Palkintoja yliopiston vaikuttajille ja väitöskirjoille
Palkintojenjakotilaisuudessa luovutettiin pääpalkinto ja kaksi kunniakirjaa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kaksi Vaikuttava tekniikan julkaisija -palkintoa sekä kaksi Tampereen kaupungin tiederahaston väitöskirjapalkintoa.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pääpalkinto Ketterä kaupunki -hankkeelle
Yliopisto jakoi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkintoja nyt ensimmäistä kertaa. 5000 euron pääpalkinnon sai Suomen Akatemian Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelmassa mukana oleva Ketterä kaupunki -tutkimushanke. 2500 euron arvoiset kunniamaininnat myönnettiin historian oppiaineelle ja Hidden Gems -projektille. Palkinnot rahoittavat Tampereen yliopiston tukisäätiö sr ja Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö sr.
Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvosto päätti palkinnoista yliopistoyhteisöltä saamiensa ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia pyydettiin yhteiskuntaa merkittävästi ja konkreettisesti kehittävistä vaikuttavuusteoista ja toimintamalleista. Kriteereinä mainittiin mm. uudet, rohkeat ajatukset sekä yliopiston näkyvyyden parantaminen.
Pääpalkitussa Ketterä kaupunki -hankkeessa on tutkijoita Tampereen yliopiston lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja Suomen ympäristökeskus SYKE:stä. Yliopistosta hankkeessa on mukana tutkijoita yhteiskuntatieteiden, johtamisen ja talouden sekä rakennetun ympäristön tiedekunnista. Palkinnon perusteluissa kiitetään hanketta siitä, että se on vaikuttanut yhteiskuntaan monipuolisesti ja konkreettisella tavalla. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin, sosiaalipolitiikan, aluetieteen, yhteiskuntatieteiden ja ympäristöpolitiikan tutkijoiden yhteistyönä on hankkeessa toteutettu mm. Ketterän asumisen keittokirja -sovellus, joka on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä oleva urbaanin asumisen idea- ja tietopankki.
Ympäristöpolitiikan, aluetieteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden yhteistyö toi myös voiton Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston, ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn järjestämässä Asuntoreformi 2020 -kilpailussa. Tutkijoiden ehdotus ”Kohtaamisten kaupunki” voitti Asumisen kehittämisideat -kategorian, ja sitä kiiteltiin aidosti monitieteisestä otteestaan. Voittoehdotukseen perustuva yhteistyö on jatkunut kilpailun jälkeen Helsingin ja Tampereen kaupunkien asuntopolitiikka- ja kaavoitusyksiköiden kanssa. Tampereella hanke on ollut keskeisesti vaikuttamassa mm. Hiedanrannan suunnitteluun. Lisää hankkeesta voi lukea Unit-lehden artikkelista.
Ketterä kaupunki -hanketta johtaa ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Helena Leino.
– Tämä on Akatemian Strategisen neuvoston rahoittama hanke, jossa edellytetään voimakasta yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Olemmekin etsineet ratkaisuja yhteistyössä kaupunkien, viranhaltijoiden, yritysten ja kaupunkilaisten kanssa, hän toteaa.
– Hankkeemme tutkijat ovat onnistuneet hyvin tieteenalojen yhteistyössä. Tämän eteen olemme kyllä tehneet töitäkin. Monitieteinen yhteistyö on hieno tavoite, joka vaatii onnistuakseen omat erityiset resurssinsa. Tämä palkinto on hieno tunnustus koko tutkimusryhmällemme, Leino iloitsee.
Kunniamaininnat historian oppiaineelle ja Hidden Gems -projektille
Pääpalkinnon lisäksi luovutettiin 2500 euron arvoinen kunniamaininta Tampereen yliopiston historian oppiaineelle sekä koko korkeakouluyhteisön yhteiselle Hidden Gems -projektille.
Historian oppiaineen kunniamaininta perustuu erityisesti Muistovuoden 1918 valtakunnallisiin ja paikallisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joihin oppiaineen professorit, yliopistonlehtorit, tutkijat ja tohtoriopiskelijat osallistuivat näkyvästi. Yliopiston tutkijat kirjoittivat Museokeskus Vapriikin Tampere 1918 -suurnäyttelylle vaikuttavan näyttelyjulkaisun ja julkaisivat lisäksi aiheesta kymmeniä tieteellisiä teoksia kotimaassa ja kansainvälisesti.
Sisällissotaa käsittelevät tilaisuudet tavoittivat tuhansia ihmisiä. Tampereen yliopiston tutkijoiden haastatteluja oli säännöllisesti sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa. Tämä kaikki vaikutti siihen, että suurelle yleisölle välittynyt kuva vuodesta 1918 perustui tutkimukseen, oli realistinen ja tasapainoinen ja sijoitti kansallisen tragedian laajempiin yhteyksiinsä. Tällä oli myönteinen vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja haluun puuttua yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen.
Toisen kunniamaininnan saanut Hidden Gems -hanke on yksi työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelman kärkihankkeista. Hidden gems -hankkeen tarkoituksena on korkeakouluyhteisön kansainvälisten tutkijoiden ja muuhun henkilökuntaan kuuluvien puolisoiden työllistyminen. Puolisoiden työllistyminen houkuttelee kansainvälisiä huippuosaajia Tampereelle ja helpottaa tutkijoiden kiinnittymistä korkeakouluun. Lisäksi puolisoiden osaaminen hyödyntää alueen pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.
Projektin kahdessa ensimmäisessä kuuden kuukauden mittaisessa pilottijaksossa mukana olleista 35 puolisosta 17 on työllistynyt. Syksyllä 2019 projektin kolmannessa puolisoryhmässä aloittaa Tampereen yliopiston tutkijoiden puolisoiden lisäksi yrityksissä työskentelevien puolisoita. Näin vaikuttavuus ja hyöty laajenevat korkeakouluyhteisön ulkopuolelle. Hidden Gems -projektia johtaa Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Marika Peltoniemi.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnot luovutti Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston puheenjohtaja, dekaani Antti Lönnqvist rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
– Yliopistot ovat perinteisesti jakaneet vuosittaisia tutkimuksen ja koulutuksen palkintoja. Uusilla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnoilla haluamme tuoda esiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden merkitystä, profiloida Tampereen yliopistoa yhteiskunnallisena vaikuttajana, kannustaa yliopistolaisia käyttämään aikaansa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja nostaa esimerkilliset ja onnistuneet yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen käytännöt keskusteluun yliopistoyhteisön sisällä.
Vaikuttavat tekniikan julkaisijat palkittiin kunniakirjoin
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkintojen lisäksi jaettiin kaksi Vaikuttava tekniikan julkaisija -kunniakirjaa. Molemmat kunniakirjan saajat saivat myös 2000 euron suuruisen stipendin. Palkinnot myönsi Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö, joka haluaa edistää palkinnoilla avointa julkaisemista ja palkita nuoria, lupaavia tutkijoita vaikuttavista julkaisuista.
Kunniakirjan saivat yliopistotutkija Eeva Järvenpää tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta sekä tutkijatohtori Jonna Koivisto informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Eeva Järvenpään kaikki julkaisut ovat kansainvälisiä yhteisjulkaisuja, ja merkittävä osa hänen julkaisuistaan on avoimia. Jonna Koiviston julkaisuilla on yliopiston tutkijoista eniten viittauksia julkaisua kohti tekniikan alueella. Merkittävä osa myös hänen julkaisuistaan on avoimesti saatavilla.
Vaikuttava tekniikan julkaisija -palkinnot luovuttivat TTY:n tukisäätiön hallituksen jäsen professori Matti Pentti ja toiminnanjohtaja Mira Toroi.
Väitöskirjapalkinnot Tiina Ihalaiselle ja Tiina Keipille
Tampereen kaupungin tiederahasto palkitsi samassa tilaisuudessa kaksi vuonna 2018 julkaistua Tampereen yliopistoissa tehtyä väitöskirjaa. Kummankin palkinnon suuruus oli 5000 euroa.
Palkinnon saivat filosofian tohtori Tiina Ihalaisen logopedian alaan kuuluva väitöskirja ja tekniikan tohtori Tiina Keipin biojalostuksen kemian alaan kuuluva väitöskirja. Molemmat väitöskirjat on hyväksytty arvosanalla ”kiitettävä”.
Tiina Ihalaisen väitöskirja "Incidence, risk factors and recovery of laryngeal penetration-aspiration after traumatic spinal cord injury" käsittelee tapaturmasta johtuvan kaulan alueen selkäydinvamman aiheuttamia nielemisvaikeuksia.
Nielemisvaikeudet voivat johtaa aspiraatioon, joka tarkoittaa ohuen nesteen pääsemistä hengitysteihin. Aspiraatio on merkittävä riski huonokuntoisille potilaille, koska se altistaa keuhkokuumeelle. Ihalaisen väitöskirja on maamme ensimmäinen logopedian alan nielemisongelmia käsittelevä väitöskirja ja samalla kansainvälisestikin ensimmäinen systemaattinen tutkimus tapaturmasta johtuvien kaularankavammapotilaiden nielemisvaikeuksien aiheuttamasta aspiraatiosta.
Ihalaisen itse keräämä videofluoroskopia-aineisto osoitti, että aspiraatio on tässä potilasryhmässä useimmiten hiljaista ja siksi paljon aiemmin oletettua yleisempää. Työssä kyettiin myös osoittamaan useiden kliinisten toimenpiteiden yhteys aspiraatioon. Tutkimuksen tuottama merkittävä uusi tieto on jo nyt osaltaan muuttanut vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoitopolkua.
Tiina Keipin väitöskirjatutkimuksessa "Technology Development and Techno-Economic Analysis of Hydrogen Production by Thermal Decomposition of Methane" keskiössä on ilmastonmuutoksen torjunta. Väitöskirjassa tutkitun innovaation avulla maakaasun käyttö voidaan saada hiilineutraaliksi. Samalla, kun maakaasusta tehdään vetyä, voidaan maakaasun hiiliosuus ottaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti talteen ja käyttää hyötykemikaalien tuotannossa.
Väitöstyössä luotujen menetelmien avulla voidaan suunnitella tämän teknologian kaupallinen demonstraatiolaitos. Jos Keipin väitöskirjatutkimusta verrataan saman tutkimusalan kansainvälisiin opinnäytteisiin, työn tieteellisen uutuusarvon ja löydösten käytännön merkitys on poikkeuksellisen suuri.
Väitöskirjapalkinnot luovutti apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki.
--
Lisätietoa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnoista: dekaani Antti Lönnqvist, puh. 040 544 6288, antti.lonnqvist [at] tuni.fi (antti[dot]lonnqvist[at]tuni[dot]fi)
Lisätietoa Vaikuttava tekniikan julkaisija -palkinnoista: TTY:n tukisäätiön toiminnanjohtaja Mira Toroi, puh. 040 553 2344, tekniikantukisaatio [at] tuni.fi (tekniikantukisaatio[at]tuni[dot]fi)
Teksti: Tiina Wesslin
Kuva: Jonne Renvall
