Työelämän tutkimuspäivät: tuoko hyvä työ samalla hyvää elämää?
Nykyinen työelämä on monimuotoistunut ja jakautunut, ja digitalisaatio luonnehtii yhä useampaa työtehtävää. Työn ja vapaa-ajan häilyvä raja vaatii työntekijöiltä ja johtamiselta uusia keinoja.
Vuoden 2024 Työelämän tutkimuspäivät järjestetään Tampereen yliopiston keskustakampuksella 7.–8.11.2024. Työelämän tutkijoita ja kehittäjiä kokoontuu kahden päivän aikana Tampereella liki 400.
Kongressin työryhmissä puhutaan esimerkiksi työuupumuksesta, henkilöstöjohtamisen ajankohtaisista kysymyksistä, työn ja työllisyyden muutoksista, alustatyöstä ja osatyökykyisten työstä.
Paneelikeskustelun aiheena on työ ja hyvinvointi. Panelisteina ovat apulaisprofessori Marjo Ylhäinen, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi, johtava asiantuntija Jenni Pitkänen Teknologiateollisuudesta sekä johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä. Paneelin puheenjohtajana toimii yliopistonlehtori Hertta Vuorenmaa.
Paneeli pureutuu esimerkiksi kysymyksiin siitä, mitä työhyvinvointi on ja millä tavoin työhyvinvointia toteutetaan lainsäädännön avulla ja käytännössä. Paneelikeskustelu tallennetaan ja tallenne julkaistaan myöhemmin Työelämän tutkimuskeskuksen Youtube-kanavalle.
Työelämän tutkimuspäivien ohjelma on tänä vuonna laajempi ja monitieteisempi kuin aikaisemmin.
– Tieteellisiä esityksiä on yli 200 ja yhteiskuntatieteiden lisäksi edustettuja ovat esimerkiksi johtaminen ja hyvinvointi- ja terveystieteet. Kongressi on keskeinen kansallinen foorumi työelämän tutkijoille ja työelämän kehittäjille, kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Tampereen yliopiston professori Anne Mäkikangas.
Tutkimuspäivät järjestetään teemalla Hyvä työ – hyvä elämä?
– Teema kuvaa työn merkitystä ja vaikutusta nykypäivänä ja sen laajakantoisia vaikutuksia myös muille elämän ja kestävän toiminnan osa-alueille, Mäkikangas sanoo.
Eliniän pidentyminen haastaa opiskelun, työuran ja eläkkeen toisiaan automaattisesti seuraavina vaiheina, jolloin tulee kenties lisää urajaksoja. Tämä asettaa Mäkikankaan mukaan haasteita työhyvinvoinnin ylläpitämiselle ja työn tuottavuudelle. Ilmiö vaikuttaa monitahoisesti myös muuhun elämään.
Pääpuhujat tarkastelevat työelämää tieteenalojensa näkökulmista
Kongressin pääpuhujia ovat professorit Mika Kivimäki, Minna Ruckenstein ja Satu Teerikangas.
Professori Mika Kivimäki (Helsingin yliopisto) tarkastelee työtä sekä terveyden edistäjänä että riskitekijänä. Tutkimusten mukaan stressaava työ voi lisätä masennuksen riskiä ja työpaikkakiusaaminen itsemurhariskiä. Epäedulliset työolosuhteet voivat vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen. Työssä on kuitenkin paljon tekijöitä, jotka puolestaan edistävät terveyttä.
Professori Minna Ruckensteinin (Helsingin yliopisto) luennon otsikkona on Infrastruktuurien korjaajat: data, algoritmit ja työn jatkuva muutos.
Kehittyvät datakäytännöt, algoritmien käyttö ja tekoälyaloitteet laajentavat aluetta, jolla ihmiset keksivät uudelleen, muokkaavat ja suojelevat työprosessejaan sekä identiteettejään. Tämä tekee ihmisistä työprosessien ja niihin liittyvien infrastruktuurien korjaajia ja paikkaajia.
Ruckenstein kuvaa luennossaan, millaista korjaustyötä datavetoisista uudistuksista seuraa ja mitä voi jäädä huomiotta.
Perjantain pääpuhuja professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto) puhuu luontoa kunnioittavasta työstä ja elämästä. Esitys asettuu luonnon monimuotoisuuden äärelle ja pohtii, miten luontoa kunnioittaen luodaan hyvää työ/elämää. Teerikangas hakee aiheeseen aineksia monilajisen kukoistuksen kautta.
Tutustu tutkimuspäivien ohjelmaan
Lisätietoa:
Professori, Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, anne.makikangas [at] tuni.fi (anne[dot]makikangas[at]tuni[dot]fi)
