Presidentti Stubb korosti instituutioiden merkitystä Tampereen yliopiston vierailullaan
Presidentti Alexander Stubb puhui keskiviikkona Päätalon juhlasalissa geopolitiikasta ja maailmanjärjestyksen murroksesta. Rehtori Keijo Hämäläinen avasi tilaisuuden ja toivotti presidentin tervetulleeksi. Juhlasaliin oli kokoontunut noin 500 kuulijaa. Lisäksi Aamulehti striimasi tapahtuman.
Puheenvuoronsa aluksi Stubb kertasi sotien jälkeisiä rauhanprosesseja sekä maailmanjärjestyksen ja tasapainon muutoksia.
Toisen maailmansodan jälkeen maailma oli kaksinapainen, jota hallitsivat Yhdysvallat ja Venäjä. Vuoden 1989 jälkeen maailma muuttui yksinapaiseksi, kun Yhdysvalloista tuli kiistämätön supervalta ja kaikkien ajateltiin menevän kohti heidän malliaan.
– Vuonna 1989 ajattelimme historian loppuneen ja uskoimme ikuiseen rauhaan. Samalla meistä tuli älyllisesti laiskoja: ajattelimme, ettemme tarvitse instituutioita ja navigoimme automaattisesti kohti parempaa maailmaa, Stubb sanoi.
Tasapaino alkoi Stubbin näkemyksen mukaan muuttua hitaasti vuoden 2001 terrori-iskuista alkaen. Lisäksi vuoden 2008 talouskriisi heilutti lännen uskottavuutta, samoin vuoden 2015 pakolaiskriisi. Viimeinen isku oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka lopulta pakotti katsomaan maailmaa eri perspektiivistä ja ajoi maailman epäjärjestyksen aikaan.
Maailmassa vallitsee kilpailun, konfliktin ja yhteistyön dynamiikka
Presidentti sanoi puheessaan, että tällä hetkellä maailmassa on meneillään globaalin lännen, globaalin idän ja globaalin etelän välinen kilpailu.
Siinä missä globaali länsi haluaa säilyttää nykyisen maailmanjärjestyksen YK:n ja WTO:n kaltaisine instituutioineen, Kiina ja Venäjä haluavat rikkoa sen. Globaali etelä puolestaan etsii toimijuutta ja kehitystä. He eivät halua valita demokratian ja autoritaarisuuden väliltä, vaan valita oman tiensä. Stubbin mukaan globaali etelä tulee päättämään, miltä maailmanjärjestys lopulta näyttää.
Maailmassa nykyään vallitsevan dynamiikan Stubb jakoi kolmeen osaan: kilpailuun, konfliktiin ja yhteistyöhön. Tällä hetkellä maailmassa on valtakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Jos tätä kilpailua ei saada kuriin, se voi johtaa konfliktiin. Tämän estämiseksi tarvitaan Stubbin mukaan yhteistyötä, johon avain löytyy lopulta ilmaston, tekoälyn, energian ja talouden kaltaisten asioiden kautta.
Stubb korosti myös YK:n roolia, joka on yhä tärkein rauhanjärjestö. Hänen mielestään YK:n rauhanneuvosto pitäisi kuitenkin uudistaa, sillä se ei kuvasta sitä maailmaa, jossa nykyään elämme.
Pysyvien jäsenmaiden määrä pitäisi Stubbin mukaan lisätä viidestä kymmeneen niin, että myös Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka saavat toimijuuden järjestössä. Lisäksi veto-oikeus pitäisi poistaa, ja jos jäsenvaltio rikkoo sääntöjä, sen jäsenyys pitäisi voida hyllyttää.
Johtajuus tarvitsee instituutioiden asettamat raamit
Alexander Stubbin puheen jälkeen professori Hiski Haukkala haastatteli presidenttiä. He keskustelivat muun muassa tulevasta YK:n yleiskokouksesta, johon Stubb osallistuu seuraavalla viikolla. Yksi tärkeistä tavoitteista siellä on viedä globaalin etelän maille viesti, että Suomi haluaa tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.
Haukkala myös kysyi Stubbilta, millaista johtajuutta tarvitaan ja millaisen roolin Suomi voisi ottaa, jotta maailmasta tulisi parempi paikka. Stubbin mukaan Suomi on hyvässä asemassa muun muassa siksi, että meillä ei ole imperialistista ja kolonialistista taustaa, mikä helpottaa yhteistyötä monien maiden kanssa. Stubb sanoi, että hän ei kaipaa globaalia johtajuutta vaan globaaleja instituutioita. Valta voi korruptoida ja liika valta voi johtaa epäoikeudenmukaiseen maailmaan. Siksi johtajuus tarvitsee ympärilleen instituutioiden muodostamat raamit ja lait.
Keskustelussa nousi lisäksi esiin kuuluisaksi muodostunut sanapari arvopohjainen realismi. Haukkala sanoi, ettei itse käsitä sitä tieteellisenä konseptina vaan poliittisena työkaluna. Mutta miten Stubb tätä työkalua käyttää?
– On ajettava ulkopolitiikkaa, joka nojaa meille tärkeisiin arvoihin kuten ihmisoikeuksiin, perusoikeuksiin ja demokratiaan. Realismi tarkoittaa sen tunnustamista, että maailman ongelmia ei voi ratkaista vain samanmielisten valtioiden kanssa, Stubb vastasi.
Yleisökysymysten jälkeen presidentti Stubbilla oli viesti opiskelijoille. Hän neuvoi haastamaan itsensä älyllisesti ja pitämään mielen avoimena ja uteliaana, koska mieli alkaa sulkeutua, jos muutumme kyynisiksi tai torjumme erilaiset mielipiteet. Hän ohjeisti ajattelemaan, ajattelemaan uudelleen, olemaan väärässä ja keksimään uuden ratkaisun – ja olemaan toisinaan ilman älypuhelinta, joka tappaa kärsivällisyyden ja erottaa meidät syvemmästä ajattelusta.
Tilaisuuden alkupuolella salissa nähtiin rauhanomainen mielenosoitus, kun muutamat opiskelijat ilmaisivat Israelin Gazan sotaa vastustavan viestinsä. Presidentti Stubb suhtautui tilanteeseen rauhallisesti ja kuunteli, mitä opiskelijat sanoivat. Mielenosoittajat poistuivat juhlasalista pian.
Katso Aamulehden tallenne tilaisuudesta
24.9.2024 8:40 Korjattu virheellinen käännös jäsenvaltion erottamisesta jäsenyyden hyllyttämiseksi.
