Profilaatioalat esittelyssä: Pitkäikäisyys haastaa yhteiskunnat – tarvitsemme uutta ajattelua
Vuosituhannen alussa syntyneistä jopa puolen ennustetaan elävän yli 100-vuotiaaksi. Muutos eliniän pituudessa on tapahtunut nopeasti.
Century-Long Lives (CLL) -profilaatioala tutkii pitkää elämää koko yhteiskuntaa koskettavana ilmiönä. Tavoitteena on luoda uusia tapoja ymmärtää ja tarkastella pitkäikäisyyttä. Yhteiskuntien täytyy muuttaa rakenteitaan, jotka on suunniteltu paljon lyhyempää elämää varten.
CLL-hanketta johtava gerontologian professori Anu Siren ja koordinaattori, tutkijatohtori Katariina Tuominen sanovat, ettei pitkäikäisyyden haastetta voida enää ratkaista pelkkänä elämänkaaren lopun ilmiönä, joka näkyisi ainoastaan esimerkiksi huolena huoltosuhteesta. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa. CLL-profilaatioala tavoittelee uusia tapoja pitkäikäisen yhteiskunnan tutkimukseen.
– Ikääntyvästä yhteiskunnasta sinänsä on puhuttu pitkään, mutta näin voimakasta pitkäikäisyyden kasvua ei ole pystytty ennakoimaan. Meillä on CLL-hankkeessa selkeä visio siitä, ettei kyse ole vain ikääntymisestä. Ilmiötä tulee käsitellä useasta suunnasta yhteiskunnan ja yksilöiden tasoilla. Haluamme aidosti luoda uutta käsitteellistä ymmärrystä pitkästä elämästä, sanoo professori Siren.
Yksilöidenkin on sopeuduttava pitkään elämään
Tutkijoiden peräänkuuluttama ajattelutapa huomioi laajemmin sen, miten pitkä elämä vaikuttaa yhteiskuntiin ja yksilöihin läpi elämänkaaren erityisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion todellisuudessa.
– Katsomme yhteiskuntaa pitkän elämän linssien läpi. Kyse ei ole vain terveys- ja sosiaalipalveluista, jotka järjestetään vanhuusiässä, vaan esimerkiksi pitkän elämän aikana tapahtuvasta koulutuksesta, työelämästä ja asumisesta, professori Siren muistuttaa.
Pitkä elämä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kokoaa usean alan tutkimusta Tampereen yliopistossa. Tällä hetkellä hankkeen ydinryhmään kuuluu parikymmentä tutkijaa viidestä eri tiedekunnasta.
Myös yksilöiden on sopeuduttava ajatukseen pitkästä elämänkaaresta. On löydettävä uusia tapoja ymmärtää pitkää elämää sekä hallittava mahdollisuuksia ja riskejä, joita yleistyvä pitkä elämä synnyttää. Yksi tulevaisuuden arjen muuttajista on muistisairaus.
– Muistisairauden puhkeamiseen vaikuttaa suurimmin ikä. Mitä enemmän ihmisiä elää pitkään ikään, yhä useampi tulee elämään muistisairauden kanssa, joko itse sairastaen tai läheisenä, tutkijatohtori Tuominen sanoo.
– Näkyviin tulee pitkän elämän horisontti, ja pitkän elämän voidaan ajatella sisältävän myös enemmän riskejä. Siksi yhteiskunnallisessa keskustelussa on pohdittava, miten suhtaudumme paitsi pitkän elämänkulun tuomiin uusiin mahdollisuuksiin, myös sen riskeihin ja epävarmuuksiin, Siren toteaa.
Yksilöiden ja yhteiskuntien sopeutuminen pitkäikäisyyteen (Profi 7)
Century-Long Lives: individual, structural, and cultural adaptation to longevity (CLL)
- Yksi Tampereen yliopiston profilaatioaloista vuosina 2023–2028.
- Tutkii pitkäikäistä yhteiskuntaa, jonka on muutettava rakenteitaan ja ajattelutapojaan sopeutuakseen kehitykseen
- Pitkää elämää käsitellään mm. terveyden edistämisen, elinikäisen oppimisen, kulttuurin muutoksen, ympäristöjen, työelämän, sosiaaliturvan ja -vakuutusten sekä historian näkökulmista.
- Mukana on tutkijoita tiedekunnista:
informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, johtamisen ja talouden tiedekunta, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, rakennetun ympäristön tiedekunta, yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Suomen Akatemia rahoittaa hanketta n. 500 000 euron määrärahalla vuosina 2023–2028.
Suomen Akatemian PROFI7-rahoitus
- Suomen Akatemia myönsi alkuvuodesta 2023 rahoituksen yhdeksälle suomalaiselle yliopistolle PROFI7-haussa. Kestävä kehitys ja resilienssi korostuivat hakemusten teemoissa. Rahoituksen tavoitteena on vauhdittaa suomalaisten yliopistojen strategista profiloitumista ja tukea tutkimuksen laadun parantamista koko yliopistokentällä kansainvälisen vertaisarvioinnin pohjalta.
- Toimikunta myönsi Tampereen yliopistolle 8,2 miljoonaa euroa strategisen tutkimuksen profiloitumisen tehostamiseen.
- Tampereen yliopiston tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan kärkialoilla rahoitetaan neljää profiloitumisaluetta:
1) Century-Long Lives: individual, structural, and cultural adaptation to longevity (CLL)
2) Sustainable Security Practices (SUPRA)
3) Sustainable Biomedical and Toxicological Research (SUSBIO)
4) System-on-Chip and Wireless Technology for Intelligent Machines
Lue lisää PROFI7-rahoituksesta Suomen Akatemian verkkosivuilta
