Puu tuo kodikkuutta, kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä pakolaisleireille
Sillä, miten pakolaisia majoitetaan tilapäismajoituksissa, on merkitystä paitsi tietenkin ihmisille itselleen, myös ympäristölle.
– Ihmisoikeuksien ja perustarpeiden turvaamisen ohella myös pakolaisuuden ympäristövaikutusten huomiointi kasvattaa merkitystään tulevaisuudessa, kertoo arkkitehti Mari-Sohvi Miettinen rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Miettinen oli tutkijana mukana viime vuoden lopulla päättyneessä KERAKE-hankkeessa, jossa laadittiin humanitaariseen, tilapäiseen asumiseen soveltuvan siirrettävän, muuntojoustavan puurakennuksen konseptisuunnitelma. Tavoitteena oli vähähiilisyys rakennus- ja materiaaliratkaisuissa, joten runkomateriaaliksi valikoitui puu sen hiiltä sitovien ja varastoivien ominaisuuksien ansiosta. Syntyi Arbo Shelter -konsepti: puurakenteinen, muokattava, kierrätettävä ja suomalaista puurakennusosaamista hyödyntävä yhden perheen asuinyksikkö siirtymävaiheen majoitukseen, kooltaan 21 neliötä.
Arbo Shelter on suunniteltu akuutin hätämajoituksen sijaan pitkittyneeseen väliaikaisasumiseen pakolaisleireillä tai alueilla, joissa on tapahtunut jokin luonnonkatastrofi. Oleskelu voi kestää alueella useita vuosia tai kymmeniä vuosia.
Arbo Shelter yhdistää monta ominaisuutta, joita pakolaisleirien olosuhteissa kaivataan. Pieneen tilaan on mahdutettu keittiö-oleskelutila, terassi, kuivakäymälä, makuusoppi ja parvi.
– Suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että asukkailla olisi napakoissa neliöissä edes pieni mahdollisuus yksityisyyteen. Toisin kuin esimerkiksi Turkissa ja Jordaniassa yleisesti majoituskäytössä olevat konttiasumukset, puusta rakennettu asuinympäristö myös luo kodinomaista atmosfääriä stressaaviin olosuhteisiin, Mari-Sohvi Miettinen sanoo.
Helppo pystyttää ja muokata
Rakennusmateriaalina Arbo Shelterissä on esimerkiksi CLT eli ristiinliimattu massiivipuu tai monikerroslevy, kevythirsi tai aaltopuu. Kestävät, mutta suhteellisen kevyet elementit mahdollistavat purkamisen, uudelleenkäytön ja muokkaamiseen vaikkapa niin, että useita yksiköitä yhdistetään suuremmaksi asumukseksi. Puuta on helppo työstää paikan päällä ja asukkaat voivat itsekin muokata sitä omien mieltymystensä mukaan.
– Rakenteen valintaan vaikuttaa muun muassa sijainti: esimerkiksi isot CLT-elementit vaativat tien perille, mutta toisaalta niistä rakentaminen on tehokasta. Pienemmät rakennusosat, kuten kevythirsi, sopivat hankalasti saavutettaviin kohteisiin. Kuljetettavuus on tärkeää, sillä yksi ajatus valmiista elementeistä koottavan suojan takana on se, ettei paikallisia, mahdollisesti harvinaisia tai niukkoja, puuvaroja käytetä rakentamiseen.
Ympäristöystävällisyys ja vähähiilisyys näkyvät konseptissa muutenkin kuin rakennusaineissa.
– Ruoanlaitossa ja energiankäytössä hyödynnetään aurinkoenergiaa. Sanitaation järjestämisessä on suunniteltu, että käymäläjätteestä olisi mahdollista valmistaa lannoitetta paikalliseen viljelyyn, Miettinen kertoo.
KERAKE-hankkeen loppuraporttiin koottiin hankkeessa tuotettu materiaali, joka on vapaasti aiheesta kiinnostuneiden yritysten käytössä. Ne voivat jatkaa konseptin parissa edelleen kohti pilotointia ja tuotekehitystä.
– KERAKE-hankkeen työryhmä jatkaa työtään innovatiivisten puurakentamisen mahdollisuuksien parissa muun muassa TAKO- ja JOTAR-hankkeissa. Niissä puurakentamisen vähähiilisyyden ja joustavuuden teemoihin liittyvät esimerkiksi hyvinvoinnin ja puun terveysvaikutusten näkökulmat, Mari-Sohvi Miettinen kertoo.
KERAKE-hanketta rahoittivat EU, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Mukana oli mukana tutkijoiden lisäksi useita yrityksiä, kuten CLT Finland, Alavus ikkunat, GR Group ja Luoman puu.
Tutustu KERAKE-hankkeen loppuraporttiin
Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: KERAKE-hanke
