Pyöräilystä aito vaihtoehto arkiliikenteeseen
Olennainen osa vihreää siirtymää on suosia kestäviä ja vähäpäästöisiä kulkutapoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valtiolta on herunut rahaa kuntien katuverkon parantamiseen ja olosuhteet pyöräilyyn ovat parantuneet. Silti pyöräilyä ei vieläkään mielletä aidosti vaihtoehtona julkiselle liikenteelle ja yksityisautoilulle.
– Pyöräilyä ajatellaan usein pelkästään liikuntaharrastuksena, vaikka se pitäisi nähdä osana liikennejärjestelmää, yhtenä arjen liikkumismuotona, sanoo FinnCycle-hankkeen vetäjä, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.
Tutkimuksessa pyöräilyn edistämisen edellytyksiä suomalaiskaupungeissa peilataan hyviksi todettuihin eurooppalaisiin käytäntöihin. Samalla, kun tutkimus nostaa pyöräliikenteen akateemisen tutkimuksen tasoa, se pyrkii mahdollistamaan pyöräliikenteen seuraavan suuren kehitysloikan Suomessa.
– Tarjoamme kaupunkien päättäjille, viranomaisilla ja liikennesuunnittelijoille tutkitun tiedon muodossa eväitä pyöräliikenteen edistämiseen, Vaarala kertoo.
Toimiva infra ja talvikunnossapito kynnyskysymyksiä
Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön liikkumattomuus ovat painavia syitä edistää pyöräliikennettä kaupungeissa. Jotta yhä useampi valitsisi pyörän arjen matkoilleen, kaupungeista pitäisi löytyä pyöräliikenteelle laadukas infra, sitä suosiva liikenneverkko ja toimiva talvikunnossapito.
Harri Vaaralan mukaan erityinen haaste on pyöräilyinfran eli esimerkiksi pyöräilijöille tarkoitettujen kulkuväylien, pysäköintipaikkojen ja palvelujen puuttuminen kaupungeista. Tällä hetkellä pyöräilijät esimerkiksi ajavat välillä kävelijöiden, välillä autojen seassa.
– Tulevaisuudessa pyöräilijöille pitää tarjota oma turvallinen paikka liikenteessä ja mahdollistaa ympärivuotinen ajaminen. Risteykset ja pysäköinti vaativat myös huomiota. Yleensäkin koko matkaketju pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, hän korostaa.
FinnCycle-tutkimushankkeen pääteemoja ovat pyöräliikenteen infran laatu, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko, pyöräliikenteen kausivaihtelu ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka.
Tutkimus kestää kesäkuuhun 2025 saakka. Liikenteen tutkimuskeskus Verne tekee tutkimus- ja kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä hanketta rahoittavien 13 suomalaisen edelläkävijäkaupungin kesken. Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.
Lisätiedot
Harri Vaarala
044 703 2108
harri.vaarala [at] tuni.fi
Teksti: Anna Aatinen
