Säätiöiden merkitys tieteen rahoittajina kasvaa – säätiöt ja tutkijat tapasivat Tampereella
Säätiöistä on tullut Suomessa yhä merkittävämpi tieteen ja tutkimuksen mahdollistaja. Säätiörahoitus on osittain paikannut julkisen rahoituksen vajetta, josta yliopistot ovat kärsineet viime vuosina.
Säätiöt jakavat vuosittain tieteeseen vajaat 300 miljoonaa euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin Suomen Akatemian vuosittain tutkijoille jakama rahoitus.
- Säätiöiden merkitys on kasvanut viime vuosina, kun valtion tutkimusrahoitus on supistunut tai pysynyt ennallaan. Lisäksi säätiöiden kyky jakaa rahaa on lisääntynyt, kun perinteisten säätiöiden omaisuus on kasvanut ja on perustettu myös kokonaan uusia tutkimussäätiöitä, kertoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta.
Säätiöt, tutkijat ja yliopiston johto tapasivat toisiaan Tampereen yliopistolla 9. toukokuuta, kun Säätiöt ja rahastot ry:n yliopistokiertue saapui Tampereelle. Mukana oli edustajia lähes 40 säätiöstä, jotka rahoittavat tiedettä ja tutkimusta.
Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu kertoo, että säätiöiden edustajat olivat hyvin inspiroituneita tapaamisista ja keskusteluista. Hänen mukaansa yksi kiertueen tavoitteista on vahvistaa yhteisöllisyyttä.
- Olemme kaikki samalla puolella. Rahoittajat ja tutkijat haluavat täsmälleen samoja asioita: edistää tiedettä ja tutkimusta suomalaisten hyväksi, Suvikumpu kiteyttää.
Tukea uran alkuvaiheessa
Akatemiatutkija Suvi Santala esitteli säätiöiden edustajille tutkimustaan, jossa kehitetään uusia, kestäviä teknologioita biopohjaiseen kemikaalien valmistukseen. Raaka-aineena tutkimuksessa käytetään kasviperäistä ligniiniä. Se on merkittävä maa- ja metsäteollisuuden sivuvirta, joka päätyy useimmiten poltettavaksi.
Santalan ryhmälle säätiörahoitus on ollut erityisen tärkeää.
- Pystyin perustamaan tutkimusryhmäni säätiörahoituksen avulla, ja saimme tutkimuksen vauhdilla käyntiin. Säätiöiden tuki on tärkeää erityisesti uusille, lupaaville tutkijoille, jotka ovat akateemisen uransa alkuvaiheessa, hän pohtii.
Toimitusjohtaja Ulla Tuomarla kertoi puolestaan tutkijoille Koneen Säätiön tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Vuonna 2022 Koneen Säätiö myönsi apurahoja, palkintoja ja lahjoituksia yli 48 miljoonan euron arvosta.
Myös Tuomarlan mukaan säätiöiden merkitys tieteen rahoittajina on kasvanut, eikä se ole pelkästään iloinen asia.
- Meillä on suuri huoli säätiöissä siitä, miten julkinen rahoitus supistuu ja sitä myös suunnataan aiempaa yksipuolisemmin. Molempia tarvitaan, sekä säätiöitä että julkista rahoitusta, hän korostaa.
Tavoitteet ovat yhteisiä
Säätiöiden rooli tutkimuksen rahoittajana on erityisen tärkeä lääketieteessä ja yhteiskuntatieteissä. Lääketieteessä kotimaiset säätiöt ovat nousseet jo suurimmaksi tutkimuksen rahoittajaksi Suomessa.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta kertoo, että säätiöt ovat alalla tutkimusrahoituksen kolmas kansallinen kivijalka Suomen Akatemian sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rinnalla.
- Säätiöt tarjoavat meille merkittävän osan tohtorikoulutettavien rahoituksesta ja projektirahoituksesta. Lisäksi ne luovat meille tärkeän ponnahduslaudan myös suurempiin hankkeisiin, hän kuvailee.
Saaren mukaan tiedeyhteisön ja säätiöiden yhteistyö on nimenomaan yhteistyötä: säätiöt tarjoavat tutkijoille pitkäjänteisiä ohjelmia, kohdennettuja hakuja ja yhdessä rakennettuja teemoja. Tavoitteet ovat yhteisiä, ja keinoja niiden saavuttamiseksi mietitään yhdessä.
Saari näkee, että säätiöiden merkitys tieteen rahoittajana vain kasvaa lähitulevaisuudessa.
- Kun julkisessa taloudessa on ollut tiukkaa, säätiöt ovat pystyneet tukemaan tiedettä ja tutkimusta. On tärkeää, että meillä on vakavarainen säätiökenttä, joka auttaa yliopistoyhteisöjä selviytymään myös tulevista vuosista kuivin jaloin.
Vapautta ja kannustusta
Säätiöt ja rahastot ry:n yliopistokiertue on vieraillut ennen Tamperetta Aalto-yliopistossa, Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tampereen yliopiston tapahtuma oli näistä tähän saakka suurin.
Toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu kertoo, että modernit säätiöt haluavat tulla ulos kammioistaan sinne, missä niiden jakama raha toimii ja vaikuttaa.
- Varsinkin korona-ajan jälkeen on ollut todella hienoa luoda tapahtumia, joissa säätiöiden edustajat pääsevät näkemään, missä tutkimuksessa oikeasti mennään, millaisia tyyppejä tutkijat ovat ja päinvastoin. Olemme kaikki ihmisiä ja haluamme toimia ihmisten hyväksi, hän sanoo.
Suvikummun mukaan säätiöiden tehtävänä on tarjota tutkijoille erityisesti vapautta keskittyä tieteeseen ja tutkimukseen. Rahoitus mahdollistaa monet sellaisetkin hankkeet, joihin yliopistojen resurssit eivät muuten riittäisi.
- Säätiöiden rahoitus antaa tutkijoille myös uskoa omaan tekemiseensä. Kun omat vertaiset ovat arvioineet hakemuksen ja todenneet sen hyväksi, se koetaan usein ylimääräiseksi kannustukseksi, hän huomauttaa.
Teksti: Virpi Ekholm
Kuvat: Jonne Renvall
