Siellä, missä potilaatkin - somelääkäri auttaa julkaisemalla tutkittua terveystietoa
Huuhaa on sana, joka ei sovi Anni Saukkolan suuhun. Se tosin kuulostaa ihmeeltä: Saukkola on koulutukseltaan lääkäri ja vannoo tieteellisesti testatun tiedon nimeen.
Nykyisin verkossa ja usein myös valtamedian uutisissa detoxit, ravintolisät ja erilaiset homeopatian tapaiset uskomushoidot kilpailevat akateemisen opin kanssa lähes tasapäisesti. Huuhaatahan sellainen on, eikö olekin?
Usein on, Saukkola sanoo. Hän kuitenkin välttää käyttämästä ammatissaan arvottavia termejä. Siksi huuhaa on pannassa.
– Sellainen on vain omiaan ruokkimaan vastakkainasettelua ja kaksijakoista ajattelua, että olisi vain olemassa tiedettä ja huuhaata. Todellisuudessa ei ole ihmistä, joka valitsee, että on jompaa kumpaa näistä. Sen sijaan jokainen meistä luovii informaatiotulvassa niin kuin parhaiten pystyy, Saukkola sanoo ymmärtäväiseen sävyyn.
Saukkola on some-lääkäri, jonka päävastustaja sosiaalisessa mutta myös perinteisessä mediassa rehottava huono, epätarkka ja tarkoitushakuinen ´tiedeviestintä´. Paras ase sitä vastaan on jakaa oikeaa tietoa helpolla ja kiinnostavalla tavalla.
Lääkärin työ taipuu moneksi
Saukkola valmistui lääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2019. Uravalinta ei ollut sattumaa, mutta ei myöskään unelmaa tai kutsumusta.
– En voi kertoa, että tällöin valaistuin ja sain idean lääkäriksi haluamisesta. Enemmänkin se oli käytännön ratkaisu. Tykkäsin luonnontieteistä ja tykkäsin haasteista. Ajattelin, että lääketiede yhdistäisi ne.
Lääkäristä kuitenkin tuli unelma-ammatti lähes heti, kun koulu alkoi.
– Tampereella opiskellaan käytännönläheisesti alusta asti. Näin saimme heti maistiaisia siitä, mikä on se maali tai pokaali siellä lopussa. Tapa motivoi ja tarjosi myös oivalluksia.
Valmistumisensa jälkeen Saukkola on työskennellyt Jyväskylässä ja Helsingissä. Toisen puolen ajastaan hän työskentelee viestinnän konsulttina Terveystalolla.
Saukkola tietää, että kokonaisuus kuulostaa monelle vastavalmistuneelle unelmalta.
– Lääkärin työssä saan auttaa ihmisiä ja lievittää heidän tuskaansa, ja se on minulle tosi tärkeää. Samalla töitä on tarjolla hyvin, ja monipuolisesta lääkärin työstä on paljastunut sellaisia mahdollisuuksia, joita en opiskelujen aikanakaan osannut edes kuvitella.
Tiedenaiset vastaa kysyntään
Lääkärin työnsä ohessa Saukkola on aktiivinen vaikuttaja sosiaalisessa mediassa. Hän on yksi kesällä 2019 perustetun Tiedenaiset -Instagram-yhteisön perustajista. Se on kahdeksan eri alan asiantuntijan kollektiivi, joka postaa Instagramiin lyhyitä tarinoita, kuvia ja videoita omilta aloiltaan.
– Huomasimme, että kysyntää on. Ihmiset eivät enää jaksa sitä, että somessa kirjoitettuun sanaan ei voi luottaa.
Nyt ollaan aika lähellä sitä huuhaata, josta Saukkola haluaa sanoutua irti. Hän miettii hetken, ja toteaa, että verkon terveysjutuissa pyörii asioita, joille huuhaa todella on paras termi.
Sellaisia ovat esimerkiksi ihosyöpäänkin käytetty musta salva tai yleispätevä hopeavesi. Tieteellisesti hyödyllisiä vaikutuksia ei ole todennettu, mutta pahimmillaan aineet ovat jopa todella vaarallisia terveydelle.
– Monet uskomushoidot ovat hyödyttömiä mutta harmittomia. Vaarallisilla vesillä ollaan silloin, kun sairauksia aletaan hoitaa pelkillä uskomushoidoilla jättäen lääketieteellinen hoito vastaanottamatta.
Miksi juuri koulutetut naiset uskovat?
Jos tarkoitushakuinen terveysviestintä saa vallan, luottamus sekä tieteellisesti mitattuun tietoon että lääkäreihin heikkenee. Sokeasti uskomushoitoihin uskovia Saukkola ei edes yritä käännyttää, sillä se olisi turhaa. Sen sijaan Saukkola haluaa vaikuttaa suureen massaan, joka punnitsee verkon kirjavaa terveystietoa ja esimerkiksi tieteelliseksi tiedoksi verhottua rokotekriittisyyttä parhaansa mukaan. He tarvitsevat luotettavaa apua, Saukkola sanoo.
– Juuri he miettivät, ottaako esimerkiksi vapaaehtoista hpv-rokotetta. Tai influenssarokotetta, joka on vaaraton ja fiksuin mahdollinen ratkaisu niin henkilökohtaisesti kuin kansanterveyden kannalta. Sitten niitä kuitenkin jätetään ottamatta kuulopuheiden perusteella.
Suurin osa kyseenalaisesta terveysviestinnästä sijoittuu jonnekin tieteellisen tiedon harmaalle reuna-alueelle: mukana voi olla ripaus tutkittua tietoa mausteeksi, mutta todellisuudessa kyse on ihmisten ahdinkoa hyväksikäyttävästä bisneksestä. Ravintolisät, erikoisdieetit, vyöhyketerapiat ja kristallihoidot ovat esimerkkejä vaarattomista mutta tieteellisesti tehottomista hoidoista.
– Ja näitä käyttävät eniten korkeakoulutetut naiset. Vielä kun tietäisin, että miksi, Saukkola ihmettelee.
Lääkärin oltava siellä, missä ihmiset ovat
Saukkola haluaisikin, että yhä useampi lääkäri astuisi sosiaalisen median estradille oman erikoisalansa edustajana. Saukkola luettelee somessa näkyvät lääkärit yhden käden sormilla – häntä itseään ja myös Tiedenaisiin kuluvaa Jenni Puoliväliä lukuun ottamatta lääkärit eivät someta systemaattisesti lääketieteellistä asiaa.
– Lääkärin on oltava siellä, missä ihmisetkin ovat, ja nykyisin erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat somessa. Näin siinä itselleni tyhjän tilan, jossa voin käyttää omaa osaamistani.
Alku on hankalaa, tai vähintäänkin jännittävää. Uuden median ja esiintymistavan ottaminen haltuun jännittää. Se jännitti myös aluksi myös Saukkolaa.
– Ajattelin, että lääkärikunta lynkkaa, sanovat että olen esillä somessa, kun en osaa potilastyötä. Mutta sitten päätin, että pahinta on se, että juttuja ei lueta, ja jos niin käy, niin mitä sitten.
Saukkola huomauttaa, että ihmismieli toimii näin.
– Se rakentaa kuplaa, että kaikkia kiinnostaisi juuri sinun asiasi, mutta ei se kiinnosta.
Palaute on ollut myönteistä, ja fiksujen lääkärien pitäisikin uskaltaa. Se voi olla ainoa keino torjua tieteeksi itsensä naamioivaa hömppää. Muuten äänen ja tilan ottavat yhden asian ihmiset ja tarkoitushakuiset viestinnän puolitotuudet.
Saukkolan mielestä lääkärit saisivat rohkeasti olla eri mieltä eri asioista. Sellaisista kuin esimerkiksi pitkäaikainen kipu, johon farmakologin, ortopedin, psykiatrin tai neurologin lähestymistapa ja näkökulma voivat poiketa huomattavastikin. Tavalliselle ihmiselle tärkeintä on, että erilaiset näkökulmat perustuvat tutkittuun tietoon. Saukkola jatkaa oman esimerkin näyttämistä aloittamalla Jenni Puolivälin kanssa Lääkäri-podi -nimisen podcast-sarjan.
– Kaikki eivät ole somessa, ja näin tavoitamme myös muita. Vieraanamme on eri alojen erikoislääkäreitä ja haluamme keskustella aiheista niin, että kaikki ymmärtävät.
Auktoriteetti on ansaittava
Osan työstään Saukkola tekee Helsingissä. Hän on huomannut, että suhde lääkäriin on eri sukupolvilla täysin erilainen.
– Vanhoille ihmisille lääkäri on edelleen auktoriteetti.
Yhteiskunnan muuttuessa auktoriteetteja kyseenalaistetaan yhä enemmän. Samalla nuoremmat ikäpolvet hakevat tietoa verkosta. Pahimmillaan se merkitsee ylilyövää itsediagnostiikkaa tai diagnoosien ”shoppailua”. Parhaimmillaan taas sitä, että asiatietoon perustuva keskustelu vastaanotolla johtaa lääkärin kanssa aiempaa nopeammin tarkkaan diagnoosiin ja oikeaan hoitoon.
– Lääkäri kykenee kohtamaan potilaan tunnetasolla, mutta ajattelemaan tilaa objektiivisesti.
Lääkärin auktoriteetti ei ole häviämässä, mutta sen saavuttamiseksi on tehtävä eri lailla töitä kuin ennen. Saukkolan mielestä niin sosiaalisessa mediassa kuin vastaanotollakin yksi tärkeimmistä taidoista on empatiakyky.
– Se, että kykenee asettumaan toisen ihmisen asemaan. Jos alussa en osannut asettua työttömän vanhemman miehen asemaan, nyt osaan jo paremmin. Ihmisten ei aina tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta silti he voivat ymmärtää toisiaan.
Anni Saukkola
- Anni Saukkola, 26, valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2019.
- Opiskelunsa aikana Saukkola on työskennellyt lääkärinä tutkintoon kuuluvien harjoittelujaksojen puitteissa erilaisissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä.
- Nykyisin hän työskentelee Terveystalolla viestinnän konsulttina sekä lääkärinä Helsingissä.
- Kliinisen lääkärintyön ohessa Saukkola jakaa aktiivisesti lääketieteeseen perustuvaa popularisoitua tietoa sosiaalisessa mediassa ja on Tiedenaiset-Instagram-yhteisön jäsenistä ja perustajista.
Kirjoittaja: Juho Paavola