Tampereella haetaan ratkaisuja kestävämpien korkeakoulujen rakentamiseen

Kestävän maailman rakentaminen on Tampereen korkeakouluyhteisön perustavanlaatuinen tavoite, ja kestävyys on jo monella tapaa läsnä korkeakoulujen toiminnassa. Ratkottavana on kuitenkin edelleen suuria, kaikkia korkeakouluja yhdistäviä haasteita: esimerkiksi kampusten hiilijalanjälki, saavutettavuus, akateeminen matkustus ja inklusiivisuus kuuluvat tällä hetkellä alan merkittäviin kysymyksiin.

Korkeakoulujen kansallinen UNIFI & Arene -kestävyys- ja vastuullisuusseminaari kokoaa 3.–4. marraskuuta liki 200 henkeä pohtimaan, millaisilla toimintatavoilla ja ratkaisuilla kestävyyttä saataisiin vietyä parhaiten eteenpäin korkeakouluissa. Vuosittainen, yliopistosta toiseen kiertävä tapahtuma on järjestyksessään kolmas, ja Tampereella mukaan on tuotu ensimmäistä kertaa virallisesti myös ammattikorkeakoulujen väki. Osallistujina on paitsi kestävän kehityksen parissa toimivia korkeakoulujen asiantuntijoita, myös tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

– Uskon, että tällainen tapahtuma lisää yhdessä tekemistä ja yhteistä tavoitetilaa tärkeän asian eteen. Korkeakoulujen välillä saattaa monesti olla tietynlainen kilpailuasetelma, mutta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kysymyksissä se jää vahvasti pois. Kaikilla on yhteinen halu mennä eteenpäin, joten yritämme aidosti oppia toisiltamme ja kerromme aika avoimin kortein, miten meillä toimitaan, sanoo kestävän kehityksen ja innovaatiokulttuurin erityisasiantuntija Matias Nurminen.

Tampereen korkeakoulujen kestävyystyöstä halutaan entistä näkyvämpää

Tampereen korkeakouluyhteisössä on panostettu kestävyyden suhteen viime vuosina muun muassa tasa-arvotyöhön ja kampusten kehittämiseen. Korkeakouluista pyritään tekemään hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, ja viime aikoina esillä ovat olleet myös kieleen liittyvät inklusiivisuuskysymykset. Piiloon jää kuitenkin helposti se, kuinka paljon kestävyyden eteen tehdään yhteisön sisällä.

– Meillä on hirveän paljon mahtavaa opetusta ja tutkimusta, joka keskittyy kestävään kehitykseen, ja myös monia ruohonjuuritason aloitteita. Olemmekin tällä hetkellä monella tapaa rakennusvaiheessa: etsimme tapoja nostaa kaikkea, mitä meillä tapahtuu, ja pyrimme toisaalta rakentamaan systeemiä, jossa tämä kaikki pääsee kukkimaan ja laajentumaan, Nurminen toteaa.

– Vaikka puheissa korostuu usein hiilijalanjälki, tahdomme tehdä uudella tapaa näkyväksi myös yhteisön hiilikädenjälkeä. Tällä tavoin voimme tarjota organisaationa esimerkkiä muille ja levittää hyviä käytäntöjä esimerkiksi kumppanuustyön välityksellä.

Tampereen korkeakouluissa on aloitettu viime vuosina muun muassa kestävän kehityksen raportointi, jossa korostetaan numerotiedon sijasta konkreettisia tekoja. Viime vuonna perustettiin yhteisöstä nouseva kestävän kehityksen verkosto, ja alkamassa on myös kestävän kehityksen ohjausryhmätoiminta. Eräs loppuvuoden tavoite on julkistaa kestävän kehityksen tiekartta, joka kokoaa tärkeimmät askeleet kohti kestävyystavoitteita.

Vaikka kestävyyden saralla on edelleen valtavasti tehtävää, korkeakoulujen onni on Nurmisen mukaan se, että myös vaikuttamisen mahdollisuudet ovat mittavat.

– Jos jokainen korkeakouluyhteisön opiskelija saataisiin hoksaamaan, miten hän voi toteuttaa kestävää ja vastuullista toimintatapaa omalla alallaan, niin mehän loisimme valtavan vaikutuksen jo sillä. Eri aloilla ollaan tämän suhteen hieman eri vaiheissa, ja meillä on pyrkimyksenä, että saisimme luotua tähän entistä selkeämpiä käytäntöjä ja tavoitteita.

Seminaarissa pohditaan korkeakoulujen roolia kestävän kehityksen ajamisessa

UNIFI & Arene -kestävyys- ja vastuullisuusseminaarin järjestäjänä Tampereen korkeakouluyhteisö haluaa nostaa keskusteluun aiempaa enemmän sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä. Ohjelmassa on muun muassa TAPRIn tutkijoiden toteuttama työpaja, jossa käsitellään sota-ahdistusta ja sen kohtaamista korkeakouluissa.

– Muita erityisen kiinnostavia poimintoja ovat kestävyysjohtamisen työpaja, joka tuo meille jokaisen Suomen yliopiston johtoa, ja aktivistiaamu, jossa kaksi nuorta, kuuluisaa aktivistia pääsee kertomaan näkökulmistaan.

Tämänvuotisessa tapahtumassa halutaan myös kysyä, ottavatko korkeakoulut kestävyyden saralla riittävän suurta roolia. Matias Nurmisen mukaan vastuuta tulisi kantaa vieläkin laajemmin ja korkeakoulujen pitäisi tuoda näkökulmiaan aktiivisemmin esiin.

– Korkeakoulukentällä on ollut ehkä jotenkin tapana, että odotetaan jonkun kysyvän, mitä me olemme asioista mieltä. Meillä on kuitenkin tietoa ja osaamista, joten voisimme hyödyntää niitä enemmän myös ilman, että jonkun tarvitsee ensin kysyä. Toivon, että uskaltaisimme ottaa enemmän kantaa ja tehdä jopa vaatimuksia siitä, miten asioita pitäisi tehdä, Nurminen selvittää.

Hän nostaa myös esille, että kestävän korkeakoulun rakentaminen onnistuu parhaiten, kun parempia toimintatapoja hakee jokainen yhteisön jäsen.

– Parhaat ideat eivät välttämättä lähde siitä, että täällä istuu kestävän kehityksen erityisasiantuntija miettimässä. Ne saattavat lähteä vaikka kahvihuoneesta, kun joku hoksaa, että tämähän kannattaisi tehdä tällä tavalla. Olisikin hyvä, että uskaltaisimme keskustella enemmän ja heitellä rohkeasti ideoita siitä, mitä meillä voitaisiin tehdä.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Matias Nurminen
matias.nurminen [at] tuni.fi
050 318 2397

Teksti: Reetta Oittinen
Kuva: Jonne Renvall