Toivo kestävään tulevaisuuteen syntyy toimijuudesta ‒ uusi hanke tukee korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien kestävyysosaamista
Hankkeen projektipäällikön Eveliina Asikaisen mukaan korkeakouluopiskelijoita on erityisen tärkeää tukea kestävyysosaamisessa, sillä monet nuoret kokevat toivottomuutta ja näköalattomuutta kestävyysongelmien edessä. Vaikka tulevaisuuden tekijöillä on hyvin tietoa ilmaston ja ympäristön tilasta, omat vaikutusmahdollisuudet saatetaan kokea rajallisiksi.
‒ Hankkeen yksi suurimmista tavoitteista onkin tukea nuorten uskallusta tarttua toimeen itselle tärkeiden asioiden edistämiseksi niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa, Asikainen sanoo.
Tulevaisuuden kuvitteleminen, toimijuus ja toivo kulkevat ammatillisen opettajankoulutuksen lehtorin Nina Eskola-Salinin mukaan tiiviisti käsi kädessä:
Kun vahvistamme nuorten toimijuutta, vahvistamme samalla ajatusta sellaisesta tulevaisuudesta, johon he voivat vaikuttaa. Tämä kaikki rakentaa toivoa tulevaisuuteen ja tukee edelleen nuorten halua toimia sen puolesta.
Nina Eskola-Salin
Hankkeessa hyödynnetään Euroopan unionin kehittämää kestävyysosaamisen viitekehystä (GreenComp), jossa kestävyysosaaminen rakentuu omien arvojen tunnistamisesta, systeemiajattelusta, toimijuudesta ja tulevaisuuden kuvittelemisesta.
Eskola-Salin kertoo, että hanke on jo tähän mennessä laajentanut hänen käsitystään siitä, mitä kaikkea kestävyysosaaminen pitää sisällään:
‒ Kestävyysosaamiseen lähtee omien, kestävyyteen liittyvien arvojen tunnistamisesta sekä empatian ja oikeudenmukaisuuden vaalimisesta. Nämä ovat sellaisia taitoja, joita jokainen voi omalla kohdallaan tietoisesti myös harjoitella, Eskola-Salin sanoo.
Itselle tärkeiden asioiden, kuten luonnon monimuotoisuuden vaalimisen, tunnistaminen kannustaa toimimaan näiden asioiden puolesta.
‒ Kestävyystaitoihin kuuluu keskeisesti se, että uskaltaa olla eri mieltä jostain ja sanoittaa omia ajatuksia ja ideoita ääneen, Asikainen sanoo.
Opettajien kestävyysosaaminen avainasemassa
Eskola-Salinin mukaan ammattikorkeakoulujen opettajat ovat erittäin merkittävässä roolissa korkeakouluopiskelijoiden kestävyystaitojen vahvistamisessa. Kestävyystaitoja voi tukea ihan pienilläkin, opetusmetodeihin liittyvillä valinnoilla.
‒ Opettajat voivat esimerkiksi luoda sellaisia opetustilanteita, joissa opiskelijat joutuvat pohtimaan omia arvojaan, kohtaamaan eri tavalla ajattelevia ihmisiä tai visioimaan erilaisia tulevaisuuksia, Asikainen jatkaa.
Korkeakoulujen opettajien kestävyysosaamista mitataan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelija kysyy, voisiko jonkin asian tehdä toisin. Osaako silloin opettajana antaa tilaa uusille toimintatavoille ja ideoille?
‒ Opettajana on tärkeää, että uskaltaa toisinaan myös näyttää oman epävarmuutensa tai tietämättömyytensä opiskelijoiden edessä. Se on todella opettavaista, Eskola-Salin sanoo.
Oman epävarmuuden näyttäminen opetustilanteessa saattaa kuitenkin Asikaisen mukaan olla monelle suuri muutos opettajana olemisen tapaan. Opettajat voisivat kuitenkin näyttää opiskelijoille esimerkkiä siitä, että toimeen voi tarttua, vaikka ei tietäisikään aiheesta ihan kaikkea.
Hanke järjestää seuraavan vuoden aikana koulutusta sekä opiskelijoille että opettajille. Tulevana syksynä opettajille on tarjolla kestävyyskasvatuksen intensiivikurssi, ja keväällä 2025 hanke tarjoaa lyhyttä Erasmus+ Blended Intensive Program -vaihtoa opiskelijoille.
Koulutusta kestävyyskasvatuksesta
Hanke järjestää opettajille suunnatun kestävyyskoulutuksen Wienissä 2.– 5.12.2024. Koulutuksen järjestää Hochshcule für Agrar- und Umweltpädagogik, jolla on vahva kokemus ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen pedagogiikan kehittämisestä.
Koulutukseen valitaan TAMKista neljä kestävyysasioista kiinnostunutta opettajaa ammattikorkeakoulun eri yksiköistä. Haku koulutukseen avautuu syyskuussa 2024.
Personal Green Skills in Higher Education -hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden kestävyystaitoja sekä tukea kestävää elämäntapaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita toteuttavia muutoksia opiskelijoiden arjessa. Erasmus+ KA2 -rahoitteista hanketta koordinoi Kauno Kolegija Liettuasta ja siinä ovat mukana Tampereen ammattikorkeakoulu, Hochschule für Agrar- und Umweltpedagogik Itävallasta, Universidad de Malaga Espanjasta ja University of Applied Sciences Wuerzburg-Schweinfurt Saksasta. Hanke kestää kaksi vuotta (2024–2025).
Lisätietoja
Eveliina Asikainen
projektipäällikkö
Tampereen ammattikorkeakoulu
eveliina.asikainen [at] tuni.fi (eveliina[dot]asikainen[at]tuni[dot]fi), puh. +358 505958775
Teksti: Tytti Juusti
