Tutkimus

Tutkimus selvittää, miten katuremontti tehdään fiksusti ja nopeasti

Julkaistu 20.4.2023

Tampereen yliopisto

Havainnekuva Lapintien kiertoliittymästä Tampereen keskustassa.

Parhaimmillaan Lapintien kiertoliittymä on elävä laboratorio sen suhteen, miten katuremontin voi tehdä fiksusti. Osaoptimoinnin sijasta siinä panostetaan yhteensovittamiseen. Havainnekuva: Tampereen kaupunki.

Tuore katutyömaa Tampereen ydinkeskustassa toimii ketterän infrarakentamisen koealustana. Yleensä katutyömaa vie aikaa ja kysyy kaupunkilaisten hermoja – näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Lapintien kiertoliittymän työmaalla Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki ja urakoitsija kehittävät yhdessä toimintamallia, jonka avulla tulevaisuudessa katuremontti voisi valmistua hyvinkin nopeasti, jopa parissa viikossa.

Tampereen ikäisessä ja kokoisessa kaupungissa on väistämättä koko ajan useita katutyömaita, jotka lähes aina tietävät harmia asukkaille ja kulkijoille. Jos urakoiden yhteensovittaminen ei onnistu, niin samalle katuosuudelle voi joskus osua useampi erilainen työmaa peräjälkeen. Jos katu on poikki ensin pohjatöiden, sitten vesiputkien tai datakaapeleiden asennuksen ja lopulta asfaltoinnin takia, häiriöitä on luvassa pahimmillaan kuukausien ajan.

Juuri alkanut Satakunnankadun, Lapintien ja Rongankadun risteyksen katutyömaa toimii pilottina, jossa kaupunki tilaajana, Destia urakoitsijana, Ramboll valvojana ja Tampereen yliopisto tutkijana kehittävät yhdessä toimintamallia, jolla tulevat infratyömaat hoituisivat mahdollisimman sujuvasti ja valmistuisivat nopeasti.

– Rakentamisen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää työmaiden sujuvoittamisessa. Yleinen käytäntö on se, että kuokka lyödään maahan ilman, että rakentamisprosessia on suunniteltu, taustoittaa teollisuusprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta.

Vaismaa johtaa infra-alan tuottavuus- ja digiloikkaa edistävää ProDigial-ohjelmaa. Tampereen katutyömaa on yksi ohjelman pilottikohteista. Pilotin aikana tutkitaan toimintamallin toimivuutta ja sen tuottavuusvaikutuksia. Oletus on, että sujuvat työprosessit ja tiedonkulku nopeuttavat työmaita ja tuottavat laadukasta katuverkkoa.

– Useassa ProDigial-ohjelman pilotissa korostuu yhteistoiminnallisuus ja vahva panos ohjaukseen. Pyrimme edistämään toimintakulttuurin muutosta ja työn tekemisen sujuvuutta hankkeiden koko elinkaarella.

Yhteensovittaminen alkaa jo hankintavaiheessa

Ennen katutyömaan pystyttämistä kaupunki, urakoitsija ja valvoja suunnittelivat rakentamista työpajatyöskentelyllä. Työpajoissa oli mukana myös muita osapuolia, mikä varmisti tiedon liikkumisen oikeiden tahojen välillä. Tutkimusta yliopistossa koordinoiva väitöskirjatutkija Maiju Örmä kertoo, että sidosryhmiä kuultiin varhaisessa vaiheessa.

– Tässä kohteessa hankintaa kehitettiin niin, että saatiin tekijäksi urakoitsija, joka on valmis panostamaan työmaan sujuvoittamiseen. Kaksivaiheisessa hankintamenettelyssä sovellettiin ensin vain laatukriteereitä, hinta otettiin mukaan vasta toisessa vaiheessa, Örmä kertoo.

Tutkimuksen keinoin selvitetään, mikä prosessissa toimii parhaiten. Örmän mukaan lopputuloksena saadaan tietoa hankinta- ja kehitysvaiheen toimivuudesta katutyömailla sekä kehitystarpeita työn sujuvoittamiseksi tulevia hankkeita varten. Tavoitteena on muodostaa toimintamalli, jota kaupunki voi hyödyntää tulevissa hankkeissaan.

– Kehitysvaiheen avulla tuotannon epävarmuuksia on mahdollista poistaa jo ennen työn aloittamista, kun asioita pohditaan yhdessä ja osallistetaan sidosryhmiä aikaisessa vaiheessa, hän korostaa.

Tukea toimintamallin kehittämiseen on haettu myös kansainvälisistä kohteista.

Fiksun katuremontin elävä laboratorio

Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväisen mielestä Lapintien kiertoliittymän katutyömaata voi pitää eräänlaisena elävänä laboratoriona, sillä seutu on liikenteellisesti haastava ja siksi kaupungille merkittävä opin paikka. Esimerkkinä sutjakkaasti valmistuneesta katuremontista hän mainitsee Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien ratikkatyömaan.

– Sen jälkeen olemme kaupungilla tehneet sellaisen linjauksen, että katuremontit tehdään jatkossakin enemmän ympäristön ja liikenteen ehdoilla eikä sen mukaan mikä on helpointa. Tämä vaatii hankkeen osapuolilta asennemuutosta ja intohimoa kehittämiseen, hän sanoo.

Tietäväinen nostaa vertailukohdaksi avosydänleikkauksen. Pätevä kirurgi suunnittelee leikkauksen yksityiskohtaisesti etukäteen ja ottaa potilaansa kokonaisvaltaisesti huomioon. Kahden viikon katuhanke toimisi vähän samaan malliin.

– Näen, että tekemisemme pitää olla päämäärätietoista ja etukäteen suunniteltua. Kärjistäen sanottuna emme enää voi vain avata katua ja vasta sitten miettiä, mitä siellä pitäisi tehdä, hän sanoo.

Luvassa entistä sujuvampaa kaupunkiliikennettä

Uusi kiertoliittymä sujuvoittaa koko keskusta-alueen liikennettä ja pyörätie puolestaan kohentaa Rongankadun viihtyisyyttä ja toimivuutta. Hankkeessa tehdään myös vesihuolto-, valaistus- ja liikennevalotöitä sekä viherrakentamista.

Infratyömaa käynnistyi tiistaina 11. huhtikuuta. Siinä rakennetaan kiertoliittymä Rongankadun, Satakunnankadun ja Lapintien risteykseen ja jatketaan pyöräilyn pääreittiä Rongankadulle. Valmista arvellaan olevan marraskuussa 2023.

Kolmivuotinen ProDigial -tutkimusohjelma parantaa infra-alan tuottavuutta digitalisaation avulla. Ohjelmaa rahoittavat Väylävirasto ja kymmenen kaupunkia. Lisäksi yhteistyökumppaneina on 20 infra-alan yritystä. Ohjelma päättyy vuoden 2023 lopussa.

Työvaiheiden etenemistä ja ajankohtaisia tiedotteita voi seurata Lapintien kiertoliittymä ja Rongankadun parantaminen -hankesivustolta.

Lisätietoa katutyömaan liikennevaikutuksista saat Tampereen kaupungin tiedotteesta.