Tutkimustyötä maailman lasten terveyden puolesta

Kun Per ja Ulla Ashorn muuttivat vuonna 1993 ensimmäisen kerran Malawiin, eteläiseen Afrikkaan, lähes joka neljäs lapsi kuoli maassa ennen viiden vuoden ikää.

Nyt lapsikuolleisuus on maassa enää noin viidennes tästä, viisi prosenttia.

– Kehitys tapahtuu hitaasti, eikä voi sanoa, että juuri me olisimme sen tehneet. Mutta emme me myöskään ole olleet siitä täysin osattomia, Per Ashorn toteaa.

Per Ashorn toimii Tampereen yliopistossa lastentautiopin professorina ja lasten terveyden tutkimuskeskuksen johtajana. Puoliso, dosentti Ulla Ashorn on yliopistotutkija samassa globaalin terveyden tutkimusryhmässä. Yhdessä he työskentelevät maailman köyhimpien maiden lasten terveyden hyväksi.

Jos Ashorneilta kysyy, mikä on suurin terveysongelma maailmassa, vastaus ei ole syöpä tai sydän- ja verisuonisairaudet. Suurin terveysongelma on heidän mielestään köyhyys.

– Lisäksi tärkein terveyden edellytys on rauha. Jos saisimme poistettua sodat ja köyhyyden, ihmisten terveys paranisi valtavasti, Per Ashorn kiteyttää.

Toinen koti Malawissa

Koronatilanteen vuoksi teemme haastattelun Zoomissa, vaikka Ashornit ovatkin parhaillaan Tampereella.

Malawilaisessa pikkukaupungissa Ashorneja odottaa pieni talo, jossa he asuvat ja tekevät tutkimusta, sekä noin kymmenen hengen tiimi tutkimusavustajia. Paikalla on myös auto sekä pari matkalaukullista henkilökohtaisia tavaroita, kuten keittiövälineitä ja valaisimia sähkökatkon varalta.

Miksi haluatte palata juuri Malawiin kerran toisensa jälkeen?

– Malawista on tullut meille toinen koti. Siellä on tutkimusasemamme ja ystäviä. Ja totta kai myös Afrikan lämpö ja ystävälliset ihmiset ovat tärkeitä, Ulla Ashorn pohtii.

Ehkä tärkein syy on kuitenkin se, että Ashorneilla on Malawissa jo pitkä historia. Siksi on helpompi jatkaa tutkimuksia siellä kuin etsiä tutkimuskysymyksiin vastauksia muualta.

– Toki olemme viime aikoina tehneet tutkimusyhteistyötä myös muiden Afrikan ja Aasian maiden tutkimuslaitosten kanssa, Per Ashorn lisää.

Kulttuurieroja ja kommelluksia

Suuria ja tärkeitä tieteellisiä kysymyksiä. Ashornien tehtäviin kuuluu ratkoa niitäkin, mutta myös arkisia kommelluksia ja käytännön hankaluuksia.

Esimerkiksi Malawissa ei ollut jossain vaiheessa saatavilla bensaa kahteen vuoteen. Tutkimusasemalla ei ollut tuolloin myöskään sähköjä, mutta biologiset näytteet piti silti säilyttää kylmässä. Bensaa oli siis hankittava tavalla tai toisella generaattoriin, joka tuotti sähköä tutkimusasemalle.

Pienempiä pulmia tulee eteen jatkuvasti: tutkimusavustajien polkupyörät vaativat korjausta, autot menevät rikki ja internet-yhteydet eivät toimi. Myös kulttuurierot aiheuttavat päänvaivaa.

– Aika usein on sellaisia hetkiä, että eihän tuo noin voi mennä. Eri maiden työtavat, työkulttuuri ja kommunikointitavat ovat niin erilaisia, Ulla Ashorn kuvailee.

Toisaalta erilaiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset ovat hänen mukaansa myös työn suola.

– Joka päivä tulee oivalluksia, että voihan sitä noinkin nähtävästi ajatella, enpä itse tajunnutkaan. Parhaimmillaan molemmat osapuolet oppivat jotain uutta.

Ravitsemus vaikuttaa aivoihin

Ashornit tutkivat Malawissa muun muassa lasten aliravitsemuksen hoitoa.

Seuraavaksi on alkamassa seurantatutkimus noin 10-vuotiaille lapsille, joita hoidettiin varhaislapsuudessa maapähkinävoivalmisteella. Osallistujien kasvua ja kehitystä tutkitaan nyt tarkemmin erilaisilla kehitystesteillä, esimerkiksi EEG:n eli aivosähkökäyrän avulla. Tätä varten Ashornit ovat viemässä EEG-laitteen mukanaan Malawiin.

Yli viisi miljoonaa alle viisivuotiasta kuolee yhä vuosittain.

Tavoitteena on selvittää, onko ravitsemuslisästä ollut hyötyä lasten neurologiselle kehitykselle.

– Samoja lapsia seurataan myös lähempänä aikuisuutta. Olemme kiinnostuneita koko elämänkaaresta, eli millaisessa ympäristössä lapset kasvavat ja miten heidän käy aikuisena, Ulla Ashorn kertoo.

Malawissa seurataan myös useita muita lapsikohortteja. Viimeksi seurantakäynneillä kävi ryhmä noin parikymppisiä tutkittavia. Tätä tutkimusdataa analysoidaan parhaillaan.

Antibioottia Malin pikkulapsille

Suurempi Ashornien vetämä tutkimushanke on juuri alkanut Malissa, läntisessä Afrikassa.

Siellä tutkitaan, voidaanko alle vuoden ikäisten lasten korkeaa kuolleisuutta vähentää antamalla oireettomille lapsille atsitromysiini-nimistä antibioottia. Yhdysvaltalainen Bill ja Melinda Gatesin säätiö rahoittaa tutkimusta 20 miljoonalla dollarilla.

Maliin Ashornit eivät ole kuitenkaan nyt päässeet – eivätkä vähään aikaan pääsekään.

– Ensin tuli koronapysähdys, sitten Malissa tapahtui sotilasvallankaappaus ja seuraavaksi alkoivat mellakat Ranskaa vastaan. Maan turvallisuustilanne on sellainen, että emme ole juuri nyt menossa sinne, Per Ashorn toteaa.

Tutkimus aloitettiin kuitenkin Malissa paikallisen tutkimusorganisaation voimin. Ensimmäiset lääkeannokset annettiin lapsille lokakuussa.

Tavoitteena on saada mukaan noin 110 000 vauvaa 830 kylästä Malin maaseudulta. Osa tutkittavista saa atsitromysiiniä kolmen kuukauden välein, osa kahdesti vuodessa ja osalle annetaan lumelääkettä.

Ashornit koordinoivat tutkimusta etänä puhelimen ja verkkoyhteyksien välityksellä.

– Paikalliset perheet ovat suhtautuneet tutkimukseen myönteisesti. Tähän mennessä ei ole tullut montakaan kieltäytymistä, Per Ashorn kertoo.

Jos tulokset ovat hyviä, atsitromysiiniä voidaan käyttää ehkä laajemminkin pikkulasten korkean kuolleisuuden vähentämiseksi. Lääkkeen käytön mahdollisia haittoja, kuten antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen lisääntymistä, seurataan kuitenkin tarkasti.

Helpotusta koronaepidemiaan

Kun koronavirus ryöpsähti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi keväällä 2020, Bill ja Melinda Gatesin säätiö halusi auttaa ehkäisemään taudin leviämistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Ashornien johtama hanke sai miljoonan dollarin lisärahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään koronaepidemian leviämistä ja vaikutuksia Malissa.

Rahoitus on käytetty pääasiassa diagnostisten virustestien, digitaalisten kuumemittareiden, hapetusmittauslaitteiden ja muun välineistön hankintaan sekä malilaisen henkilöstön palkkaamiseen.

– Tämä oli oikeastaan tutkimusrahoitukseksi naamioitua kansanterveysrahaa. Pääpaino on siinä, että voisimme tukea Malin terveysjärjestelmää epidemian hillitsemisessä, Per Ashorn sanoo.

Samalla tutkitaan, millainen vaikutus koronaepidemialla on terveyspalveluihin Malissa, arvioidaan terveydenhuoltohenkilöstön altistumista virukselle ja selvitetään koronavirusinfektion tyypillisiä oireita potilailla, joilla epäillään tai on varmistettu koronavirustartunta. Lisäksi tehdään väestöotos, jossa mitataan vasta-aineita virukselle.

– Yleisesti ottaen Afrikan maissa on todettu selvästi vähemmän tartuntoja kuin epidemian alussa pelättiin. Tämä voi osittain johtua testaamisen vähäisyydestä, mutta todennäköisesti epidemia on ollut toistaiseksi Afrikassa odotettua pienempi, Per Ashorn kertoo.

Pienet haavoittuvat vastasyntyneet

Parhaillaan Ashorneja työllistää myös Small Vulnerable Newborn -nimisen tieteellisen artikkelisarjan tuottaminen arvovaltaiseen The Lancet -lehteen.

Pariskunnalla on kirjoitusvastuu yhdestä ja kokoomavastuu kaikista viidestä artikkelista, jotka on tarkoitus julkaista toukokuussa 2022. Työtä rahoittaa brittiläinen Children’s Investment Fund Foundation.

Vaikka lasten kuolleisuus on vähentynyt maailmassa viime vuosikymmeninä, yli viisi miljoonaa alle viisivuotiasta kuolee yhä vuosittain.

– Noin puolet lapsikuolemista tapahtuu ensimmäisen elinkuukauden aikana ja näiden kuolemien määrä on laskenut toivottua hitaammin, Ulla Ashorn kertoo.

Pienten vauvojen kuolemat liittyvät tyypillisesti sikiökautiseen kasvuhäiriöön tai ennenaikaiseen syntymään. Noin neljännes kaikista maailman vauvoista syntyy alipainoisesti, ennenaikaisesti tai raskauden kestoon nähden liian pieninä.

Lancetin artikkelisarjan tarkoituksena on luoda tieteellinen perusta toimenpiteille, joiden avulla ennenaikaiseen syntymään ja sikiökautiseen kasvuhäiriöön liittyviä kuolemia voitaisiin vähentää.

– Vaikka Lancetin artikkelisarjoilla on tieteelliset tavoitteet, ne pyrkivät myös muovaamaan globaalia politiikkaa. Artikkelisarjamme voi siis vaikuttaa paljonkin siihen, miten eri puolilla maailmaa edistetään sikiön ja vastasyntyneen terveyttä, Per Ashorn uskoo.

Haave: viikko ilman tietokonetta

Ashornit viettävät yleensä suuremman osan vuodesta ulkomailla kuin kodissaan Tampereen Pispalassa.

– Olen sanonut aiemmin kärjistetysti, että vietämme vuodesta neljä kuukautta Suomessa, neljä kuukautta Malawissa ja neljä kuukautta lentokentillä, Per Ashorn naurahtaa.

Vuodesta 2020 tuli kuitenkin erilainen.

Kuten muutkin yliopistolaiset, myös Ashornit siirtyivät keväällä etätöihin. Kansainväliset konferenssit vaihtuivat videokokouksiin ja henkilökohtaiset tapaamiset loputtomiin sähköpostikeskusteluihin.

– Haaveeni olisi, että saisin olla viikon ilman tietokonetta. Erityisesti nyt korona-aikaan, kun zoomailemme aamusta iltaan, kyllähän tämä alkaa rassata kaikkia, Per Ashorn huokaa.

Malawissa videokokoukset jäävät vähemmälle, sillä verkkoyhteydet toimivat epäluotettavasti. Ashornien mukaan arki on silti samanlaista kuin Tampereellakin: aamulla herätään, illalla mennään nukkumaan ja välissä näppäillään tietokonetta.

Jotain erojakin arjessa silti on. Kun Suomessa vihmoo vettä ja räntää, Ashornit voivat katsella tähtitaivasta pimeässä, lämpimässä illassa.

Per ja Ulla Ashorn

Per Ashorn on lasten infektiosairauksiin erikoistunut lääkäri ja lastentautiopin professori. Hän toimii Tampereen yliopiston lasten terveyden tutkimuskeskuksen johtajana ja vetää siellä globaalin terveyden tutkimusryhmää. Lisäksi hän toimii Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtajana.

Ulla Ashorn on dosentti ja yliopistotutkija samassa globaalin terveyden tutkimusryhmässä. Hän on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija.

Ashornien tutkimustyö kohdistuu erityisesti äitien ja lasten terveyteen matalan tulotason maissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tärkeimpiä tutkimusaiheita ovat äitien ja lasten infektiot, ennenaikaiset synnytykset ja lapsuusajan aliravitsemus.

Asuvat Tampereen Pispalassa, osan vuotta Malawissa. Kunhan koronaepidemia hellittää, nauttivat vapaa-ajalla muun muassa elokuvista ja konserteista.

Aikuinen poika Mikael Ashorn työskentelee Unicefin vesi-, sanitaatio- ja hygieniahankkeessa Nepalissa.

Lue lisää globaalin terveyden tutkimusryhmästä: https://research.tuni.fi/tamcam-gh/