Yksilölliseen syövän hoitoon uusia keinoja nykyteknologialla

Seppälä on perehtynyt täsmälääketieteen menetelmiin muun muassa tutkijavaihdossa yhdysvaltalaisessa Johns Hopkins -yliopistossa.

Hän listaa kolme olemassa olevaa menetelmää, joiden avulla syövän hoitoa voidaan yksilöllistää.

Perinnöllinen alttius, veren kasvain-DNA ja organoidit apuna

— Yksi on tunnistaa potilasryhmiä tai kasvainryhmiä, jotka ovat erityisen tehokkaasti hoidettavissa, tai joiden syöpä on kokonaan hävitettävissä ja ehkä ennaltaehkäistävissä.

Tällä Seppälä viittaa tutkimaansa Lynchin oireyhtymään, jossa alttius sairastua syöpään perinnöllinen, mutta itse syöpä ei.

— Toisaalta pyrimme hoidon oikea-aikaisuuteen ja mahdollisimman täsmälliseen potilasvalintaan. Tässä tutkimme mahdollisuuksia käyttää hyväksi veressä kiertävää kasvain-DNA:ta.

— Kolmanneksi tutkimme, kuinka potilaita pitäisi hoitaa, jotta hoito olisi mahdollisimman hyvin kohdennettua juuri tietyn potilaan syöpään. Tässä käytämme potilaskohtaisia kasvainmalleja, organoideja.

Organoidit ovat soluryppäitä, jotka on kasvatettu tietyn potilaan syöpäkasvaimesta otetuista soluista. Niiden avulla kasvainta voidaan tutkia ja selvittää esimerkiksi, mitkä lääkeaineet siihen tehoavat.  

Kliininen työ vaikuttaa tutkimuksen näkökulmaan

Gastrokirurgian erikoislääkäri Seppälä työskentelee tutkimustyönsä lisäksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ylilääkärinä ja suolistosyöpää hoitavana kirurgina. Se vaikuttaa myös tutkimuksen näkökulmaan.

— Kun on kliinistä työtä tekevän lääkärin tutkimusryhmä, näkökulmakin on sellainen, että miten tämä hyödyttää potilasta, miten tämä tuodaan potilaiden käyttöön. Tällaisia kliinikoiden johtamia organoidiryhmiä on melko vähän, yleensä ne ovat perustutkijoiden johtamia.  

— Kaikkihan nämä ovat olemassa olevia teknologioita ja ajatusmalleja. Organoideissa on tiettyjä osa-alueita, joissa olemme hyviä – potilaamme suhtautuvat myönteisesti tutkimukseen, meillä on paljon potilaita ja kehitystyössä laajamittaiset lääketestauskirjastot. Sitä kautta pystymme ehkä tekemään asioita, joita jotkut toiset eivät pysty tekemään, Seppälä miettii.

— Mitä tulee näihin muihin teknologioihin, pyrimme olemaan siinä rajapinnassa, missä tuodaan kliiniseen käyttöön teknologiaa, joka on vielä siinä kynnyksellä, että voidaanko sitä alkaa suoraan käyttää. Pyrimme nimenomaan saamaan käyttökokemusta sellaisista työkaluista, jotka eivät vielä ole Suomessa rutiininomaisessa käytössä. Esimerkkinä tästä ovat organoidit, joiden kliininen hyödyntäminen on vielä vähäistä.

Organoidi näyttää ennustavan, kuka hyötyy mistäkin lääkkeestä

Seppälän tutkimusryhmässä analysoidaan parhaillaan Suomessa tehdyn, organoideihin liittyvän tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia.

Keväällä julkaistussa, haimasyöpää koskevassa Seppälän tutkimuksessa todettiin, että ne lääkeaineet, joihin organoidi reagoi hyvin, hyödyttivät myös potilasta, jonka kasvaimesta organoidin solut olivat peräisin.

— Organoidi pystyi jossain määrin ennustamaan ne potilaat, jotka hyötyvät eniten heille annettavasta yhdistelmäsytostaattihoidosta, Seppälä kertoo.

Seppälä arvioi, että menetelmää voitaisiin alkaa lähiaikoina käyttää syöpädiagnostiikassa.

— Kun saamme varmuutta siitä, että tämä todella pitää paikkansa, voimme alkaa  suunnata olemassa olevia lääkkeitä organoidimallin avulla.

Seuraavaksi seulotaan syöpälääkkeitä

Tutkijan tähtäimessä on seuraavaksi laajamittaisempi lääkeseulonta.

— Sen sijaan, että testaamme organoideja lääkkeillä, joita meillä nyt muutenkin on käytössä, voimme testata kymmeniä tai satoja lääkkeitä, joita kyllä käytetään johonkin syövänhoitoon, muttei ehkä juuri siihen syöpätyyppiin, mikä tietyllä potilaalla on.

— Enemmän ja enemmän tunnistetaan syöpien alatyyppejä, joihin tulisi antaa hyvin erilaisia hoitoja saman syöpäryhmän sisällä. Jo nyt siis tiedetään, että on syövän alatyyppejä, jotka reagoivat erityisen hyvin johonkin tiettyyn lääkehoitoon, joka ei välttämättä vielä ole edes myyntiluvan mukaisessa käytössä.

— Ja kun lääkkeiden saatavuus potilaille tulee suoraviivaistumaan, joko ihmisten liikkuvuuden kautta tai Suomen lainsäädäntömuutosten kautta, myös yksilöllinen syövänhoito tulee sitä kautta kehittymään.

— Tällä hetkellä on paljon hallinnollisia esteitä, joiden takia Suomessa voidaan tehdä aika paljon vähemmän kuin muissa maissa kokeellista, virallisen myyntiluvan käyttöaiheen ulkopuolista syöpälääkehoitoa, edes levinneessä syövässä.

Syöpätutkimuksen tenure track -professori Toni Seppälä puhuu MET Research Dayssä perjantaina aiheesta Organoids and circulating tumor DNA in clinical and translational research of gastrointestinal cancer