Yritysyhteistyö synnytti valokatalyysin tutkimuksesta liiketoimintaa
– Näin nanopinnoituksia tekevän Nanoksin tv-mainoksen vuonna 2018. Olen tehnyt alan tutkimusta vuosikausia, joten se herätti kiinnostukseni. Lähetin Nanoksille sähköpostia, että olen käytettävissä, jos he haluavat teknologista apua, tutkimusapua tai viestinnän selkiyttämistä, kertoo tutkija ja fyysikko Pasi Keinänen.
Se oli arkinen lähtöpiste, josta Keinäsen ja Nanoksi Finland Oy:n yhteistyö sai alkunsa. Pitkään Tampereen yliopistossa muun muassa materiaalitieteen ja nanoteknologian tutkimuksessa, innovaatiopalveluissa sekä valon kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvässä Research to Business -hankkeessa työskennelleen Keinäsen yhteydenotto vastasi Nanoksin tarpeisiin.
– Siinä intressit, osaaminen ja tarve kohtasivat. Olemme alusta asti testanneet paljon pinnoitteita ja halunneet olla mukana niiden kehitystyössä, kertoo Nanoksi Finlandin toimitusjohtaja Jukka Laks.
Tutkijan aktiivisuus avainasemassa
Yhteistyön ensimmäiset hedelmät olivat kolme Keinäsen kirjoittamaa artikkelia, joissa hän avasi maanläheisesti nanopinnoitteiden toimintaperiaatteita, turvallisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
– Kun lähdet tekemään yhteistyötä tiedemiesten kanssa, on ensimmäinen mielikuva suurin piirtein laboratorio, jossa petrimaljassa pyörii nesteitä. Pasin kirjoittamat artikkelit olivat kuitenkin konkreettinen ja helposti lähestyttävä aloitus yhteistyölle, kertoo Laks.
Keinänen rohkaiseekin tutkijakollegoita pohtimaan tutkimustyönsä tuloksia myös liiketoiminnallisesta näkökulmasta ja ottamaan aktiivisesti yhteyttä elinkeinoelämään. Usein yhteistyön syntyminen vaatii kykyä popularisoida omaa tutkimustaan, jotta yhteinen ymmärrys akateemisen maailman ja yritysten välille syntyisi.
– Meillä yliopistossa on 2 500 opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa. Jos edes osa heistä ottaisi yhteyttä yhteen yritykseen, niin se olisi jo hyvä alku, Keinänen sanoo.
Korona vauhditti yhteistyötä
Nanoksi tekee valokatalyysiin perustuvia pinnoituksia. Valokatalyysissä käynnistetään valon avulla kemiallinen reaktio, jossa vapautuvat happiradikaalit reagoivat pinnalla olevien mikrobien kanssa ja tuhoavat ne. Itsedesinfioituva, huonevaloa hyödyntävä katalyysipinnoite tuhoaa yhdessä valon kanssa viruksia, bakteereja, homeitiöitä ja muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.
Tampereen yliopistossa on tutkimuksella vahvistettu Nanoksin tekemien valokatalyysipinnoitusten toimivuus. Ulkopuolisen laadunvalvojan selvityksen mukaan valokatalyysillä saadaan tuhottua normaalissa huoneen valossa 98 prosenttia influenssaviruksista kahdessa tunnissa. Teknologiasta voi siis olla merkittävää hyötyä myös koronavirusepidemian hillitsemisessä.
Aiemmin Nanoksi teki pinnoituksia lähinnä sairaaloihin, hoivakoteihin ja puhdastilalaboratorioihin. Koronapandemian myötä pinnoitusten kysyntä kasvoi huimasti, ja yritys on pinnoittanut muun muassa bussien, kauppojen ja huvipuistojen pintoja.
Tulevaisuuden pinnoitteita Tampereelta
Keinäsen ja Nanoksin yhteistyö eteni keväällä 2020 tilanteeseen, jossa Keinänen tutkijakollegoineen näki mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan liiketoiminnallisesti. Syntyi Plasmonics Oy, jonka Keinänen perusti yhdessä professori Mika Valdenin ja tutkija Bela Bhuskuten kanssa. Yritys solmi siemenrahoitussopimuksen Nanoksi Finlandin kanssa.
Nanoksille yhteistyö on mahdollistanut pinnoitteiden kehitystyön tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisen huipputason tutkimuksen kanssa. Lähitulevaisuudessa yrityksillä on tavoitteena aloittaa uudenlaisen valokatalyysiin perustuvan pinnoitteen valmistus Tampereella. Teknologia on tarkoituksena lisensoida ja viedä kansainvälisille markkinoille.
Apua innovaatiopalveluista
Tampereen yliopiston innovaatiopalvelut toimii tutkijoiden apuna selvittämässä juridiikkaa tutkimuksen kaupallistamiselle.
– Innovaatiopalvelut on matalan kynnyksen paikka, minne kuka tahansa tutkija voi mennä. Sieltä saa hyviä neuvoja, ja käytettävissä on lakimiehiä, Pasi Keinänen sanoo.
Innovaatiopalveluiden tehtävänä on muun muassa varmistaa tutkimuksessa syntyneiden keksintöjen ja keksinnöllisten innovaatioiden sopimustekniset seikat perustuen korkeakoulujen keksintölakiin.
– Plasmonics on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimustuloksia voi hyödyntää, ja tämäntyyppiseen toimintaan me haluamme kannustaa, sanoo innovaatiopalvelupäällikkö Harri Länsipuro.
Innovaatiopalvelujen tavoitteena on edistää Tampereen korkeakouluyhteisössä innovaatiokulttuuria, joka tukee ja kannustaa tutkijoita hyödyntämään työnsä tuloksia maksimaalisesti myös kaupallisesti.
– Tämä on yksi tapa toteuttaa yliopiston lainsäädännöllistä tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana, Länsipuro sanoo.
Kuva: Plasmonics Oy
