Zsuzsa Millei: Lapsuus ja kansakunta jokapäiväisessä elämässä
Millein mukaan lapsia pidetään usein epäpoliittisina, tietoa passiivisesti omaksuvina yksilöinä ja aikuisten tapojen ja arvojen seuraajina. Tutkimuksissaan Millei on kuitenkin osoittanut, että lapset osallistuvat tekojensa kautta aktiivisesti kansallisen identiteettinsä kehittämiseen ja kansakunnan uudelleenluomiseen.
– Esittelemällä käsitteen 'kansakunnan pedagogiikka' pyrin osoittamaan, miten lapset sitoutuvat aktiivisesti kansakuntaan. Näytin, kuinka he oppivat kansallisia tapoja olla sekä näyttää tunteita ja kiintymystä kansakuntaansa kohtaan. Korostin, miten he tulkitsevat ja toteuttavat kansallisia stereotypioita ja myyttejä ja luovat kaikki nämä uudelleen osana leikkiä.
Millei huomauttaa, että lapset voivat ilmaista isänmaallisuutta tai vastustaa kansallisia ihanteita sekä ottaa mukaan ja sulkea pois käyttämällä kansallisia stereotypioita, jotka risteävät rodun, luokan, sukupuolen ja muiden kulttuurikohtaisten tekijöiden kanssa. Poissulkeminen ja syrjintä on yleisempää tai voimakkaampaa niitä kohtaan, joita pidetään monin tavoin erilaisina.
– Nämä jakaumat sopivat epämiellyttävästi monikulttuuristen ja globalisoituvien yhteiskuntien todellisuuteen. Vaikka elämme maailmassa, jossa kansat ulottuvat rajojen yli, kansallisvaltio on edelleen tärkein organisoiva poliittinen ja sosiaalinen voima.
Millei pitää lapsuuden ja kansakunnan tutkimista erittäin tärkeänä nykyään, kun nationalismi on saamassa uusia ja eksklusiivisempia muotoja.
– Kuten olen osoittanut, lapset eivät ole immuuneja tälle kehitykselle eivätkä pysy sen passiivisina tarkkailijoina.
