Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Jakso harjaannuttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, moniammatillinen työskentely, työhyvinvointi

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Läsnäolovelvollisuus 80 %.

Opetus on englanninkielinen, mikäli kurssille ilmoittautuu vaihto-opiskelijoita.

The course will be organized in English if needed.

SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen

luennot 10 t ja seminaarit 14 t sekä tehtävät ja oheislukemisto.

Yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde ja erityisesti se, millä lailla yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yksilötason valintoihin. Arki on hedelmällinen lähtökohta yrittäessämme ymmärtää ykislön ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sillä arjessa limittyvät epäviralliset ja viralliset sekä yksityiset ja julkiset toiminnat, ajatukset ja odotukset. Paradoksaalisesti tämä tekee arjesta sekä rutiininomaista ja turvallista että vaativaa ja jopa uuvuttavaa. Teoreettisesti jäsenneltynä itsestään selvästä arjesta muodostuu yllättävä, monimuotoinen ja kompleksinen käsite.

Kurssilla tarkastelemme arjen sosiologian (sociology of everyday life) ja henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) kautta yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Arjen sosiologia tarkastelee, miten ihmiset sitoutuvat olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Henkilökohtaisen elämän sosiologia tarkastelee yksilöiden elämää niissä sosiaalisissa, ajallisissa ja paikallisissa konteksteissa, joissa he elävät. Henkilökohtaisen elämän sosiologia pohtii, mitä yhteiskunnallisia merkityksiä yksityisenä pidetyllä elämällä on, mitä vaikutuksia henkilökotaisilla valinnoilla on yhteiskuntaan ja sen muutoksiin, ja millä lailla sosiaaliset rakenteet ilmenevät henkilökohtaisessa elämässä.

Pohdimme, mitä on arki? Mikä merkitys arjella on yksilölle ja yhteiskunnalle? Mitä henkilökohtainen tarkoittaa ja miten se eroaa yksilöllisestä? Analysoimme, miten mikrotason, pienet, jokapäiväiset teot ja toiminnat liittyvät makrotason malleihin ja rakenteisiin. Tarkastelemme toimijan ja rakenteen välisiä suhteita esim. perheen, sairauden, kuulumisen (belonging) ja kodin näkökulmista.

Live-kurssin rakenne:

1. Luento (2t): Johdanto arjen ja henkilökohtaisen elämän sosiologiaan (Eriikka Oinonen)
2. Seminaarikerta (3 t) Henkilökohtaisen ja yksilöllisen eroista
3. Luento (2t): Sairausarki (Suvi Holmberg)
4. Seminaarikerta (3t) Arjen fyysisyydestä ja ruumiillisuudesta sekä arjen kriisiytymisestä
5. Luento (2t): Perhe, yhteiskunta ja muutos (Eriikka Oinonen)
6. Seminaarikerta (3t) Arjen poliittisuus
7. Luento (2t): Asuminen, koti ja kuuluminen (Eriikka Oinonen & Suvi Holmberg)
8. Seminaarikerta (3t)
9. Luento (2t): katsotaan elokuva I, Daniel Blake
10. Seminaarikerta (2t): keskustellaan elokuvasta arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimuksen näkökulmista + loppukeskustelu ja palaute

Kunkin luentokerran jälkeen opiskelijoille annetaan luennon teemaan liittyvä (1) teoreettinen ja (1) empiirinen teksti/artikkeli luettavaksi. Teksteistä keskustellaan seuraavalla seminaarikerralla. Seminaareissa syvennetään luennolla käsiteltyä teemaa ja teoreettista keskustelua erilaisin pienryhmissä tehtävin harjoituksin ja tehtävin.

Jokainen kurssille osallistuja kirjoittaa jokaisesta luennosta ja seminaarikerrasta 2-4 liuskan kirjeen, jossa hän selittää oppimaansa kuvitteelliselle henkilölle hyödyntäen luentoja, luettuja tekstejä sekä harjoituksia.

Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat ilmoittautuminen nettiopsuun 1.8. - 31.8.2017

UCPorin ristiinopiskelijat ilmoittautuvat sähköpostilla eriikka.oinonen@uta.fi tai suvi.holmberg@uta.fi 1.8.-31.8. 2017

UCPorin ristiinopiskelijoille varattu max. 5 paikkaa live-kurssille ja max. 5 paikkaa verkkokurssille. Mikäli ristiinopiskelijoiden paikat eivät täyty, otamme tilalle TaY:n tutkinto-opiskelijoita.

SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen kurssin suorituksella voi saada korvaavuuden ensisijaisesti SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II jaksoon tai johonkin seuraavista opintojaksoista: SOS04.1. Lapsen ja perheen tutkimuksen ydinkysymyksiä TAI STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena. 

Live kurssille otetaan 20 opiskelijaa ja verkkokurssille 20 opiskelijaa.

Alkutehtävä: kirjoita 2-4 liuskan pohdinta siitä, mitä on arki? Pohdinta tallennetaan Moodleen ennen ensimmäistä seminaarikertaa.

Verkkokurssille osallistuville aloitustapaaminen Tampereella ke 13.9. klo 10-12. paikka 6017 ja Porissa to 14.9. klo 14-16 luokka 386. 

Verkko-opiskelijat jaetaan pienryhmiin, joissa he tekevät samat tehtävät kuin livekurssilla.

Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa. 

Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa. 

Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.

Kurssin aikataulu 

Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017) 

Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017) 

1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit 

2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa 

3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia 

Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017) 

1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena 

2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli 

3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset 

Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017) 

Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista 

Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi 

Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.

Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.

PERLA toteuttaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoja käsittelevän monitieteisen ja kaikille avoimen tutkimusseminaarin. Seminaari tukee lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen kysymyksiä tarkastelevien tutkimuspapereiden edistymistä kollegiaalisen keskustelun ja rakentavan palautteen avulla. Käsiteltävät paperit voivat olla tutkimussuunnitelmia, väitöskirjan lukuja, artikkelikäsikirjoituksia tai muita työn alla olevia tutkimuspapereita. Seminaarissa voi myös esitellä uusia tutkimushankkeita ja julkaisuja. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös vierailuluentoja.

Seminaari kokoontuu pääsääntöisesti perjantaisin klo 12 alkaen ohjelmassa ilmoitetussa tilassa. Seminaarin toiminta organisoidaan teemojen kautta. Kutakin tapaamiskertaa varten sovitaan teema, johon seminaarissa pidetyt esitykset kytkeytyvät (esim. lapset ja ansiotyö jne.).  Seminaarin koordinaattorina toimii tutkija Eija Eronen. Käsiteltävät paperit löytyvät moodlesta esitysviikon maanantaina. Jos haluat liittyä seminaarin moodlealustalle, laita yhteystietosi s-postiin perla@uta.fi

Seminaari on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoista kiinnostuneet − opiskelijoista tutkijoihin ja opettajiin.

Jatko-opiskelijat saavat seminaarista opintopisteitä sopimuksen mukaan. Jatko-opiskelijat ja pro gradu -tutkielmaa tekevät opiskelijat voivat suorittaa lukuvuoden kestävän seminaarin myös osana Lapsuus, perhe ja elämänkulku-teemakokonaisuutta tai opinnäytetyötä tukevina opintoina. Seminaarin luennot soveltuvat myös osaksi luentopassia. Luentopassin ohjeet löydät PERLAn kotisivuilta.

Ohjelma

Pe 29.9. klo 12.15-14.45, Linna 5026: Ihmiskaupan vastainen työ

12.15–12.20  Tervetuloa

12.20–13.05  Eva Maria Korsisaari (Pro-tukipiste): Oikeuksien puolesta, ihmiskauppaa vastaan! Intersektionaalinen ote ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa

13.05–13.50  Katariina Westman (RIKU): Verkostotyötä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi

13.50–14.00  Kahvitauko

14.00–14.45  Jaana Häggman & Piia Huhtajärvi (Pro-tukipiste): Kohtaamisia arjessa

Ke 11.10 klo 13.00-16.00, Pinni B 1100: Children's wellbeing in Finland

13.00–13.10 Katja Repo: Welcome

13.10–14.00 Finland’s Ombudsman for Children Tuomas Kurttila: Children’s wellbeing in Finland

14.00–14.45 Kirsi Peltonen: The mental health challenges of refugee children

14.45–15.05 Coffee

15.05–15.50 Marja Peltola: Intergenerational relations and wellbeing of young people with ethnic minority backgrounds

15.50–16.00 Discussion

Pe 17.11 klo 12.15-14.45, Linna 5016: Uusia näkökulmia työn ja perheen yhteensovittamiseen

12.15-13.00 Katri Otonkorpi-Lehtoranta: Kollektiivinen neuvottelu työn ja perheen suhteista sotilasorganisaatiossa

13.00-13.45 Anna Siippainen: "Et ei sitä huvitteluiltahoitoo eikä viikonloppuhoitoo pystytä järjestämään" Epäsäännölliset työajat ja varhaiskasvatuksen merkitykset

13.45-14.00 Tauko

14.00-14.45 Liisa Mäkelä: Työn ja perheen yhteensovittaminen kansainvälisen työn kontekstissa

14.45-15.00 Loppukeskustelu

Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa. 

Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa. 

Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.

Kurssin aikataulu 

Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017) 

Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017) 

1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit 

2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa 

3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia 

Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017) 

1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena 

2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli 

3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset 

Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017) 

Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista 

Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi 

Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.

Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.

Mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen näkökulma mielenterveyteen? Miten yhteiskuntatieteissä ja sukupuolentutkimuksessa on tarkasteltu mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä? Kurssilla tutustutaan mielenterveyssosiologian (sociology of mental health) ja feministisen mielenterveystutkimuksen (feminist researh on mental health) keskeisiin keskusteluihin, peruskäsitteisiin ja teorioihin.

Opetusmuotona on seminaarimuotoinen työskentely: kurssilla harjoitellaan tieteellisten tekstien analyyttistä lukemista sekä teoreettisten käsitteiden hyödyntämistä mielenterveyden ilmiöiden hahmottamisessa. Kurssin suorittaminen koostuu artikkelien lukemisesta, artikkeleihin perustuvista keskusteluista, pienistä soveltavista tehtävistä sekä loppuesseestä.

Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.

Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina vaaditaan sukupuolentutkimuksen peruskurssi (SOS4.4).

Verkkokurssilla tutkitaan seksuaalista väkivaltaa, sen kuvaamisen keinoja ja siitä selviytymisen strategioita. Teemoja tarkastellaan sekä feminististen teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa.

Kurssin tavoitteena on ensinnäkin selvittää kuinka kirjallisessa ja visuaalisessa kulttuurissa on kuvattu seksuaalista väkivaltaa: katsomme millaisin kirjallisin keinoin ja visuaalisin keinoin aihetta on lähestytty. Kurssin toisena tavoitteena on tutkia näitä seksuaalisen väkivallan representaatioita sekä feminististen teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa: tarkastelemme aineistonamme toimivia tekstejä ja kuvia pohtien niiden dynamiikkaa – kuinka väkivalta, sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat niissä toisiinsa kokemuksellisesti, kulttuurisesti ja rakenteellisesti. Kolmas tavoitteemme on emansipatorinen: pohdimme millaiset tekstit ja kuvat voivat auttaa selviytymään seksuaalisesta väkivallasta ja miten väkivallan voi väkivallattomasti voittaa.

Kurssilla aineistona toimivat sekä kirjalliset että visuaaliset kuvaukset seksuaalisesta väkivallasta ja sen voittamisesta. Opettajan tarjoaman aineiston lisäksi opiskelijat etsivät myös itse aineistoa esseetään varten.

Opiskelijat osallistuvat kurssille lukemalla opettajan laatimat opastukset, syventymällä kurssilukemistoon, ottamalla osaa verkkokeskusteluihin, kommentoimalla muiden essee-ideoita sekä kirjoittamalla oman esseensä kurssin teemoista.

Haku kurssille Hilma-verkoston sivuilta löytyvällä e-lomakkeella.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto HILMA.

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Tampereen Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.

Friday 6.10.2017 The Philosophy of Science, Science Studies

Coordinated by Lauri Lahikainen

Panu Raatikainen: Recent Developments in the Philosophy of Science
Renne Pesonen: The Cognitive Science of Science
Pia Vuolanto, Reetta Muhonen, Marika Nieminen and Maiju Tanninen: Social studies of science and philosophy of science as research fields: An investigation of Finnish doctoral theses
Lauri Lahikainen & Jenni Rytilä: Scientists as Political Activists: Perspectives from Philosophy of Science and STS.
Rebecca Lund:Epistemic injustice in academia: Class and Gender in feminist knowledge production

----------------------

Thursday 16.11.2017 The Animal Turn

Coordinated by Marja Vehviläinen and Pirjo Markkola

Christabelle Sethna, University of Ottawa: The After Lives of Animals

Hilja Solala: The integration of international influences to national requirements in the Finnish horse breeding in the 1890s

Taija Kaarlenkaski,UEF: Living Machines with Gentle Looks: Materiality and Animal Body in Modernizing Finnish Animal Husbandry

Pieta Hyvärinen: Multispecies economic relations in urban beekeeping

Salla Tuomivaara: Searching for the roots of exclusion – animals in the sociologies of Westermarck and Durkheim.

------

Pe 9.2.2018 Ruoka, luontokulttuurit ja politiikka, OBS. 11-16, 

Koordinoivat  Pieta Hyvärinen ja Sari Irni (HY)

11.15-12.00 Saara Kupsala: Responsibly produced meat from family farms? Contesting transparency and animal visibility in a blog marketing campaign on broiler production

12.00-12.45 Eija Vinnari: Social movements and ontological politics: enacting farmed animals 

13.45-14.30 Freja Högback: Intervjun som metod - ett överflöd av material om veganism

14.30-15.15 Minna Kaljonen & Taru Peltola: Attentive experimentation for sustainable lifestyles – thinking with eating and dining

15.15-16.00 Outi Lundahl: Voluntary hysteresis in food consumption and in the mobilisation of power - when Jay Z and Beyoncé went vegan for 22 days

---

Friday 27.4.2018 Embodied Epistemologies, L5026

Coordinated by Rebecca Lund, Kirsti Lempiäinen (LY), Marja Vehviläinen

10.15-11.15 Elizabeth Ettorre, Professor of Sociology (Emerita), University of Liverpool, Docent in Sociology, University of Helsinki & Åbo Academy University: Feminist auto-ethnography

11.15-12.15 Kirsti Lempiäinen, Professor of Adult Education Sociology, University of Lapland & Minna Nikunen, University researcher, University of Tampere: Embodied Knowledge and Critique in Academic Work

12.15-13.15 Lunch break

13.15-14.30 Rebecca Lund, PhD., AoF Postdoc. In Gender Studies, University of Tampere: Institutional Ethnography and the study of Feminist Knowledge Production: exploring gender and class

------

Pe 4.5.2018 Terapeuttinen tieto, terapeuttiset kulttuurit, L5014

Koordinoivat Virve Peteri ja Pia Vuolanto

klo 10.15.-11.45 Suvi Salmenniemi (TY): Terapeuttisen jäljillä: etnografia ja kriittinen teoriaklo

11.45-12.45 lounas (omakustanteinen)

klo 12.45-13.30 Johanna Nurmi (TY): Rokotekriittisten vanhempien käsitykset tiedosta, faktoista ja tieteen luotettavuudestaklo 

13.30-14.15 Tiina Väänänen (TaY): Suomalaisten kokemuksia täydentävistä hoitomuodoistaklo

14.15-14.30 kahvitaukoklo 14.30-15.15 Ilmari Kortelainen (ISY): Kehon kokemus ja teknologia mindfulness - valmennuksessa

klo 15.15-16 Pia Vuolanto (TaY): Terveyden hoitamisen monimuotoisuus ja terminologinen kamppailu

Ensisijaisesti syventävien opintojen vaiheen opiskelijoille. Suoritukseen vaaditaan osallistuminen neljään seminaariin, mukaan lukien seminaaripapereiden lukeminen, sekä lopuksi essee tai oppimispäiväkirja. Tarkemmat tiedot suoritustavasta löytyvät seminaarin moodlessa. 

Opetus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen (Osa I) ajoittuu välille 4.9.–6.11. ja toinen (Osa II) välille 13.11.–11.12.

Osa I: Moninäkökulmainen Kohtaamisia median ja teknologian äärellä -luentosarja, jonka viitepisteenä toimii Arrival-tieteiselokuva. Kukin luennoitsija hyödyntää elokuvaa rajapintana avatakseen näkökulmia ajankohtaisiin problematiikkoihin oman taustansa, asiantuntemuksensa ja tutkimusintressiensä pohjalta. Sarjan päättää paneelikeskustelu, jossa luennoitsijat pohtivat kurssin osallistujien esiin nostamia kysymyksiä.

Luento-osuuden oppimateriaalit: kuhunkin luentoon liittyy etukäteen luettava oheisteksti. Ensimmäistä luentokertaa 4.9. varten lue: http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14791420.2013.812596

Osa II: Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa. Joko itseohjautuva lukupiiri yhdestä teoksesta (Hayles 1999: How we became posthuman) tai esseet kahdesta teoksesta (Hayles 1999/essee 1 sekä Gillespie et al., eds. 2014: Media technologies. Essays on communication, materiality and society/essee 2).

Kurssin pohjustus ja yksityiskohtaiset suoritusohjeet ensimmäisellä tapaamiskerralla 4.9. Jälkimmäisen osuuden lukupiirityöskentely ohjeistetaan erikseen 13.11. tapaamisessa.

Kurssi on kokonaisuudessaan pakollinen Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelman opiskelijoille. Luento-osuutta suorittamaan otetaan enintään 15 muuta opiskelijaa YKYn koordinoiman SOS10.6-opintojakson kautta.

Aloituskertaa lukuun ottamatta luento-osuus on avoin myös aihepiiristä kiinnostuneelle yleisölle.

NettiOpsussa 3.9. mennessä.

KOHTAAMISIA MEDIAN JA TEKNOLOGIAN ÄÄRELLÄ

OSA I

4.9. Aloitus: Pohjustus ja kurssin speksit (Ridell)

11.9. Scifi, yhteiskuntakritiikki ja vastuu huomisesta (Essi Vatilo)

18.9. Aika, muisti, media: Arrival ja ajalliset kokemukset elokuvassa (Anneli Lehtisalo)

25.9. Kiihtyvyys vailla nopeutta: Digitaalisuus tiedon rakentajana (Riku Roihankorpi)

2.10. Kuuleeko alien? Äänelliset teknofantasiat ja unelma tunnistettavuudesta (Meri Kytö)               

9.10.  Kieli ihmisen sosiaalisuuden välineenä (Jarkko Toikkanen)

16.10. Ei opetusta

23.10. Mediaspektaakkelit maailmankylässä (Anna Rantasila) 

30.10. Teknologia ja toisen kohtaaminen (Pekka Isotalus)

6.11.  Paneelikeskustelu: tulokulmia kohtauttamassa (luennoitsijat + Ridell)

OSA II

13.11.  Kurssin jälkimmäisen osuuden pohjustus- ja ohjeistustapaaminen (Ridell)
    Suoritusvaihtoehdot A (itseohjautuva lukupiiri) tai B (kaksi kirjaesseetä)
– HUOM. Vaihtoehdossa A ryhmätyöskentely alkaa tällä viikolla

Viikot 46–50 Itseohjautuva lukupiirityöskentely tai kirjaesseiden kirjoittaminen

Luennoista tehdään tallenteet, jotka ovat Porin työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoiden katsottavissa jälkikäteen kurssin Moodlealueelta.

Huom.! Jaksoon on 6.9.2017 lisätty kaksi korvaavuuskohtaa YKT10.1.1. ja YKT10.1.2. Näihin kohtiin suoritettava korvaavuus koskee Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatti- ja maisteriopintojen pää- ja sivuaineopiskelijoita, jotka haluavat suorittaa Työelämäntutkimus-teemaa. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat eivät voi suorittaa tällä kurssilla näitä kohtia, vaan heidän tulee suorittaa tällä kurssilla kohta THV1.

Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa. 

Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa. 

Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.

Kurssin aikataulu 

Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017) 

Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017) 

1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit 

2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa 

3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia 

Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017) 

1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena 

2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli 

3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset 

Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017) 

Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista 

Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi 

Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.

Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.

Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Jakso harjaannuttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, moniammatillinen työskentely, työhyvinvointi

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Karl Marxin (1818-1883) Pääoman ensimmäisen osan julkaisusta tulee 11. syyskuuta 2017 kuluneeksi 150 vuotta.

 Kurssilla perehdytään Marxin kapitalismianalyysiin ja Pääoman kaikkien kolmen osan keskeisiin käsitteisiin: käyttöarvoon, vaihtoarvoon, arvoon ja rahaan; pääomaan ja palkkatyöhön; absoluuttiseen ja suhteelliseen lisäarvoon; pysyvään ja vaihtelevaan, kiinteään ja liikkuvaan pääomaan; pääoman ”normaaliin” ja alkuperäiseen kasaantumiseen; tavara- ja rahapääoman kiertokulkuun; differentiaali- ja absoluuttiseen maankorkoon; kauppa- ja rahakauppa- sekä fiktiiviseen pääomaan.

 Miten klassisen poliittisen taloustieteen perinne eroaa hallitsevasta uusklassisesta paradigmasta? Miksi marxilaiset taloustieteilijät, kuten Michael Roberts ja Anwar Shaikh osasivat ennustaa globaalin finanssikriisin, toisin kuin valtavirtataloustieteen edustajat, joille vuonna 2007 alkanut kriisi tuli yllätyksenä?

Ei opetusta 17.10 ja 24.10.

Suoritustavat:

Luennot ja tentti tai essee: 3 op
Luennot ja Pääoma I: 5 op

Kurssilla tutustutaan feministisen ajattelun historiaan klassikon asemaan nousseiden avaintekstien välityksellä, ja sen tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkotekstien perustuntemus. Kurssi kattaa tekstejä ja ajattelijoita 1790-luvulta 1970-luvulle.

Kurssi perehdyttää eri aikakausien feministisiin teemoihin, käsitteisiin ja kysymyksiin sekä asettaa ne yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kontekstiinsa. Kurssi auttaa ymmärtämään feministisen ajattelun kehittymiseen liittyviä jatkumoita ja katkoksia sekä katsomaan nykyfeminismiä uusin silmin. 
Kurssin oppimateriaalina toimivat katkelmat kurssilla käsiteltävistä klassikkoteksteistä sekä lyhyet opettajan kirjoittamat ”luennot”, jotka sijoittavat käsiteltävät tekstit kontekstiinsa. Huomaa, että kurssi on melko tiivis ja siinä on paljon lukemista – osallistuminen vaatii paneutumista ja sitoutumista!

Haku kurssille e-lomakkeella, joka löytyy Hilma-verkoston nettisivuilta.

Teoria, tutkimus ja empiirinen todellisuus ovat kietoutuneet toisiinsa kudoksessa, jossa teoria ohjaa tutkimusta, tutkimus etsii ja rajaa tosiasioita ja tosiasiat vaikuttavat teoriaan. Tämän vuorovaikutuksen hedelmällisyys on keino empiirisen tieteen kehittymiselle.
(Herbert Blumer)

Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologisessa tutkimuksessa pyritään ensinnäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä. Sosiologinen tutkimus pyrkii toisin sanoen selittämään ja tulkitsemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Pelkkä ilmisisältöjä koskeva selvitys, vaikka tarkkakin ei riitä. Toisaalta sosiologisessa tutkimuksessa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle. Rakennetaan yleistyksiä, luodaan käsitteitä ja uusia teorioita - tavoitellaan alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempaa käypyysalaa.

Sosiologisen teoriakentän keskeisin ruutu kattaa eri tutkimusaloilla vakiintuneet tutkimusteoriat. Yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään juuri tällaisten, lähellä aineistoja liikkuvien teorioiden avulla. Tutkimusteoriat ovat samalla sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattuja, tietyn tutkimusalan ja perinteen piirissä vakiintuneita käsitteistöjä.

Sosiologiset tutkimusteoriat eivät kuitenkaan roiku ilmassa. Niiden taustalla on yleisempiä lähestymistapoja, joista valtaosa kuuluu niin ikään sosiologian alaan. Sosiologia on näin ollen teoreettinen tiede myös tutkimusteorioita yleisemmässä ja laajemmassa mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita kutsutaan yleisiksi teorioiksi. Sosiologian yleiset teoriat hahmottelevat vastauksia yleisiin yhteiskuntatieteellisiin kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta ja kulttuuri muotoutuvat historiallisesti tai miten sosiaalisuus ja sosiaalinen toiminta rakentuvat.

Sosiologisen tutkimuksen kannalta keskeistä on yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: Yleiset teoreettiset lähestymistavat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun tulokulman ja selkänojan, johon tutkimusteoriat perustuvat ja tukeutuvat. Toisaalta yleiset teoriat pohjautuvat tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin sekä myös muokkautuvat uusien tutkimustulosten pohjalta.

Luentosarja on johdatus sosiologian yleisiin teoriaperinteisiin, tieteenalalla vakiintuneisiin tapoihin hahmottaa ja jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä. Toisen maailmansodan jälkeen vakiintuneet teoriaperinteet painottuvat, mutta vauhtia haetaan myös klassisemmista jäsennyksistä. Keskeisenä lähtökohtana toimii mainittu yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: kummatkin tarvitsevat toisiaan ja sosiologi tarvitsee ymmärrystä sekä kummastakin teoriatyypistä että niiden välisestä yhteydestä.

Oppimistavoite

Luentosarjan oppimistavoite on kahtalainen: Opiskelija oppii ensinnäkin jäsentämään yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden välisiä yhteyksiä teoreettisesti yleisellä tasolla. Toiseksi hän tuntee ja tunnistaa valmiita teoreettisia jäsennyksiä. Luentosarjan suoritettuaan opiskelija ymmärtää teoreettisen ajattelun merkityksen tutkimuksessa. Lisäksi hän ymmärtää yleisen teorian roolin sosiologisessa tutkimuksessa sekä tuntee keskeisiä sosiologisia teoriaperiteitä. Hänellä on myös valmius ymmärtää yleiseen teoriaan liittyvää nykykeskustelua.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi aktiivinen luennoille osallistuminen on välttämätöntä. Luennot rakentuvat vuorovaikutteisiksi: Niillä tarjotaan aluksi pohjatiedot kustakin käsiteltävästä teoriaperinteestä. Tämän jälkeen tietoainesta käsitellään ja konkretisoidaan keskustelujen kautta. Luentokalvot sekä luentojen sisältöjä tukevaa oheismateriaalia lisätään kurssin Moodle-sivulle.

- luennot tiistaisin klo 10-12

Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.

Kurssi voidaan suorittaa kokonaan Moodle-alustalla tekemällä kurssikirjallisuuteen perustuvia tehtäviä itsenäisesti. Tehtäviä tehdään sähköisen tentin kirjallisuusvaatimuksia mukaillen yhteensä viisi. Tehtävät voi tehdä missä järjestyksessä tahansa II-IV periodeilla. Kukin tehtävä arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana määräytyy tehtävien keskiarvon perusteella. HUOM! Opiskelijat eivät näe toistensa suorituksia eivätkä voi niitä kommentoida. Kysymyksessä on siis kotitenttimäinen suoritustapa - ei keskustelualueilla tapahtuva seminaari. Yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät Moodlesta. 

Omatoimisen tehtäväkurssin Moodle on avoinna 23.10.2017-27.5.2018

Kurssin voi aloittaa ja suorittaa opiskelijan oman aikataulun mukaan periodeilla II-IV. Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostilla opettajalle (ronja.kuokkanen@uta.fi), jolta saa kurssiavaimen.

Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvilla tehtävillä, jotka jätetään opintojaksoa varten avattavalle Moodle-alustalle TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.

Kurssi järjestetään yhteistyössä taloustieteen kanssa. Lisäksi kurssilla on muutama vieraileva luennoitsija. Kurssin vaihtoehtoisena suoritustapana on luennoista ja kirjallisuudesta tehtävä oppimispäiväkirja.

Sisältö: Monitieteisellä luentokurssilla tarkastellaan tyttötutkimusta eri näkökulmista. Kurssilla käsitellään tyttötutkimuksen lähtökohtia, historiaa ja metodologioita sekä tyttötutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teemoja, kuten tyttöyksien rakentumista eri konteksteissa.

Luennot: 

Karoliina Ojanen: Johdanto

Sanna Aaltonen: Tyttötutkimuksen etiikasta, metodeista ja metodologiasta

Kaisa Vehkalahti: Tytöt historiantutkimuksessa

Veronika Honkasalo: Tyttöys monikulttuurisessa Suomessa

Elina Paju: Pikkutytöt ja tavarat

Jukka Lehtonen: Tytöt, ei-heteroseksuaalisuus ja heteronormatiivisuus koulutuksessa

Päivi Berg: Sukupuoli ja (koulu)liikunta

Päivi Lappalainen: Tytöt kirjallisuudessa

Karoliina Ojanen: Ihahaa! Tyttökulttuuria ratsastustalleilla

Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä. Opiskelijat kuuntelevat luentotallenteet Moodlessa ja keskustelevat niiden sekä ilmoitetun oheiskirjallisuuden pohjalta pienryhmissä verkossa. Lisäksi opiskelija kirjoittaa kurssin aikana oppimateriaalien pohjalta esseen sekä vertaisarvioi kanssaopiskelijan esseen.

Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella 9.10. mennessä. Ilmoittautuminen on sitova.

Kurssille otetaan 25 opiskelijaa (viisi jokaisesta YUNETin jäsenyliopistosta). Mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssille voidaan hyväksyä, etusijalla ovat YUNET-verkoston jäsenyksiköiden opiskelijat. Lisäksi valintaperusteina voidaan tarkastella aikaisempia nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintoja sekä opiskelijan tavoitteita kurssin osalta.

Kurssi korvaa opintojakson SOS07.3 Erot ja eriarvoisuus nuorten kohtaamisessa suoritusvaihtoehto 3. "Nuorten alakulttuurit" kirjatentin.  

Kurssin järjestää Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto YUNET (http://www.uta.fi/yunet/)

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä YUNET-yhdyshenkilöön Miia Lähteeseen (miia.lahde[at]uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.

Luennot maanantaisin klo 12-14, Linna K108

23.10. Muhonen Reetta: Johdatus luentosarjaan: Tiede ja teknologia yhteiskunnassa

30.10. Ylijoki Oili-Helena: Tiede kulttuurina ja käytäntöinä

6.11. Vuolanto Pia: Tieteen määrittely yhteiskunnassa

13.11. Kaukonen Erkki: Tieteen ja tiedepolitiikan kehitys Suomessa

20.11. Peteri Virve: Teknologia yhteiskunnan muovaamana ja muovaajana

27.11. Peteri Virve: Teknologia näkökulmana arkielämään

4.12. Vehviläinen Marja: Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus

11.12. Parviainen Jaana: Teknologia ja ruumiillisuus

Lukupiiriin voidaan ottaa enintään 8 opiskelijaa. Mikäli olet halukas osallistumaan lukupiiriin, ilmoita siitä vastuuopettajalle ensimäisellä luentokerralla. Mikäli halukkaita on enemmän, valinta suoritetaan arvonnalla.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan historiaa lähestytään tällä luentosarjalla monesta eri näkökulmasta. Pohdimme, mitä oli ennen hyvinvointivaltiota ja mitä sen rakentaminen käytännössä merkitsi esimerkiksi vanhustenhuollon, terveydenhuollon, koulutuksen ja asuntopolitiikan alueella. Entä mitä tarkoitetaan hyvinvointivaltion kriisillä? Luentosarjalla käsitellään myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ideologista pohjaa: hyvinvoinnin transnationaaleja aatevirtauksia sekä sen legitimaatiota, yhteiskuntauskoa.

Luentosarjan ohjelmarunko

26.10. Hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta – johdatus tutkimukseen (PIRJO MARKKOLA)

2.11. Vaivaiset ja köyhäinhoito (PIRJO MARKKOLA, JOHANNA ANNOLA)

9.11. Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MINNA HARJULA)

16.11. Lastensuojelu (ANTTI MALINEN)

23.11. Koulutus (MERVI KAARNINEN)

30.11. Asuntopolitiikka (ANTTI MALINEN)

7.12. Yhteiskuntausko (MINNA HARJULA, JOHANNA ANNOLA, HEIKKI KOKKO)

14.12. Yhteenveto ja palaute (PIRJO MARKKOLA, JOHANNA ANNOLA)

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Luentopäiväkirjat toimitettava ennen 30.1.2018 klo 24.00.

Kurssilla käsitellään ajankohtaista syntyvyysproblematiikkaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi käsitellään erilaisia (lasten ja vanhusten-) hoivan järjestämisen tapoja sekä perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta.

Kurssilla on useita eri luennoitsijoita. Kurssi suoritetaan esseellä. Ei ennakkoilmoittautumista

OHJELMA:

26.1. Ritva Nätkin: Kurssin keskeiset käsitteet + suoritusohjeet

2.2. Ritva Nätkin: Syntyvyyshuolesta hoivaan

9.2. Hannele Forsberg: Perheen tulevaisuusvisiot

16.2. Liina Sointu: Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa

23.2. Anneli Anttonen: Hoiva ja SoTe

 ---

9.3. Mikko Perkiö: Globaali syntyvyys (+ esseeohjeistusta)

16.3. Ritva Nätkin: Perhesukupolvien vuorovaikutus

23.3. Anna Rotkirch (Väestöliitto): Suomen syntyvyys Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä

Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen

Osallistuminen verkkoseminaariin Moodle-alustalla,
jonne opiskelijat työstävät kurssikirjallisuuteen ja osin itsenäiseen
tiedonhankintaan perustuvia esityksiä ja sovelluksia toimintatutkimuksesta. Kaikista esityksistä käydään keskustelu, jonka jälkeen esityksen pitäjä tekee omasta aiheestaan loppuyhteenvedon.

Verkkoseminaari organisoidaan osallistujamäärän mukaan 1-2 ryhmälle.

Verkkoseminaariin ilmoittaudutaan sähköpostilla esa.jokinen@uta.fi viimeistään tiistaina 9.1.2018.
Verkkoseminaarin esitysten aikataulu organisoidaan lopullisen osallistujamäärän (max 24; joista 4 avoin yliopisto) mukaan.

Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvalla verkkoseminaarilla opintojaksoa varten avattavalla Moodle-alustalla TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.

SOP03.6  Toimintatutkimus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ON YKSI tapa suorittaa YTM-tutkinnon menetelmäopinnoista SOSM5.1. 

SOP03.6 opintojaksoa suositellaan heille, joiden pro gradun aiheena tai taustana ovat erilaiset projektit ja kehittämishankkeet. Jakson suorittavat voivat ilmoittaa, tuleeko merkintä teemaopintojaksokoodilla SOP03.6 vai sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmäkoodilla SOSM5.1. 

Lasten monipaikkainen asuminen -kurssi on vaihtoehtoinen jakson STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena –kirjallisuudelle.

Luentoseminaarin ohjelma ja aikataulu:

• 9.1. Johdatus aiheeseen ja työskentelytapoihin: Lasten monipaikkainen asuminen yhteiskunnallisena ilmiönä ja sosiaalityön haasteena (Hannele Forsberg)
• 16.1. ’Pienet muutot’ ja perherakenteen muutokset monipaikkaisen asumisen taustana lastensuojelussa (Aino Ritala-Koskinen)
• 23.1. Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeisenä käytäntönä ja kokemuksina (Leena Autonen-Vaaraniemi)
• 30.1. Yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumispolut ja näkemykset kodista (Outi Kauko)
• 6.2. Lasten siirtymäkokemukset: muutot ulkomaille ja takaisin vanhemman työn vuoksi (Anu Warinowski)
• 13.2. Monipaikkaisuus ja juuret? (Hannele Forsberg)
• 20.2. Lasten monipaikkainen asuminen lapsi- ja perhetyön ammattikäytäntöjen näkökulmasta (Inkeri Eskonen)
• 27.2. Kurssin yhteenvetoa ja pohdintaa: Monipaikkainen asuminen lasten hyvinvoinnin kysymyksenä (Hannele Forsberg)

Kurssilla käsitellään ajankohtaista syntyvyysproblematiikkaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi käsitellään erilaisia (lasten ja vanhusten-) hoivan järjestämisen tapoja sekä perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta.

Kurssilla on useita eri luennoitsijoita. Kurssi suoritetaan esseellä. Ei ennakkoilmoittautumista

OHJELMA:

26.1. Ritva Nätkin: Kurssin keskeiset käsitteet + suoritusohjeet

2.2. Ritva Nätkin: Syntyvyyshuolesta hoivaan

9.2. Hannele Forsberg: Perheen tulevaisuusvisiot

16.2. Liina Sointu: Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa

23.2. Anneli Anttonen: Hoiva ja SoTe

 ---

9.3. Mikko Perkiö: Globaali syntyvyys (+ esseeohjeistusta)

16.3. Ritva Nätkin: Perhesukupolvien vuorovaikutus

23.3. Anna Rotkirch (Väestöliitto): Suomen syntyvyys Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä

Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen

Kurssilla on kaksi tavoitetta:

1) Tutustua tieteelliseen ja myös julkisuudessa käytävään keskusteluun kahdesta teemasta: yhtäältä nykyisestä ja tulevasta työelämästä ja sen asettamista vaatimuksista työntekijöille ja toisaalta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvästä vanhemmuudesta.

2) Tutustua laadulliseen tutkimusprosessiin suunnittelusta tuloksista kirjoittamiseen asti. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten sukupuoli ja muut erot kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat työssä ja äitiydessä. Hän saa eväitä arvioida kriittisesti työn ja talouden kehityskulkuja sukupuolen sekä vanhemmuuden näkökulmasta. Lisäksi opiskelija oppii tekemään laadullista tutkimusta ohjatusti ja saa hyvät valmiudet itsenäisen haastattelututkimuksen tekemiseen.

Kurssi sisältää lukemistoa, joka käsittelee tämän päivän työelämää ja vanhemmuutta, jotka molemmat ovat projektimaisia ja intensiivisiä aktiviteetteja. Lukemistojen ja keskustelujen avulla pohditaan, millaisia näkemyksiä työhön ja äitiyteen on löydettävissä ja miten feministisyys suhteutuu niihin. Keskeinen osa kurssin suoritusta on tutkimusharjoitus: laadimme yhdessä tutkimuskysymykset ja haastattelurungon ja etsimme sopivia haastateltavia. Jokainen opiskelija tekee yhden haastattelun. Analysoimme haastatteluita yhdessä ja kirjoitamme niistä yhdessä pienen tekstin. Yksilöllisenä lopputyönä on lyhyt reflektoiva oppimispäiväkirja. Lopputyö on ei ole ajallisesti vaativa, mutta kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä myös kokoontumiskertojen välillä. Kurssi jatkuu koko kevätlukukauden mutta kokoontumisia ei ole viikoittain – tarkista päivämäärät alta!

Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.

Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina edellytetään jaksot YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto ja YKYYHT1 Tiedonhankinnan perusteet, tai vastaavat tiedot.

Perheen säröt -luentokurssi tarkastelee perhettä ja perheiden arkea kipupisteiden ja säröjen näkökulmista. Kurssi tuottaa tietoa perheiden elämäntilanteiden moninaisuudesta ja siitä, kuinka erilaisten kriisien, muutosten ja haasteiden keskellä perhettä ja sen tehtäviä reflektoidaan ja uudelleenmuotoillaan. Kurssilla arvioidaan moniarvoisesti myös yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia perheenjäsenten tukemisessa ja pohditaan muuttuvien toimintaympäristöjen perhe-elämälle tuottamia haasteita.

Kurssi on osa Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta ja Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa.

Ohjelma: 

ke 10.1. Professori Katja Repo (SOC, sosiaalipolitiikka): Johdanto

ke 17.1. Yliopistonlehtori Ritva Nätkin (SOC, sosiaalipolitiikka): Sukupolvien välisten suhteiden jännitteet

ke 24.1. Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto (JKK, poliittinen maantiede): Yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten arjen sosiaalinen tukeminen

31.1. Psykiatrinen sairaanhoitaja Katriina Mäkinen (FinFami ry, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa): Perheen säröt kouluterveydenhuollon psykiatrisen sairaanhoitajan näkökulmasta

ke 7.2. Lehtori Tarja Kukkonen (SOC, logopedia): Joustava muuttuja vai vastentahtoinen sinnittelijä: perheen muuttuvat viestinnälliset roolit ja positiot sairastumisen jälkeen

ke 14.2. Yliopisto-opettaja Jallu Lindblom (SOC, psykologia): Perhesuhteet siirtymässä vanhemmuuteen ja niiden kehitykselliset vaikutukset

ke 21.2. Professori Katja Repo (SOC, sosiaalipolitiikka): Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisujen jännitteet

ke 7.3. Yliopistonlehtori Eero Suoninen (SOC, sosiaalipsykologia): "Ohittava joo" perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa

ke 14.3. Professori Eija Paavilainen (SOC, hoitotiede): Lasten kaltoinkohtelun ilmeneminen ja tunnistaminen perheessä

ke 21.3. Väitöskirjatutkija Sanna Laine (SOC, sosiaalityö): Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja vanhemmuus

ke 28.3. Väitöskirjatutkija Eija Eronen (SOC, sosiaalipolitiikka): Vertaistuki ja äitiyden säröt

ke 4.4. Tutkijatohtori Rosi Enroos (SOC, sosiaalityö): Perhe, vanhemmuus ja vankeus

Kurssi on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.

Porin yksikön opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opetukseen etänä seuraamalla luentotallenteita. Muut suorittavat kurssin lähiopetuksena.

Strategisen tutkimuksen neuvoston (Suomen Akatemia) rahoittamassa CHILDCARE-hankkeessa tarkastellaan lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Studia Generalia –luentosarja esittelee CHILDCARE –hankkeen tuloksia ja niitä kysymyksiä, joita tulokset herättävät pienten lasten varhaiskasvatus– ja hoivapalveluita koskien. Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.

Tampereen yliopistossaluentokurssi toteutetaan yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Kurssi on osa Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuuden opetusta ja sillä on korvaavuuksia varhaiskasvatuksen opintoihin. Suoritusmuotona on verkkokurssi keväällä 2018.  Kurssi organisoidaan moodleoppimisympäristön kautta, ja sen suorittamiseksi edellytetään luentotallenteiden seuraamisen lisäksi oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Oppimispäiväkirjoissa tulee hyödyntää soveltuvaa kirjallisuutta.

Luennot

1. Kansainvälistä vai paikallista? Varhaiskasvatuksen politiikat

Professori Kirsti Karila

Tutkijatohtori Maiju Paananen

2. Päivähoito vai kotihoito?

Professori Katja Repo

Projektitutkija Anna Siippainen

3. Isä vai äiti?

Tutkimusjohtaja Johanna Lammi-Taskula

Yliopistonlehtori Johanna Mykkänen

4. Yksityinen vai julkinen varhaiskasvatus?

Professori Maarit Alasuutari

Yliopistonopettaja Ville Ruutiainen

5. Kysely vai haastattelu?

Tutkijatohtori Eija Räikkönen

Tutkijatohtori Anu Kuukka

Ei läsnäolovelvollisuutta. Luennot nähtävissä suoralähetyksinä saleissa ja tallenteina aina 31.8.2018 saakka. Sähköinen tentti auki maaliskuun alusta elokuun loppuun.

Avoimen yliopiston opiskelijat eivät osallistu opetukseen, vaan suorittavat jakson tenttimällä kirjallisuuden.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Aikataulu

To 11.1. Luentosarjan esittely ja johdantoluento

10-14 Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä – luottamushenkilöt ja viranhaltijat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ohjaamassa. Irene Roivainen, professori Tay/Porin yliopistokeskus.

To 18.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto ja johtaminen kunnissa

10-12 "Ilkeät ongelmat, hallinnonuudistukset ja hyvinvointipalvelujen johtamisen haasteet tulevaisuudessa” Työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen yliopisto

12-14 Budjettiohjauksesta asiakasohjaukseen – muuttuva sosiaalityön johtaminen.  Professori (terveydenhuollon johtaminen) Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto.

To 25.1. Muuttuva palvelurakenne, hallinto ja johtaminen kunnissa

10-14 Maakunta-kunta, uusi toimintaympäristö ja sote, YTT, muutosjohtaja Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus.

To 1.2. Hyvinvointipalvelujen johtaminen virkahenkilönäkökulmasta

10-12 Hyvä hallinto julkisessa terveydenhuollossa – oikeudellisia näkökulmia.Varatuomari, MBA, lainsäädännöllisen tuen projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto.

12-14 Miten hyvinvointipalveluita johdetaan v.2020? VTM, muutosjohtaja Satasote, perusturvajohtaja Terttu Nordman, Porin kaupunki. 

To 8.2. Hallinto ja johtaminen terveydenhuollon organisaatiossa

10-12 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön osallistuminen, Case Pirkanmaa, HM, henkilöstöhallinnon projektipäällikkö (palvelualueen johtaja) Taina Niiranen, Pirkanmaan liitto.

12-14 Sosiaalityön johtaminen ja hallinto erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. YTT, johtava sosiaalityöntekijä Anni Vanhala, PSHP/Tays.

To 15.2. Hyvinvointipalvelut yhteisöjen ja järjestöjen näkökulmasta

10-12 Yhteisöt hyvinvoinnin tuottajina, esimerkkinä Teko-hanke. Irene Roivainen ja KT, suunnittelija Tuula Kostiainen.

12-14 Järjestöt julkisen kumppanina. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli sosiaalipalvelujen tuottajina. YTT. toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto. (Videoitu 16.2.2016)

Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu sosiaalityön omille opiskelijoille. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoita voidaan valita kurssille enintään 10 henkeä.

Osallistuminen opetukseen, oheiskirjallisuus ja essee.

Huom! Luennot videoidaan, joten niitä voi seurata sekä Porissa että Tampereella. Porissa luokkatila 386.

Opiskelija perehtyy pakolaistutkimuksen antropologiseen traditioon ja oppii ymmärtämään pakolaisuuden ja tilallisuuden yhteenkietoutuneisuuden. Opiskelija käsittää lisäksi, miten pakolaisuus on kytköksissä kansallisvaltioiden keinoihin hallita alueitaan ja jakaa oikeuksia.

Kurssi on seminaarimuotoinen ja vaatii aktiivista osallistumista.

Kurssivalinnassa suositaan opiskelijoita, joilla on suoritettuna aiempia opintoja yhteiskuntatutkimusken tutkinto-ohjelmasta tai yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teemat -opintokokonaisuudesta.

YKT6.6.3 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä: Nuoret ja yhteiskunnallinen muutos

Opintojaksolla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä 
ja muutostrendejä nuorten näkökulmasta. Opintojakso suoritetaan alla  ilmoitettuina ajankohtina klo 12-15 järjestettävistä vierailuluennoista, itsenäisestä työskentelystä sekä loppuesseestä.

Perjantai 12.1.2018: Nuorten osallisuus ja nuorisotyö
Perjantai 9.2.2018: Nuoret ja työelämä
Perjantai 9.3.2018: Nuoret, globalisaatio ja rodullistavat käytännöt
Perjantai 6.4.2018: Nuoret, kansalaisuus ja liittyminen yhteiskuntaan
Perjantai 4.5.2018: Nuoret mediakaupungissa

Ohjelma 9.3.2018
12.00-12.15 Päivi Honkatukia & Kirsi Pauliina Kallio: Opening of the seminar
12.15-13.00 Derek Ruez: Queer migrations and the publicly intimate politics of integration
13.00-13.45 Kirsi Pauliina Kallio: Leading refugee lives together: Familial agency as a political capacity
13.45-14.00 Coffee break  
14.00-14.45 Magdalena Rek-Woźniak: Intergenerational inequalities and generational conflict in Poland - sociocultural and political contexts
14.45-15.15 Commentary by Päivi Honkatukia and discussion
15.15 Ending of the seminar 

Ohjelma 6.4.2018
Miten yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat suomalaisten nuorten maailmaan ja millaisia ilmenemismuotoja ne saavat?  Seminaarin tavoitteena on koota yhteen tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita nuorista yhteiskunnan toimijoina; heidän asemastaan ja mahdollisuuksistaan, ajatuksistaan, asenteistaan ja identiteeteistään nopeasti muuttuvassa maailmassa.

12.00-12.15 Tervetuloa ja seminaarin tarkoitus (Eerika Finell & Päivi Honkatukia)
12.15–13.00 Eerika Finell: Nuoret ja kansalliset symbolit – Miten kansallisten symbolie merkitykset muuttuvat pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa?
13.00–13.45 Kari Saari: Kansalaisuuden nuoret miksologit: Suomi - Venäjä -kaksoiskansalaisuus asemana, toimintana ja identiteettinä
13.45-14.00 Kahvitauko
14.00–14.45 Eeva Luhtakallio: Ujoja ääniä, nöyrää melua? Nuorten sitoumukset poliittiseen Suomessa.
14.45-15.30 Anneli Portman: Miten olisi Minun  Silmin Sinun Silmin: demokratiakasvatusta Helsingin kouluissa

Opintojakson edeltävät suoritukset: Sosiaalitieteiden alat I ja II -kokonaisuuksiin sisältyvät nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot 25 op sekä 25 op "Nuoret ja nuorisotyö" -teemakokonaisuuden opintoja.

Luentosarja johdattaa opiskelijat kulttuurisosiologian ajankohtaisiin kysymyksenasetteluihin ja teemoihin, painottaen erityisesti tapoja ja mekanismeja, joiden kautta kulttuuri ilmentää, tuottaa ja uusintaa sosiaalista eriarvoisuutta. Temaattisesti jaotellut luennot esittelevät tutkimusalan keskeisiä teorioita ja keskusteluita, käyttäen runsaasti myös konkreettisia esimerkkejä empiirisistä tutkimuksista, joiden tekemisessä luennoitsijat ovat itse olleet viime vuosina mukana. Kurssilla käsitellään muun muassa Pierre Bourdieun käsityksiä mausta ja kulttuurista, Bourdieun kriitikoita ja seuraajia, kulttuurisen stratifikaation ulottuvuuksia ja muutosta, kaikkiruokaisuutta ja kosmopolitanismia, ruokaa ja syömistä erottautumisen areenana, kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta sekä kulttuurijournalismin muutosta. Kurssi sopii kaikille aine- ja maisteriopintojen vaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille. Aivan erityisesti se on suunnattu niille sosiologian opiskelijoille, jotka ovat syksyllä 2018 aloittamassa graduseminaarissa ja harkitsevat gradun tekemistä kulttuurisosiologiaan liittyvistä aiheista.

Alustava ohjelma

16.1.2018 (1. luento) – Johdanto: kulttuurisosiologia ja kulttuurinen stratifikaatio (SP)

23.1.2018 (2. luento) – Kulttuuristen hierarkioiden ja luokitusten muutoksen tutkimus (SP)

30.1.2018 (3. luento) – Kulttuurinen kaikkiruokaisuus ja kosmopolitanismi (TL)

6.2.2018 (4. luento) –  Kulttuuriosallistuminen ja -osallistumattomuus (RH)

13.2.2018 (5. luento) – Ruoka ja syöminen erontekona (TL)

20.2.2018 – Ei luentoa

27.2.2018 (6. luento) – Kulttuurijournalismin muutos (RH)

6.3.2018 (7. luento) – Yhteenveto ja loppukeskustelu (SP, RH, TL)

(13.3.2018 – Luentopäiväkirjojen palautus)

Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta sote-uudistuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään sote-uudistukseen sekä politiikkaa ohjaavien periaatteiden ja eetoksen näkökulmasta että palvelujen järjestämisen ja käytäntöjen tasolla. Sote-uudistus kytketään sosiaalipolitiikan laajempiin muutoksiin kuten universalismin rapautumiseen ja markkinaistumisen vahvistumiseen. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla kurssilla työskennellään pienryhmissä.

Kaikki pääsevät mukaan.

Aikataulu

ti 9.1. Kurssin esittely, johdantoluento, Virta LS109

ti 16.1. Hyvinvointivaltion tarina, Väinö Linna-sali (Anneli Anttonen)

ke 17.1. ryhmät aloittavat, ryhmätehtävä Sote-uudistuksesta     

- tästä eteenpäin ryhmät ke 12 – 14 läpi III - IV periodien, pääosin itsenäinen lukupiiri, osa kokoontumisista opettajan kanssa

ti 6.2. Monituottajamalliluento, luento (Anneli Anttonen), Virta LS109

ti 13.2. Markkinoistumisen tarina SOS4.1-kurssilta Väinö Linna-sali (Olli Karsio)

ti 20.2. Sote ja palvelut suuressa kaupungissa Väinö Linna -sali (Anna-Kaisa Ikonen)

ti 6.3. Syrjäytyneen tarina Väinö Linna-sali (Juho Saari)

ti 13.3. Vierailijaluento: Hoiva ja soteuudistus Virta LS109 (Minna Zechner)

ti 20.3. Perustulon tarina, Väinö Linna -sali (Pertti Koistinen)

ti 27.3. Aktiivinen kansalainen Väinö Linna-sali (Liisa Häikiö)

ti 28.3. – ti 3.4. pääsiäistauko

Huom.! KE 4.4. Vierailijaluento: Valinnanvapaus ja soteuudistus Väinö Linna -sali (Liina-Kaisa Tynkkynen)

Ti 17.4. Vierailijaluento: TE-palveluiden tulevaisuus Virta LS 109 (Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto)

Kurssilla on kaksi tavoitetta:

1) Tutustua tieteelliseen ja myös julkisuudessa käytävään keskusteluun kahdesta teemasta: yhtäältä nykyisestä ja tulevasta työelämästä ja sen asettamista vaatimuksista työntekijöille ja toisaalta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvästä vanhemmuudesta.

2) Tutustua laadulliseen tutkimusprosessiin suunnittelusta tuloksista kirjoittamiseen asti. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten sukupuoli ja muut erot kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat työssä ja äitiydessä. Hän saa eväitä arvioida kriittisesti työn ja talouden kehityskulkuja sukupuolen sekä vanhemmuuden näkökulmasta. Lisäksi opiskelija oppii tekemään laadullista tutkimusta ohjatusti ja saa hyvät valmiudet itsenäisen haastattelututkimuksen tekemiseen.

Kurssi sisältää lukemistoa, joka käsittelee tämän päivän työelämää ja vanhemmuutta, jotka molemmat ovat projektimaisia ja intensiivisiä aktiviteetteja. Lukemistojen ja keskustelujen avulla pohditaan, millaisia näkemyksiä työhön ja äitiyteen on löydettävissä ja miten feministisyys suhteutuu niihin. Keskeinen osa kurssin suoritusta on tutkimusharjoitus: laadimme yhdessä tutkimuskysymykset ja haastattelurungon ja etsimme sopivia haastateltavia. Jokainen opiskelija tekee yhden haastattelun. Analysoimme haastatteluita yhdessä ja kirjoitamme niistä yhdessä pienen tekstin. Yksilöllisenä lopputyönä on lyhyt reflektoiva oppimispäiväkirja. Lopputyö on ei ole ajallisesti vaativa, mutta kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä myös kokoontumiskertojen välillä. Kurssi jatkuu koko kevätlukukauden mutta kokoontumisia ei ole viikoittain – tarkista päivämäärät alta!

Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.

Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina edellytetään jaksot YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto ja YKYYHT1 Tiedonhankinnan perusteet, tai vastaavat tiedot.

Den här kursen syftar till att ge bredare kännedom om feministisk läsning eller tolkning av olika sorters medier. Avsikten är att genom nedslag i flera slags medier få kännedom om hur dessa kan diskuteras ur ett feministiskt perspektiv. Kursen är uppbyggd utgående från följande teman: radio och tidningar, reklam, podcasts, musik, spel samt film. Under kursen görs individuella analysuppgifter och gruppdiskussioner hålls. Kursmaterialet består av litteratur på svenska, engelska och finska, samt två poddavsnitt där kursens lärare diskuterar med en radiojournalist och filmrecensent.

Efter godkänd kurs förväntas den studerande kunna:

– grunderna för hur att kunna tolka medier med feministiska begrepp

– kritiskt läsa medier

Kursen examineras genom aktivt deltagande, individuella inlämningsuppgifter och gruppdiskussion.

Inlämningsuppgifter och gruppdiskussioner kan göras både på svenska och finska.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma. Haku kurssille 18.12.-18.1.2018 välisenä aikana Hilman verkkosivuilla.

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta

Tieteen- ja teknologiantutkimuksen nykykeskustelut
Ma 12-14, Tampereen yliopisto

15.1.Oili-Helena Ylijoki: Kurssin esittely, Tieteen muuttuva eetos
22.1. Esa Väliverronen: Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä
29.1. Karoliina Snell: Genomitieto hyötykäyttöön! Terveys, bisnes ja yksityisyys
5.2. Jaana Parviainen: Sosiaalinen robotiikka
12.2. Marja Alastalo: Numerotieto yhteiskunnassa
19.2. Mikko Jauho: Riskitieto ja terveyden hallinta
5.3. Tiina Suopajärvi: Ikääntyminen älykaupungissa
12.3. Mikko Salmela: Tieteidenvälisen tutkimuksen haasteita

Opetus kevätlukukaudella 2018
Maanantaisin 15.1. alkaen, klo 14–17, Päätalo E350

Opetus jakautuu kahteen osaan: kolmannen periodin kestävään luento-osuuteen ja neljännellä periodilla yksilöllisesti, pareittain tai pienryhmässä toteutettavaan tutkimusharjoitukseen.

3. periodi: Kurssin luento-osuuden punaisena lankana toimii havainto urbaanin ympäristön tilallisesta moninaistumisesta ja kerrostumisesta teknologian digitalisoitumisen ja verkottumisen sekä mobiilien älylaitteiden yleistymisen myötä. Samalla kehollisesti koettava fyysinen kaupunki tarjoaa tarkasteluille tärkeän kiinnekohdan. Keskeinen kysymys kurssilla koskee niitä rakenteellisia tekijöitä ja voimia, jotka muotoilevat näkyvän, kuuluvan ja tuntuvan kaupunkitilan luonnetta sekä ihmisaistien että julkisesti saatavilla olevan tiedon ulottumattomissa – mukaan lukien historialliset kehityskulut, hallinnan ja suunnittelun käytännöt sekä urbaanien toimintojen ja kaupunkielämän teknologisen ja taloudellisen ohjautumisen.

Huomion kiinnittäjänä ja viitepisteenä toimii Tampereen keskustan pääsuoni, jota luennoilla lähestytään / jota viitepisteenä käyttäen ponnistetaan liikkeelle eri tarkastelusuunnista ja kohdennuksin seuraavan otsikon alla:Näkyvä/näkymätön Hämeenkatu. Kurssin vierailijat valottavat muun muassa kaupungin liikenteen ohjausjärjestelmien digitalisoitumista, kaupunkitilan kalustamista mainos- ja mediaelementeillä sekä kadun tallaajille tuntemattomia hallinnan, suunnittelun ja vallankäytön taustoja ja dynamiikkoja.

4. periodi: Tutkimusharjoitus ohjeistetaan 3. periodin lopussa tai 4. periodin alussa.

NettiOpsussa.

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.

Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.

Aikataulu

Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 9.1. – 27.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)

Ti 9.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala  (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla

Ti 16.1. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, Katri-Maria Järvinen, Monimuuttujamenetelmien perusteet, faktorianalyysi

Ti 23.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi

Ti 30.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I

Ti 6.2. Nuoret työelämässä ja mielenterveys, Jaana Minkkinen, Varianssianalyysi II, kovariaatin lisääminen ja interaktio

Ti 13.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi

Ti 20.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä

*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa lopputyön työstämiselle kurssin loppupuolella

*** 3 op menetelmäosuus päättyy

Ti 27.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet

Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen).

Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat taidot).

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä syksyllä 2017 aloittaville Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori).

Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Kaikki ovat yleensä mahtuneet mukaan. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syventäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.

Opetus 3. periodilla keskiviikkoisin klo 10-12.

Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssilla tarkastellaan länsimaisen liberalismin historiallisia ja teoreettisia lähtökohtia. Valtavirtaisen sopimusteoreettisen lähestymistavan lisäksi liberalistista yhteiskuntateoriaa ovat elähdyttäneet esimerkiksi erilaiset vapauden, demokratian ja tasa-arvon tulkinnat. Samoin sopimusteoreettiseen ajatteluun liittyvän individualistisen lähestymistavan rinnalla on tarkasteltu yhteisön ja instituutioiden merkityksiä modernin yhteiskuntateorian taustalla.

Kurssi koostuu johdantoluennosta, opiskelijoiden tekemistä esitelmistä ja tentistä. Esitelmät pohjaavat suomenkieliseen teksteihin, joissa käsitellään esimerkiksi John Locken (1632-1704), John Stuart Millin (1806-1873), Alexis de Tocquevillen (1805-1859), L.T. Hobhousen (1864-1929) ja Friedrich Hayekin (1899-1992) ajattelua.

Kurssin johdantoluennolla (23.1) sovitaan käytännön asioista.

Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.

Kurssilla käydään läpi Hegelin ensyklopedisen järjestelmän kolmas osa, nk. hengen filosofia. Se sisältää kolme pääosaa: mielen eli "subjektiivisen hengen" filosofia, yhteiskuntafilosofia eli "objektiivisen hengen" filosofia, sekä taidetta, uskontoa ja filosofiaa todellisuuden tarkastelun muotoina tarkasteleva "absoluuttisen hengen" filosofia. Suomennettu Oikeusfilosofia on tarkempi esitys objektiivisen hengen filosofiasta, tällä kurssilla käytetään Ensyklopedian kolmatta osaa, joka sisältää hengen filosofian vain pääpiirteissään. (Myös julkaistut luennot historian filosofiasta, uskonnon filosofiasta, estetiikasta ja filosofian historiasta ovat tarkempia esityksiä hengen filosofian eri teemoista. Vain subjektiivisen hengen filosofiasta Ensyklopedia on oikeastaan kattavin esitys).

Ensimmäisellä tapaamiskerralla (31.1) käydään läpi Hegelin systeemi pääpiirteissään, sekä esitellään Hegelin logiikkaa ja luonnonfilosofiaa. Lyhyesti tarkastellaan myös, miten Hegelin kolmiosainen systeemi, ja siihen johdatuksena toimiva varhaisempi teos Hengen Fenomenologia (1807) liittyvät toisiinsa. Suositeltava taustaesitys aiheesta: http://filosofia.fi/node/3538/

Lisäksi varsinaisilla tapaamiskerroilla (31.1. alkaen) käydään läpi tekstiä, osallistujille jaetaan alustusvuorot.

Ei ole huono ajatus valmistautua etukäteen lukemalla tekstin pikaisesti kertaalleen läpi, ja sitten kullekin viikolle käsiteltävä kerta. Aiheet ovat aika isoja kerralla käsiteltäväksi.  

Ohjelma tarkentuu vielä ensimmäisten kertojen jälkeen.

10.1 EI TAPAAMISTA

31.1. Johdantoluento + Johdanto: Hengen käsite ja kolmijako (§§377-387)

7.2. Antropologia: fysikaalinen sielu (§§387-402), Cosmo, Anna

14.2. -

21.2. Tunteva sielu, tottumus ja aktuaalinen sielu (§§403-412), Arttu, Sauli

28.2. -

7.3 Hengen fenomenologia: tietoisuus, itsetietoisuus ja järki (§§413-439) Anssi

14.3. Psykologia: mielteet ja representaatiot, mielikuvitus ja muisti (§§440-464)

21.3. Ajattelu, käyt. henki ja vapaus (§§465-482)

28.3.(tai 4.4) Obj.henki: oikeus, moraali, siveellisyys (§§483-516)

11.4 Perhe, kansalaisyhteiskunta, valtio (§§517-...547)

18.4. Universaali historia (§§     - 552)

25.4. Absoluuttinen henki: taide, uskonto, filosofia (§§553-577) 

2.5. Varalla

9.5. Varalla

(16.5)?

Osallistujille suositellaan myös osallistumista työseminaariin Axel Honnethin kirjasta "Freedom's Right", https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=37352

sekä halutessaan myös kansainväliseen Hegel- kongressiin: 

http://www.uta.fi/yky/en/hegelcongress2018/index.html

Kurssiin kuuluu 2 seminaaria (2 x 45 min. + 3 x 45 min.), ryhmätyöskentelyä moniammatillisessa pienryhmässä (3 pienryhmätapaamista à 3 x 45 min. ja tapaustyöskentely asiakasperheen kanssa 2 x 45 min.) sekä ammattialakohtainen ryhmätapaaminen (2 x 45 min.).

Klinikkakurssilla tutustutaan moniammatillisissa pienryhmissä perheeseen, jonka lapsella on puheen sujuvuuden häiriö. Asiakasperheet osallistuvat myöhemmin keväällä logopedian järjestämään änkytysklinikkaan, ja tällä kurssilla toteutettava perheen haastattelu pohjustaa perheen työskentelyä änkytysklinikassa. Kurssilla suunnitellaan perheen tapaaminen, osallistutaan oman alan työnohjaukseen, tavataan vanhempaa ja lasta sekä kootaan havainnot yhteen moniammatillisesti. Lisäksi kerrotaan ja keskustellaan kokemuksista loppuseminaarissa ja laaditaan ryhmän yhteinen loppuraportti.

Ilmoittautuminen e-lomakkeella 22.-31.1.2018.

Logopedian, psykologian ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille vaihtoehtona on klinikkakurssi IV periodilla tai kirjatentti. Muille opiskelijoille suoritusvaihtoehtona on kirjatentti. Kirjatentin vastuuopettaja on Anneli Kylliäinen, kirjatentti avoinna 5.3. - 25.5.2018.

Ilmoittautuminen jaksolle Sosnetin verkkosivuilla 19.2.4.3.2018.

Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.

Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.

Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.

Luennoitsijat esittelevät omien tutkimustensa pohjalta erilaisia lähestymistapoja osallisuuden, oikeuksien ja vastuun teemoihin sosiaalityön erilaisissa käytännöissä. Kukin luennoitsija on valinnut oheistekstin luettavaksi ennen luentoa, joita opiskelijat käsittelevät myös lukupiireissä. Lukupiirityöskentely dokumentoidaan Moodleen ja sen anti esitellään loppuseminaarissa 14.5.2018. 

Kurssille otetaan 22 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, valitaan kurssilaiset opintojen vaiheen ja sosiaalityön opintopisteiden määrän perusteella.

Luentoseminaari.

Työskentelymuodot: luennot, oheisteksteihin liittyvät ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla luentoihin liittyvät oheistekstit ja osallistumalla lukupiirityöskentelyyn. Lisäksi kirjoitetaan itsenäinen oppimispäiväkirja, noin 9 sivua (1,5 riviväli, fontti 12). Oppimispäiväkirjassa tulee hyödyntää luentoja, oheistekstejä ja ennen kaikkea omaa ajattelua. Huom: Luennoitsijan oheisteksti tulee olla luettuna ENNEN luentoa.

Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.

Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.

Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.

Kaikki ihmiset kaikissa yhteiskunnissa tarvitsevat hoivaa ja sen järjestäminen on aina poliittinen ratkaisu. Tällä kurssilla tutustaan hoivan ja vaivan käsitteisiin sekä hoivapolitiikkaan, ja siihen liittyviin ristiriitoihin ja vaiettuihin totuuksiin. Kurssi koostuu luentosarjasta ja ryhmätöistä, joissa opiskelijat soveltavat oppimaansa analysoimalla valitsemiensa ihmisryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujien, päihteiden käyttäjien, asunnottomien tai vaikka bisneseliitin hoivan ja avun tarvetta ja niihin vastaamista.

Luennot

6.3. Johdantoluento (Olli Karsio ja Liina Sointu)

Huomaa, että jo ensimmäiselle kerralle luetaan ennakkotehtävänä Hoivan arvoiset -kirjasta Prologi
ja Mikä vaivaa –luku, s 7-38.

13.3. Hoiva, vaiva ja politiikka (Minna Zechner)

20.3. Hoivan organisointi ja vaivaan vastaaminen (Olli Karsio)

27.3. Vaivahierarkiat (Liina Sointu ja Tiina Vaittinen)

3.4. Huom! Ei opetusta pääsiäisloman takia.

10.4. Hoivatyö (Antero Olakivi)

17.4. Hoivatalous ja vaivatalous (Tiina Vaittinen)

24.4. Tarinoita vaivaisuudesta (Liina Sointu)

8.5. Ryhmätöiden esittely

(15.5. Ryhmätöiden esittely)

Kurssille otetaan enimmillään 40 opiskelijaa.

Kurssi soveltuu aineopintojen ja syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.

Participation in all meetings (compulsory)

Presentations in seminars

Individual tasks

Essay or an exam (to be discussed with students

Group and individual work 105 h

Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Moniammatilliset johtamisopinnot on tarkoitettu hoitotieteen, psykologian, logopedian, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön, kansanterveystieteen ja kasvatustieteiden opiskelijoille.

Opintojen teemat

• Orientoituminen opintojakson teemoihin ja työskentelyyn
• Lähijohtamisen tieto- ja taitoperusta
• Hyvä henkilöstöpolitiikka
• Moniammatillisten työryhmien johtaminen
• Henkilöstön työhyvinvointi
• Alaistaidot ja lähiesimiehen rooli asiantuntijaorganisaatiossa
• Johtamisen vuorovaikutus ja viestintä
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
• Ajankohtainen aihe

Opiskelu- ja työmuodot ja ajoitus

• pedagogisena lähestymistapana sovelletaan ongelmaperustaista oppimista sisältäen tutoriaaliryhmätyöskentelyn ja luennot
• työskentelyn tukena käytetään Moodle verkko-oppimisympäristöä
• työmäärän mitoitus: luennot, pakolliset tutoriaalit ja seminaari 1/5, lopputyö 1/5 ja itsenäinen työskentely 3/5 kokonaistyömäärästä
• Opetus on maanantaisin ja torstaisin; tutoriaalit klo 9:00–11:00 ja luennot 12:15-13:45 paitsi aloitusluento klo 12:15-14:15
• opinnot järjestetään 4. periodilla 5.3.–14.5.2018 siten, että koulutus alkaa maanantaina 5.3., jolloin on kaikille pakollinen luento ”Johdatus jakson teemoihin ja orientointi ongelmaperustaiseen työskentelyyn”. Muut lähipäivät ovat to 8.3., ma 12.3., to 15.3., ma 19.3., to 22.3., ma 26.3., to 5.4., ma 9.4., ja päätösseminaari maanantaina 14.5. (klo 9–16); lopputyön palautus ma 7.5. mennessä

Kurssille valitaan yhteensä 49 opiskelijaa, joista sosiaalityön opiskelijoita enintään 7. Opinnot on tarkoitettu ensisijaisesti syventäviä opintoja parhaillaan suorittaville. Vain sosiaalityön opiskelijat ilmoittautuvat tämän NettiOpsu -ilmoittautumisen kautta.Opiskelijavalinnasta tiedotetaan viimeistään 23.1.2018.

Moniammattiliset johtamisopinnot on tarkoitettu hoitotieteen, psykologian, logopedian, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön,kansanterveystieteen ja kasvatustieteiden yksikön opiskelijoille.

Opintojen teemat

• Orientoituminen opintojakson teemoihin ja työskentelyyn
• Lähijohtamisen tieto- ja taitoperusta

• Hyvä henkilöstöpolitiikka
• Moniammatillisten työryhmien johtaminen
• Henkilöstön työhyvinvointi
• Alaistaidot ja lähiesimiehen rooli asiantuntijaorganisaatiossa
• Johtamisen vuorovaikutus ja viestintä
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
• Ajankohtainen aihe

Opiskelu- ja työmuodot ja ajoitus

• pedagogisena lähestymistapana sovelletaan ongelmaperustaista oppimista sisältäen tutoriaaliryhmätyöskentelyn ja luennot
• työskentelyn tukena käytetään Moodle verkko-oppimisympäristöä
• työmäärän mitoitus: luennot, pakolliset tutoriaalit ja seminaari 1/5, lopputyö 1/5 ja itsenäinen työskentely 3/5 kokonaistyömäärästä

• Opetus on maanantaisin ja torstaisin; tutoriaalit klo 9:00–11:00 ja luennot 12:15-13:45 paitsi aloitusluento klo 12:15-14:15
• opinnot järjestetään 4. periodilla 5.3.–14.5.2018 siten, että koulutus alkaa maanantaina 5.3., jolloin on kaikille pakollinen luento ”Johdatus jakson teemoihin ja orientointi ongelmaperustaiseen työskentelyyn”. Muut lähipäivät ovat to 8.3., ma 12.3., to 15.3., ma 19.3., to 22.3., ma 26.3., to 5.4., ma 9.4., ja päätösseminaari maanantaina 14.5. (klo 9–16); lopputyön palautus ma 7.5. mennessä

Kurssille valitaan yhteensä 49 opiskelijaa, joista sosiaalipolitiikan opintosuunnan opiskelijoita enintään 7. Vain sosiaalipolitiikan opiskelijat ilmoittautuvat tämän NettiOpsu -ilmoittautumisen kautta.

Jakson on tarkoitettu ensisijaisesti syventäviä opintoja parhaillaan suorittaville. Ne sijoittuvat yhteiskuntatieteiden (SOC) teemaopintoihin, Moniammatillinen johtaminen -opintokokonaisuuteen (20 - 40 op). Osallistujamäärä on rajoitettu siten, että mukaan kustakin oppiaineesta valitaan lähtökohtaisesti 7 opiskelijaa. Mikäli kaikkien oppiaineiden kiintiöt eivät täyty, vapaaksi jäävät paikat täytetään muiden oppiaineiden opiskelijoilla.

Läsnäolovelvollisuus 100 %

Kurssiin sisältyy luentojen lisäksi kolme opintokäyntiä (maaliskuun lopulla ja huhtikuussa, tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin); valitaan kolme neljästä vaihtoehdosta.

Kurssi koostuu luennoista ja opintokäynneistä sekä itsenäisestä perehtymisestä kurssikirjallisuuteen. Osa luennoista vierailijaluentoja. Luennot ja opintokäynnit suoritetaan oppimispäiväkirjalla, kirjallisuus ryhmätenttinä.

Ohjelma:

Perjantai 9.3. klo 10-12
Opintojakson käynnistys ja käytännön asiat.
Mitä on erityisnuorisotyö – käsitteestä ja historiasta. (Juha Nieminen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto)

Perjantai 16.3. klo 10-13
Työpajatoiminta - yhteiskunnallinen tausta, pedagogiikka ja käytännöt (Susanna Palo, kouluttaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys)

Perjantai 23.3. klo 10-13
Myönteinen tunnistaminen – näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen (Kirsipauliina Kallio, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto)

Perjantai 6.4. klo 9-12
Erityisen tavallisia nuoria? Kehitysvammaisten nuorten omia polkuja (Katariina Hakala, tutkija Kehitysvammaliitto ry)

Perjantai 13.4. klo 10–13
Ohjaamotoiminta – yhteiskunnallinen tausta ja käytännöt (Mirja Määttä, tutkija, Kohtaamo-hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus)

Perjantai 20.4. klo 10-13
Löytävä nuorisotyö - toimintaympäristö, rakenteet ja käytännöt (Aseman Lapset ry)

Perjantai 27.4. klo 10-13
Ryhmätentti

Opiskelijat tutkivat kurssilla nuorten poliittista toimintaa ja osallistumista sosiaalisessa mediassa. Kurssi jakaantuu kahteen jaksoon. Ensimmäisellä (5 op) jaksolla opiskelijat perehtyvät aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen ja analysoivat empiirisesti nuorten osallistumista ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Toisella (5 op) jaksolla opiskelijat tutustuvat tieteellisten artikkelien laatimisen käytäntöihin ja kirjoittavat yhteistyössä opettajien kanssa ensimmäisen jakson analyyseista artikkelin kotimaiseen tieteelliseen julkaisuun. Kurssi on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta.

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee nuorten poliittisesta osallistumisesta käytävää ajankohtaista tutkimuskeskustelua, on perehtynyt sosiaalisen median aineistojen analyysimenetelmiin ja hallitsee tieteellisten artikkelien laatimisen perusteet. Kurssi soveltuu erityisesti aineopinnoissa edistyneille, maisteriopintoja suorittaville sekä jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

Osallistuminen kurssille edellyttää, että aineopintojen menetelmäopinnot on suoritettu ennen kurssin alkua.

Kurssin voi suorittaa 5 op tai 10 op laajuisena. Kurssin osallistujamäärä on max 20 opiskelijaa.

Ilmoita osallistutko jaksolle I (luennot ja analyysit), jaksolle II (artikkelikurssi) vai molemmille.

Kurssin voi suorittaa 5 op tai 10 op laajuisena. Jakso I (luennot ja analyysit, 24 t) korvaa 5 op opintojaksosta YKT07.1 Nuorisotyön asiantuntijuuden erityiskysymyksiä.

Jakso II (artikkelikurssi, 24 t) korvaa opintojakson SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät.

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoilla jakso I korvaa 5 op jaksosta POLVOS33.

Kaikki ihmiset kaikissa yhteiskunnissa tarvitsevat hoivaa ja sen järjestäminen on aina poliittinen ratkaisu. Tällä kurssilla tutustaan hoivan ja vaivan käsitteisiin sekä hoivapolitiikkaan, ja siihen liittyviin ristiriitoihin ja vaiettuihin totuuksiin. Kurssi koostuu luentosarjasta ja ryhmätöistä, joissa opiskelijat soveltavat oppimaansa analysoimalla valitsemiensa ihmisryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujien, päihteiden käyttäjien, asunnottomien tai vaikka bisneseliitin hoivan ja avun tarvetta ja niihin vastaamista.

Luennot

6.3. Johdantoluento (Olli Karsio ja Liina Sointu)

Huomaa, että jo ensimmäiselle kerralle luetaan ennakkotehtävänä Hoivan arvoiset -kirjasta Prologi
ja Mikä vaivaa –luku, s 7-38.

13.3. Hoiva, vaiva ja politiikka (Minna Zechner)

20.3. Hoivan organisointi ja vaivaan vastaaminen (Olli Karsio)

27.3. Vaivahierarkiat (Liina Sointu ja Tiina Vaittinen)

3.4. Huom! Ei opetusta pääsiäisloman takia.

10.4. Hoivatyö (Antero Olakivi)

17.4. Hoivatalous ja vaivatalous (Tiina Vaittinen)

24.4. Tarinoita vaivaisuudesta (Liina Sointu)

8.5. Ryhmätöiden esittely

(15.5. Ryhmätöiden esittely)

Kurssille otetaan enimmillään 40 opiskelijaa.

Kurssi soveltuu aineopintojen ja syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.

Kurssilla opiskelija tutkii ja havainnoi kaupunkia erilaisista osallisuuden ja eriarvoisuuden näkökulmista. Kurssilla tarkastellaan kaupungin kehittämistä erityisesti kansalaisten osallistumisen kautta.

Kurssi alkaa 9.3. ja päättyy 11.5. Kurssin ohjelma koostuu luennoista, lukupiiristä, seminaarityöskentelystä  ja toiminnallisista työpajoista. Kurssilla opiskelijat tekevät yksin tai pareittain harjoitustyön valitsemastaan aiheesta. Osallistujat esittelevät kurssin viimeisellä kerralla harjoitustyönsä muille kurssilaisille.

Ohjelma:

9.3. klo 10-12 Kurssin aloitus ja esittely

16.3. klo 10-14 Luento ja lukupiiri

23.3. klo 10-14 Luento, lukupiiri ja ohjeistus draamatyöpajaan

6.4. klo 8.30-16.30 Draamatyöpaja Hiedanrannassa (päivän lopuksi kurssitöiden ideapapereiden käsittely; ruokatarjoilut sisältyvät päivään)

17.4. klo 10-16 Seminaari kokeellisista osallistumismenetelmistä Hiedanrannassa

Experiments on urban participation -seminar discusses topical issues on public engagement in urban environment. It brings together scholars and practisioners who have been involved in experimenting or studying public engagement with novel and innovative means. The seminar offers a space to reflect the diversity of participation practices and discuss what consequences the new and innovative means of public engagement might have on the development of local democracy and urban communities.

27.4. klo 10-16 World café -työpaja Hiedanrannassa.

Työpajassa kokeillaan hands on -otteella erilaisia kaupunkisuunnittelun osallistumisen ja osallistamisen tapoja, esimerkiksi WorldCafe-menetelmää ja XR (extended reality) -teknologioita. Kokeilujen ohella työpajassa  arvioidaan kriittisesti erilaisten osallistumismenetelmien toimivuutta erityisesti nuorison näkökulmasta. Työpaja toteutetaan yhteistyössä Strategisen tutkimuksen neuvoston v. 2018-2023 rahoittaman All Youth -hankkeen kanssa (http://www.allyouthstn.fi/)

11.5. klo 10-14 Kurssitöiden esittely

Kurssia koskevat kysymykset: jonas.sjoblom (at) uta.fi

Kurssilla puretaan heteroseksuaalisuuden luonnollisuutta tutustuttamalla opiskelijat heteroseksuaalisuutta koskevaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.  Kurssi rakentuu neljän tutkimuksellisen ulottuvuuden varaan, jossa heteroseksuaalisuutta tarkastellaan instituutioiden, identiteettipositioiden, käytäntöjen ja kokemusten kautta. Kurssilla perehdytään näihin ulottuvuuksiin käsitellen esimerkiksi heteroseksuaalista avioliittoa, arjen käytäntöjä kuten kotitöitä, tyttöystävän / vaimon positiota sekä vallan ja tunteiden yhteen kietoutumisia parisuhteissa. Kurssin suoritus koostuu artikkelien lukemisesta, aktiivisesta keskustelusta ja lopputyöstä.

Edeltävinä opintoina edellytetään sukupuolentutkimuksen peruskurssi tai vastaavat tiedot.

Opintojaksolla tutustutaan tieteen ja teknologian historian ääriviivoihin luentoseminaarin ja kirjallisuuden avulla. Opintojaksoon kuuluvilla luennoilla pohditaan, miten tieteen kehitys on muokannut modernia ajattelua, lähtien liikkeelle 1600-luvun aikana esitetyistä uusista ajatuksista ja päättyen genetiikan, ydinfysiikan ja modernin kosmologian esiinmarssiin. Erityiskysymyksinä käsitellään mm. tieteen suhdetta uskontoon, sukupuoleen, valtaan ja erilaisiin ideologioihin. Luentosarjan yhteydessä tentittävän teoksen avustuksella perehdytään lisäksi tieteen ja teknologian moderniin liittoon sekä tämän liitoon pitkiin, historiallisiin juuriin.

Suoritustapa: a) luennot (16-20h) JA b) luentotentti, jossa tentitään myös McClellan, III, James E. & Dorn, Harold, Science and Technology in World History : An Introduction. Johns Hopkins University Press 2008

Luennot (16 tuntia) tiistaisin klo 10-12, lisäksi 2 x 2 tuntia seminaari myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Siihen kuuluu luentoja, seminaareja ja itsenäistä työskentelyä verkossa. Kurssi järjestetään siten, että sen suorittaminen on mahdollista sekä Porissa että Tampereen kampuksella. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat:

- työttömyyden ja työötömyystutkimuksen historia

- työttömyyden teoriat-miksi työttömyyttä?

- työttömyys, terveys ja hyvinvointi  

- työttömyys ja työvoimapolitiikka

- työttömyys globaalina ilmiönä

- työttömyys ja "työyhteiskunnan loppu"

Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Loppusuorituksen opiskelija laatii sovitusta työttömyyteen liittyvästä teemasta esseen. Laajuudesta riippuen tällä suorituksella voi suorittaa 5 tai 10 opintopistettä.  

Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen
Kurssille ilmoittautuminen Nettiopsun kautta viimeistään 8.3.2018. Kurssiin kuuluu alkutehtävä.

Kurssille mahtuu maksimissaan 12 osallistujaa kummassakin toteutuspaikassa Tampere ja Pori.

Etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssin suorittaminen korvaa kohdan SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva.

Laajuus: 5-10 opintopistettä essee suorituksen laajuuden mukaan.    

Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Luennoilla tarkastellaan politiikan tutkimuksen klassikkoja antiikista nykypäivään demokratian problematiikan ja historiallisen kehityksen näkökulmasta.

Luento-opetukseen osallistuminen ja esseen kirjoittaminen