SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri: Sanna Raudaskoski (slk 2017), Eero Suoninen (klk 2018)
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiia Vaajala (kirjatentti)
LOGYKYT1 Moniammatillinen vuorovaikutus:
SOS10.10.1 Hyvinvoinnin aatteellista taustaa ja erityiskysymyksiä (essee-suoritukset): Markus Kaakinen. Ei kontaktiopetusta lukuvuonna 2017-2018.
SOP03.1 Palvelut ja hyvinvointivaltion murros: Ronja Kuokkanen
YKTP03.2 Kunnalliset toimijat hyvinvointipalvelujen tuottajina ja hallinnonuudistusten kohteena: Ronja Kuokkanen
SOP03.3 Toimeentuloturva ja palvelujen liikkuvuus: Ronja Kuokkanen
YKTP03.4 Korkeasti koulutettujen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys: Ronja Kuokkanen
SOS03.1 Palvelut elämänkaaressa: Katja Repo (slk 2017), Ritva Nätkin (klk 2018)
Hyvinvointipalveluorganisaatioiden kehittämisen välineet
YKTP03.5 Arviointitutkimus: Ronja Kuokkanen
SOP03.6 Toimintatutkimus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä: Esa Jokinen
SOS04.1 Lapsuuden ja perheen tutkimuksen ydinkysymyksiä:Katja Repo
SOS04.2 Lapsuuden ja perheen tutkimus traditioina ja käsitteinä: Katja Repo
SOS04.3 Lapsuus- ja perhetutkimuksen nykykeskusteluja: Eija Eronen
SOS04.4 Lapsuuden ja perhe-elämän käytännöt: Tarja Kukkonen
SOS05.1 Moniammatilliset johtamisopinnot
SOS06.1 Muuttoliikkeen tutkimuksen nykykeskustelut:Tiina Järvi (kurssi SOS06.1 pakolaisuus, tila ja hallinta klk 2018)
SOS6.5.2 Transnationaali antropologia: Susanne Dahlgren
SOS06.2 Monikulttuurisuus: Arvi Pihlman
SOS06.3 Politiikantutkimus ja liikkuvuus: Eeva Puumala
SOS06.4 Perhe, sukulaisuus ja kulttuurinen konteksti:
SOS09.4 Sukupuolen ja ruumiillisuuden globaalit kysymykset: Marja Vehviläinen
SOS.6.6.3 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä: Päivi Honkatukia
SOS07.1 Nuorisotyön asiantuntijuuden erityiskysymyksiä
SOS07.2 Nuorisotyön harjoittelu: Miia Lähde
SOS07.3 Erot ja eriarvoisuus nuorten kohtaamisessa
SOS07.4 Nuorisotutkimuksen klassikot: Päivi Honkatukia
SOS07.5 Global Youth Work and Youth Research: Juha Nieminen
SOS08.1 Politiikan ja hallinnan ajankohtaiset kysymykset:
SOS08.2 Politiikan ja hallinnan tutkimuksen lähestymistavat:
SOS08.3 Hallinnan ja politiikan käytännöt: kurssin opettaja
SOS09.1 Sukupuolen ja ruumiillisuuden tutkimuksen nykykeskustelut: ei opetusta lukuvuonna 2017-2018
SOS09.2 Feministisen ajattelun suuntaukset: Marja Vehviläinen
SOS09.3 Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus: Marja Vehviläinen
SOS09.4 Sukupuolen ja ruumiillisuuden globaalit kysymykset: Marja Vehviläinen
SOS09.5 Miehet ja maskuliinisuudet: Hanna Ojala
SOS09.6 Ruumiillisuuden ja sukupuolentutkimuksen alat: kurssin opettaja
SOS10.1 Tieteen- ja teknologiantutkimuksen nykykeskustelut: Oili-Helena Ylijoki (kurssi klk 2018)
SOS10.2 Tiede ja teknologia yhteiskunnassa: Reetta Muhonen (kurssi slk 2017), Turo-Kimmo Lehtonen (kirjatentti)
SOS10.3 Tieteen- ja teknologiantutkimuksen teoriat ja käsitteet: Olli Pyyhtinen
SOS10.4 Tieteen ja teknologian historia: Timo Vilen
SOS10.5 Tiede ja teknologia –tutkimusseminaari: Marja Vehviläinen
SOS10.6 Tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisalat: kurssin opettaja
SOS10.1.1 Työ, hyvinvointi ja perhe: Hanna-Kaisa Hoppania
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiia Vaajala (kirjatentti)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen: Sirpa Syvänen
SOST10.1 Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset: Mikko Virtanen (kurssi slk 2017)
FILT10 Teoreettisen yhteiskuntatutkimuksen työseminaari:
SOSM6.4 Feministisen ajattelun traditiot: Marja Vehviläinen
SOST10.2 Sosiaalipsykologian klassikot (essee): Johanna Ruusuvuori
SOST10.3 Sosiologian klassikot: Harri Melin
SOST10.4 Feministisen ajattelun klassikot:Marja Vehviläinen
SOST10.5 Sosiaaliantropologian klassikot: Laura Huttunen
HIST01 Johdatus yhteiskuntahistoriaan: Pirjo Markkola, Riikka Miettinen
HIST02 Yhteiskuntahistorian ajankohtaisia kysymyksiä: Pirjo Markkola
HIST03 Talous ja yhteiskunta: Pirjo Markkola
HIST04 Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta: Pirjo Markkola
Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Jakso harjaannuttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, moniammatillinen työskentely, työhyvinvointi
Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.
Läsnäolovelvollisuus 80 %.
Opetus on englanninkielinen, mikäli kurssille ilmoittautuu vaihto-opiskelijoita.
The course will be organized in English if needed.
SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen
luennot 10 t ja seminaarit 14 t sekä tehtävät ja oheislukemisto.
Yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde ja erityisesti se, millä lailla yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yksilötason valintoihin. Arki on hedelmällinen lähtökohta yrittäessämme ymmärtää ykislön ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sillä arjessa limittyvät epäviralliset ja viralliset sekä yksityiset ja julkiset toiminnat, ajatukset ja odotukset. Paradoksaalisesti tämä tekee arjesta sekä rutiininomaista ja turvallista että vaativaa ja jopa uuvuttavaa. Teoreettisesti jäsenneltynä itsestään selvästä arjesta muodostuu yllättävä, monimuotoinen ja kompleksinen käsite.
Kurssilla tarkastelemme arjen sosiologian (sociology of everyday life) ja henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) kautta yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Arjen sosiologia tarkastelee, miten ihmiset sitoutuvat olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Henkilökohtaisen elämän sosiologia tarkastelee yksilöiden elämää niissä sosiaalisissa, ajallisissa ja paikallisissa konteksteissa, joissa he elävät. Henkilökohtaisen elämän sosiologia pohtii, mitä yhteiskunnallisia merkityksiä yksityisenä pidetyllä elämällä on, mitä vaikutuksia henkilökotaisilla valinnoilla on yhteiskuntaan ja sen muutoksiin, ja millä lailla sosiaaliset rakenteet ilmenevät henkilökohtaisessa elämässä.
Pohdimme, mitä on arki? Mikä merkitys arjella on yksilölle ja yhteiskunnalle? Mitä henkilökohtainen tarkoittaa ja miten se eroaa yksilöllisestä? Analysoimme, miten mikrotason, pienet, jokapäiväiset teot ja toiminnat liittyvät makrotason malleihin ja rakenteisiin. Tarkastelemme toimijan ja rakenteen välisiä suhteita esim. perheen, sairauden, kuulumisen (belonging) ja kodin näkökulmista.
Live-kurssin rakenne:
Kunkin luentokerran jälkeen opiskelijoille annetaan luennon teemaan liittyvä (1) teoreettinen ja (1) empiirinen teksti/artikkeli luettavaksi. Teksteistä keskustellaan seuraavalla seminaarikerralla. Seminaareissa syvennetään luennolla käsiteltyä teemaa ja teoreettista keskustelua erilaisin pienryhmissä tehtävin harjoituksin ja tehtävin.
Jokainen kurssille osallistuja kirjoittaa jokaisesta luennosta ja seminaarikerrasta 2-4 liuskan kirjeen, jossa hän selittää oppimaansa kuvitteelliselle henkilölle hyödyntäen luentoja, luettuja tekstejä sekä harjoituksia.
Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat ilmoittautuminen nettiopsuun 1.8. - 31.8.2017
UCPorin ristiinopiskelijat ilmoittautuvat sähköpostilla eriikka.oinonen@uta.fi tai suvi.holmberg@uta.fi 1.8.-31.8. 2017
UCPorin ristiinopiskelijoille varattu max. 5 paikkaa live-kurssille ja max. 5 paikkaa verkkokurssille. Mikäli ristiinopiskelijoiden paikat eivät täyty, otamme tilalle TaY:n tutkinto-opiskelijoita.
SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen kurssin suorituksella voi saada korvaavuuden ensisijaisesti SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II jaksoon tai johonkin seuraavista opintojaksoista: SOS04.1. Lapsen ja perheen tutkimuksen ydinkysymyksiä TAI STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena.
Live kurssille otetaan 20 opiskelijaa ja verkkokurssille 20 opiskelijaa.
Alkutehtävä: kirjoita 2-4 liuskan pohdinta siitä, mitä on arki? Pohdinta tallennetaan Moodleen ennen ensimmäistä seminaarikertaa.
Verkkokurssille osallistuville aloitustapaaminen Tampereella ke 13.9. klo 10-12. paikka 6017 ja Porissa to 14.9. klo 14-16 luokka 386.
Verkko-opiskelijat jaetaan pienryhmiin, joissa he tekevät samat tehtävät kuin livekurssilla.
Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa.
Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa.
Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.
Kurssin aikataulu
Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017)
Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017)
1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit
2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa
3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia
Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017)
1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena
2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli
3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset
Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017)
Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista
Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi
Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.
Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.
PERLA toteuttaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoja käsittelevän monitieteisen ja kaikille avoimen tutkimusseminaarin. Seminaari tukee lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen kysymyksiä tarkastelevien tutkimuspapereiden edistymistä kollegiaalisen keskustelun ja rakentavan palautteen avulla. Käsiteltävät paperit voivat olla tutkimussuunnitelmia, väitöskirjan lukuja, artikkelikäsikirjoituksia tai muita työn alla olevia tutkimuspapereita. Seminaarissa voi myös esitellä uusia tutkimushankkeita ja julkaisuja. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös vierailuluentoja.
Seminaari kokoontuu pääsääntöisesti perjantaisin klo 12 alkaen ohjelmassa ilmoitetussa tilassa. Seminaarin toiminta organisoidaan teemojen kautta. Kutakin tapaamiskertaa varten sovitaan teema, johon seminaarissa pidetyt esitykset kytkeytyvät (esim. lapset ja ansiotyö jne.). Seminaarin koordinaattorina toimii tutkija Eija Eronen. Käsiteltävät paperit löytyvät moodlesta esitysviikon maanantaina. Jos haluat liittyä seminaarin moodlealustalle, laita yhteystietosi s-postiin perla@uta.fi
Seminaari on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoista kiinnostuneet − opiskelijoista tutkijoihin ja opettajiin.
Jatko-opiskelijat saavat seminaarista opintopisteitä sopimuksen mukaan. Jatko-opiskelijat ja pro gradu -tutkielmaa tekevät opiskelijat voivat suorittaa lukuvuoden kestävän seminaarin myös osana Lapsuus, perhe ja elämänkulku-teemakokonaisuutta tai opinnäytetyötä tukevina opintoina. Seminaarin luennot soveltuvat myös osaksi luentopassia. Luentopassin ohjeet löydät PERLAn kotisivuilta.
Ohjelma
Pe 29.9. klo 12.15-14.45, Linna 5026: Ihmiskaupan vastainen työ
12.15–12.20 Tervetuloa
12.20–13.05 Eva Maria Korsisaari (Pro-tukipiste): Oikeuksien puolesta, ihmiskauppaa vastaan! Intersektionaalinen ote ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa
13.05–13.50 Katariina Westman (RIKU): Verkostotyötä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi
13.50–14.00 Kahvitauko
14.00–14.45 Jaana Häggman & Piia Huhtajärvi (Pro-tukipiste): Kohtaamisia arjessa
Ke 11.10 klo 13.00-16.00, Pinni B 1100: Children's wellbeing in Finland
13.00–13.10 Katja Repo: Welcome
13.10–14.00 Finland’s Ombudsman for Children Tuomas Kurttila: Children’s wellbeing in Finland
14.00–14.45 Kirsi Peltonen: The mental health challenges of refugee children
14.45–15.05 Coffee
15.05–15.50 Marja Peltola: Intergenerational relations and wellbeing of young people with ethnic minority backgrounds
15.50–16.00 Discussion
Pe 17.11 klo 12.15-14.45, Linna 5016: Uusia näkökulmia työn ja perheen yhteensovittamiseen
12.15-13.00 Katri Otonkorpi-Lehtoranta: Kollektiivinen neuvottelu työn ja perheen suhteista sotilasorganisaatiossa
13.00-13.45 Anna Siippainen: "Et ei sitä huvitteluiltahoitoo eikä viikonloppuhoitoo pystytä järjestämään" Epäsäännölliset työajat ja varhaiskasvatuksen merkitykset
13.45-14.00 Tauko
14.00-14.45 Liisa Mäkelä: Työn ja perheen yhteensovittaminen kansainvälisen työn kontekstissa
14.45-15.00 Loppukeskustelu
The course provides an overview of the central concepts and multiple domains of wellbeing. Special attention is paid to important issues in wellbeing among children and young people within different stages and contexts in their lives. Each lecture will look at wellbeing from a different point of view and discuss that particular perspective's connections to wider socio-economic, political and cultural frameworks.
The open seminar Children’s wellbeing in Finland (11th October 2017, 13–16 p.m.) organized by PERLA is one part of the course. The seminar covers topics such as children’s wellbeing in an increasingly diverse and multicultural Finland, as well as the position of refugee children and the rights of young immigrants.
The course is organised in co-operation with Tampere Centre for Childhood, Youth and Family Research, PERLA.
Wednesday 15-17. Virta building, lecture hall 109 ,
Note:
Wednesday 4th October, 15-17, Väinö Linna- hall, Linna-building
Wednesday 11th October, 13-16 (Pinni, lecture hall B1097)
Program:
20.9. Katja Repo: Children and Finnish Welfare State
27.9. Arja Rimpelä: Trends and distributions in adolescent health
4.10. Eerika Finell: Schools’ indoor environment and students’ psychosocial wellbeing and learning
11.10. Open seminar on Children’s wellbeing in Finland (a separate program)
25.10 Tiina Soini: Pedagogical wellbeing – Interrelations of learning and wellbeing in school'
1.11. Liina Sointu: The promise or peril of the best possible care? The role of private health insurance for the welfare state change
Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa.
Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa.
Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.
Kurssin aikataulu
Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017)
Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017)
1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit
2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa
3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia
Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017)
1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena
2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli
3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset
Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017)
Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista
Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi
Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.
Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.
We see and hear about globalization all the time: in the media, in statements by politicians, and buzzing around our social networks. We have a broad sense that politics, cultures, people, and organizations are all connected around the world. Yet, most people are hard-pressed to define what, precisely, globalization means. This course provides students with the basis for making sense of globalization and transnational connections in the contemporary world. It will go beyond popular, political and media rhetoric about globalization, and build a basis for students to gain a critical understanding of transnational connectivity. We will understand how events and forces outside national borders inform local trends, by examining global aspects of politics, policies, economics, environment, migration, history, popular culture, and religion. To do this, the course will unpack the three major social theoretic perspectives on making sense of globalization in these areas of modern life, with a spotlight on the emerging, cutting-edge, World Society Theory. We will also focus on the global-local interface: on how the local becomes global and how the global in turn, shapes what we think about as entirely local. By the end of the course, students will be able to describe how globalization impacts their own life, and to apply social theories of globalization to an empirical case of their interest.
In order to be able to participate in the course, students are required to complete either
(a) the lectures (5 ECTS), or (b) the lectures plus seminars (10 ECTS). It is not possible to attend only the seminars.
Students of the Master's Degree Programme on Global and Transnational Sociology are required to complete full course (10 ECTS).
Please note that you must enroll separately for the lectures and the seminar.
Students will be accepted to the course in the following order:
1. degree students of the MDP Global and Transnational Sociology
2. degree students of the other Global Society programmes (MDP in in Peace, Mediation and Conflict Research, MDP in Public Choice, MDP in Comparative Social Policy and Welfare, MDP in Gender Studies)
3. other degree students of UTA
4. exchange students
We see and hear about globalization all the time: in the media, in statements by politicians, and buzzing around our social networks. We have a broad sense that politics, cultures, people, and organizations are all connected around the world. Yet, most people are hard-pressed to define what, precisely, globalization means. This course provides students with the basis for making sense of globalization and transnational connections in the contemporary world. It will go beyond popular, political and media rhetoric about globalization, and build a basis for students to gain a critical understanding of transnational connectivity. We will understand how events and forces outside national borders inform local trends, by examining global aspects of politics, policies, economics, environment, migration, history, popular culture, and religion. To do this, the course will unpack the three major social theoretic perspectives on making sense of globalization in these areas of modern life, with a spotlight on the emerging, cutting-edge, World Society Theory. We will also focus on the global-local interface: on how the local becomes global and how the global in turn, shapes what we think about as entirely local. By the end of the course, students will be able to describe how globalization impacts their own life, and to apply social theories of globalization to an empirical case of their interest.
In order to be able to participate in the seminar, students are required to complete the lecture part of this course. It is not possible to attend only the seminars.
Students of the Master's Degree Programme on Global and Transnational Sociology are required to complete full course (10 ECTS).
Please note that you must enroll separately for the lectures and the seminar.
Students will be accepted to the course in the following order:
1. degree students of the MDP Global and Transnational Sociology
2. degree students of the other Global Society programmes (MDP in in Peace, Mediation and Conflict Research, MDP in Public Choice, MDP in Comparative Social Policy and Welfare, MDP in Gender Studies)
3. other degree students of UTA
4. exchange students
The course consists of ten lectures, moodle assignments connected to the course readings, and a final exam.
The lectures are held on Mondays at 14-16. They run from 9 October to 11 December.
Mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen näkökulma mielenterveyteen? Miten yhteiskuntatieteissä ja sukupuolentutkimuksessa on tarkasteltu mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä? Kurssilla tutustutaan mielenterveyssosiologian (sociology of mental health) ja feministisen mielenterveystutkimuksen (feminist researh on mental health) keskeisiin keskusteluihin, peruskäsitteisiin ja teorioihin.
Opetusmuotona on seminaarimuotoinen työskentely: kurssilla harjoitellaan tieteellisten tekstien analyyttistä lukemista sekä teoreettisten käsitteiden hyödyntämistä mielenterveyden ilmiöiden hahmottamisessa. Kurssin suorittaminen koostuu artikkelien lukemisesta, artikkeleihin perustuvista keskusteluista, pienistä soveltavista tehtävistä sekä loppuesseestä.
Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.
Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina vaaditaan sukupuolentutkimuksen peruskurssi (SOS4.4).
Verkkokurssilla tutkitaan seksuaalista väkivaltaa, sen kuvaamisen keinoja ja siitä selviytymisen strategioita. Teemoja tarkastellaan sekä feminististen teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa.
Kurssin tavoitteena on ensinnäkin selvittää kuinka kirjallisessa ja visuaalisessa kulttuurissa on kuvattu seksuaalista väkivaltaa: katsomme millaisin kirjallisin keinoin ja visuaalisin keinoin aihetta on lähestytty. Kurssin toisena tavoitteena on tutkia näitä seksuaalisen väkivallan representaatioita sekä feminististen teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa: tarkastelemme aineistonamme toimivia tekstejä ja kuvia pohtien niiden dynamiikkaa – kuinka väkivalta, sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat niissä toisiinsa kokemuksellisesti, kulttuurisesti ja rakenteellisesti. Kolmas tavoitteemme on emansipatorinen: pohdimme millaiset tekstit ja kuvat voivat auttaa selviytymään seksuaalisesta väkivallasta ja miten väkivallan voi väkivallattomasti voittaa.
Kurssilla aineistona toimivat sekä kirjalliset että visuaaliset kuvaukset seksuaalisesta väkivallasta ja sen voittamisesta. Opettajan tarjoaman aineiston lisäksi opiskelijat etsivät myös itse aineistoa esseetään varten.
Opiskelijat osallistuvat kurssille lukemalla opettajan laatimat opastukset, syventymällä kurssilukemistoon, ottamalla osaa verkkokeskusteluihin, kommentoimalla muiden essee-ideoita sekä kirjoittamalla oman esseensä kurssin teemoista.
Haku kurssille Hilma-verkoston sivuilta löytyvällä e-lomakkeella.
Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto HILMA.
Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Tampereen Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.
The course explores connections between social change, empowerment and theory. What is grassroots? The course aspires to develop the students’ understanding of concepts central to feminist and post-colonial theory within the context of different movements for social change and peace. Examples include grassroots women’s activism in sub Sahara Africa, feminist and queer self-defense groups and anti-consumerist and eco- and animal-friendly activism in Europe and the US. During the course students will question and discuss different kinds of social movements. Students will also engage in discussions on peace and conflict related to intersections of gender and race.
The students will be expected to read the course material and actively take part in online discussions in small groups. There will be video lectures and a field work in which the students will do an analysis and discussion of a chosen area alternatively a comparison of two groups or organizations. Participation throughout the course is obligatory. The course will be made in weekly cycles and is foremost for students on a basic level in gender studies.
After the completed course the student should be able to:
– recognize different forms of activism
– express own critical thoughts on activism
– make an intersectional analysis.
The course is organized by HILMA Network for Gender Studies.
If you will selected to the course, please contact the course contact person in Tampere University (Hanna Ojala, Hanna.L.Ojala@uta.fi) for agreeing on the registration of the course.
Friday 6.10.2017 The Philosophy of Science, Science Studies
Coordinated by Lauri Lahikainen
Panu Raatikainen: Recent Developments in the Philosophy of Science
Renne Pesonen: The Cognitive Science of Science
Pia Vuolanto, Reetta Muhonen, Marika Nieminen and Maiju Tanninen: Social studies of science and philosophy of science as research fields: An investigation of Finnish doctoral theses
Lauri Lahikainen & Jenni Rytilä: Scientists as Political Activists: Perspectives from Philosophy of Science and STS.
Rebecca Lund:Epistemic injustice in academia: Class and Gender in feminist knowledge production
----------------------
Thursday 16.11.2017 The Animal Turn
Coordinated by Marja Vehviläinen and Pirjo Markkola
Christabelle Sethna, University of Ottawa: The After Lives of Animals
Hilja Solala: The integration of international influences to national requirements in the Finnish horse breeding in the 1890s
Taija Kaarlenkaski,UEF: Living Machines with Gentle Looks: Materiality and Animal Body in Modernizing Finnish Animal Husbandry
Pieta Hyvärinen: Multispecies economic relations in urban beekeeping
Salla Tuomivaara: Searching for the roots of exclusion – animals in the sociologies of Westermarck and Durkheim.
------
Pe 9.2.2018 Ruoka, luontokulttuurit ja politiikka, OBS. 11-16,
Koordinoivat Pieta Hyvärinen ja Sari Irni (HY)
11.15-12.00 Saara Kupsala: Responsibly produced meat from family farms? Contesting transparency and animal visibility in a blog marketing campaign on broiler production
12.00-12.45 Eija Vinnari: Social movements and ontological politics: enacting farmed animals
13.45-14.30 Freja Högback: Intervjun som metod - ett överflöd av material om veganism
14.30-15.15 Minna Kaljonen & Taru Peltola: Attentive experimentation for sustainable lifestyles – thinking with eating and dining
15.15-16.00 Outi Lundahl: Voluntary hysteresis in food consumption and in the mobilisation of power - when Jay Z and Beyoncé went vegan for 22 days
---
Friday 27.4.2018 Embodied Epistemologies, L5026
Coordinated by Rebecca Lund, Kirsti Lempiäinen (LY), Marja Vehviläinen
10.15-11.15 Elizabeth Ettorre, Professor of Sociology (Emerita), University of Liverpool, Docent in Sociology, University of Helsinki & Åbo Academy University: Feminist auto-ethnography
11.15-12.15 Kirsti Lempiäinen, Professor of Adult Education Sociology, University of Lapland & Minna Nikunen, University researcher, University of Tampere: Embodied Knowledge and Critique in Academic Work
12.15-13.15 Lunch break
13.15-14.30 Rebecca Lund, PhD., AoF Postdoc. In Gender Studies, University of Tampere: Institutional Ethnography and the study of Feminist Knowledge Production: exploring gender and class
------
Pe 4.5.2018 Terapeuttinen tieto, terapeuttiset kulttuurit, L5014
Koordinoivat Virve Peteri ja Pia Vuolanto
klo 10.15.-11.45 Suvi Salmenniemi (TY): Terapeuttisen jäljillä: etnografia ja kriittinen teoriaklo
11.45-12.45 lounas (omakustanteinen)
klo 12.45-13.30 Johanna Nurmi (TY): Rokotekriittisten vanhempien käsitykset tiedosta, faktoista ja tieteen luotettavuudestaklo
13.30-14.15 Tiina Väänänen (TaY): Suomalaisten kokemuksia täydentävistä hoitomuodoistaklo
14.15-14.30 kahvitaukoklo 14.30-15.15 Ilmari Kortelainen (ISY): Kehon kokemus ja teknologia mindfulness - valmennuksessa
klo 15.15-16 Pia Vuolanto (TaY): Terveyden hoitamisen monimuotoisuus ja terminologinen kamppailu
Ensisijaisesti syventävien opintojen vaiheen opiskelijoille. Suoritukseen vaaditaan osallistuminen neljään seminaariin, mukaan lukien seminaaripapereiden lukeminen, sekä lopuksi essee tai oppimispäiväkirja. Tarkemmat tiedot suoritustavasta löytyvät seminaarin moodlessa.
Opetus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen (Osa I) ajoittuu välille 4.9.–6.11. ja toinen (Osa II) välille 13.11.–11.12.
Osa I: Moninäkökulmainen Kohtaamisia median ja teknologian äärellä -luentosarja, jonka viitepisteenä toimii Arrival-tieteiselokuva. Kukin luennoitsija hyödyntää elokuvaa rajapintana avatakseen näkökulmia ajankohtaisiin problematiikkoihin oman taustansa, asiantuntemuksensa ja tutkimusintressiensä pohjalta. Sarjan päättää paneelikeskustelu, jossa luennoitsijat pohtivat kurssin osallistujien esiin nostamia kysymyksiä.
Luento-osuuden oppimateriaalit: kuhunkin luentoon liittyy etukäteen luettava oheisteksti. Ensimmäistä luentokertaa 4.9. varten lue: http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14791420.2013.812596
Osa II: Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa. Joko itseohjautuva lukupiiri yhdestä teoksesta (Hayles 1999: How we became posthuman) tai esseet kahdesta teoksesta (Hayles 1999/essee 1 sekä Gillespie et al., eds. 2014: Media technologies. Essays on communication, materiality and society/essee 2).
Kurssin pohjustus ja yksityiskohtaiset suoritusohjeet ensimmäisellä tapaamiskerralla 4.9. Jälkimmäisen osuuden lukupiirityöskentely ohjeistetaan erikseen 13.11. tapaamisessa.
Kurssi on kokonaisuudessaan pakollinen Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelman opiskelijoille. Luento-osuutta suorittamaan otetaan enintään 15 muuta opiskelijaa YKYn koordinoiman SOS10.6-opintojakson kautta.
Aloituskertaa lukuun ottamatta luento-osuus on avoin myös aihepiiristä kiinnostuneelle yleisölle.
NettiOpsussa 3.9. mennessä.
KOHTAAMISIA MEDIAN JA TEKNOLOGIAN ÄÄRELLÄ
OSA I
4.9. Aloitus: Pohjustus ja kurssin speksit (Ridell)
11.9. Scifi, yhteiskuntakritiikki ja vastuu huomisesta (Essi Vatilo)
18.9. Aika, muisti, media: Arrival ja ajalliset kokemukset elokuvassa (Anneli Lehtisalo)
25.9. Kiihtyvyys vailla nopeutta: Digitaalisuus tiedon rakentajana (Riku Roihankorpi)
2.10. Kuuleeko alien? Äänelliset teknofantasiat ja unelma tunnistettavuudesta (Meri Kytö)
9.10. Kieli ihmisen sosiaalisuuden välineenä (Jarkko Toikkanen)
16.10. Ei opetusta
23.10. Mediaspektaakkelit maailmankylässä (Anna Rantasila)
30.10. Teknologia ja toisen kohtaaminen (Pekka Isotalus)
6.11. Paneelikeskustelu: tulokulmia kohtauttamassa (luennoitsijat + Ridell)
OSA II
13.11. Kurssin jälkimmäisen osuuden pohjustus- ja ohjeistustapaaminen (Ridell)
Suoritusvaihtoehdot A (itseohjautuva lukupiiri) tai B (kaksi kirjaesseetä)
– HUOM. Vaihtoehdossa A ryhmätyöskentely alkaa tällä viikolla
Viikot 46–50 Itseohjautuva lukupiirityöskentely tai kirjaesseiden kirjoittaminen
Luennoista tehdään tallenteet, jotka ovat Porin työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoiden katsottavissa jälkikäteen kurssin Moodlealueelta.
Huom.! Jaksoon on 6.9.2017 lisätty kaksi korvaavuuskohtaa YKT10.1.1. ja YKT10.1.2. Näihin kohtiin suoritettava korvaavuus koskee Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatti- ja maisteriopintojen pää- ja sivuaineopiskelijoita, jotka haluavat suorittaa Työelämäntutkimus-teemaa. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat eivät voi suorittaa tällä kurssilla näitä kohtia, vaan heidän tulee suorittaa tällä kurssilla kohta THV1.
Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa.
Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa.
Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.
Kurssin aikataulu
Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017)
Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017)
1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit
2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa
3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia
Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017)
1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena
2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli
3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset
Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017)
Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista
Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi
Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.
Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.
Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Jakso harjaannuttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, moniammatillinen työskentely, työhyvinvointi
Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.
Karl Marxin (1818-1883) Pääoman ensimmäisen osan julkaisusta tulee 11. syyskuuta 2017 kuluneeksi 150 vuotta.
Kurssilla perehdytään Marxin kapitalismianalyysiin ja Pääoman kaikkien kolmen osan keskeisiin käsitteisiin: käyttöarvoon, vaihtoarvoon, arvoon ja rahaan; pääomaan ja palkkatyöhön; absoluuttiseen ja suhteelliseen lisäarvoon; pysyvään ja vaihtelevaan, kiinteään ja liikkuvaan pääomaan; pääoman ”normaaliin” ja alkuperäiseen kasaantumiseen; tavara- ja rahapääoman kiertokulkuun; differentiaali- ja absoluuttiseen maankorkoon; kauppa- ja rahakauppa- sekä fiktiiviseen pääomaan.
Miten klassisen poliittisen taloustieteen perinne eroaa hallitsevasta uusklassisesta paradigmasta? Miksi marxilaiset taloustieteilijät, kuten Michael Roberts ja Anwar Shaikh osasivat ennustaa globaalin finanssikriisin, toisin kuin valtavirtataloustieteen edustajat, joille vuonna 2007 alkanut kriisi tuli yllätyksenä?
Ei opetusta 17.10 ja 24.10.
Suoritustavat:
Luennot ja tentti tai essee: 3 op
Luennot ja Pääoma I: 5 op
Kurssilla tutustutaan feministisen ajattelun historiaan klassikon asemaan nousseiden avaintekstien välityksellä, ja sen tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkotekstien perustuntemus. Kurssi kattaa tekstejä ja ajattelijoita 1790-luvulta 1970-luvulle.
Kurssi perehdyttää eri aikakausien feministisiin teemoihin, käsitteisiin ja kysymyksiin sekä asettaa ne yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kontekstiinsa. Kurssi auttaa ymmärtämään feministisen ajattelun kehittymiseen liittyviä jatkumoita ja katkoksia sekä katsomaan nykyfeminismiä uusin silmin. Kurssin oppimateriaalina toimivat katkelmat kurssilla käsiteltävistä klassikkoteksteistä sekä lyhyet opettajan kirjoittamat ”luennot”, jotka sijoittavat käsiteltävät tekstit kontekstiinsa. Huomaa, että kurssi on melko tiivis ja siinä on paljon lukemista – osallistuminen vaatii paneutumista ja sitoutumista!
Haku kurssille e-lomakkeella, joka löytyy Hilma-verkoston nettisivuilta.
Teoria, tutkimus ja empiirinen todellisuus ovat kietoutuneet toisiinsa kudoksessa, jossa teoria ohjaa tutkimusta, tutkimus etsii ja rajaa tosiasioita ja tosiasiat vaikuttavat teoriaan. Tämän vuorovaikutuksen hedelmällisyys on keino empiirisen tieteen kehittymiselle.
(Herbert Blumer)
Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologisessa tutkimuksessa pyritään ensinnäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä. Sosiologinen tutkimus pyrkii toisin sanoen selittämään ja tulkitsemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Pelkkä ilmisisältöjä koskeva selvitys, vaikka tarkkakin ei riitä. Toisaalta sosiologisessa tutkimuksessa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle. Rakennetaan yleistyksiä, luodaan käsitteitä ja uusia teorioita - tavoitellaan alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempaa käypyysalaa.
Sosiologisen teoriakentän keskeisin ruutu kattaa eri tutkimusaloilla vakiintuneet tutkimusteoriat. Yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään juuri tällaisten, lähellä aineistoja liikkuvien teorioiden avulla. Tutkimusteoriat ovat samalla sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattuja, tietyn tutkimusalan ja perinteen piirissä vakiintuneita käsitteistöjä.
Sosiologiset tutkimusteoriat eivät kuitenkaan roiku ilmassa. Niiden taustalla on yleisempiä lähestymistapoja, joista valtaosa kuuluu niin ikään sosiologian alaan. Sosiologia on näin ollen teoreettinen tiede myös tutkimusteorioita yleisemmässä ja laajemmassa mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita kutsutaan yleisiksi teorioiksi. Sosiologian yleiset teoriat hahmottelevat vastauksia yleisiin yhteiskuntatieteellisiin kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta ja kulttuuri muotoutuvat historiallisesti tai miten sosiaalisuus ja sosiaalinen toiminta rakentuvat.
Sosiologisen tutkimuksen kannalta keskeistä on yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: Yleiset teoreettiset lähestymistavat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun tulokulman ja selkänojan, johon tutkimusteoriat perustuvat ja tukeutuvat. Toisaalta yleiset teoriat pohjautuvat tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin sekä myös muokkautuvat uusien tutkimustulosten pohjalta.
Luentosarja on johdatus sosiologian yleisiin teoriaperinteisiin, tieteenalalla vakiintuneisiin tapoihin hahmottaa ja jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä. Toisen maailmansodan jälkeen vakiintuneet teoriaperinteet painottuvat, mutta vauhtia haetaan myös klassisemmista jäsennyksistä. Keskeisenä lähtökohtana toimii mainittu yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: kummatkin tarvitsevat toisiaan ja sosiologi tarvitsee ymmärrystä sekä kummastakin teoriatyypistä että niiden välisestä yhteydestä.
Oppimistavoite
Luentosarjan oppimistavoite on kahtalainen: Opiskelija oppii ensinnäkin jäsentämään yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden välisiä yhteyksiä teoreettisesti yleisellä tasolla. Toiseksi hän tuntee ja tunnistaa valmiita teoreettisia jäsennyksiä. Luentosarjan suoritettuaan opiskelija ymmärtää teoreettisen ajattelun merkityksen tutkimuksessa. Lisäksi hän ymmärtää yleisen teorian roolin sosiologisessa tutkimuksessa sekä tuntee keskeisiä sosiologisia teoriaperiteitä. Hänellä on myös valmius ymmärtää yleiseen teoriaan liittyvää nykykeskustelua.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi aktiivinen luennoille osallistuminen on välttämätöntä. Luennot rakentuvat vuorovaikutteisiksi: Niillä tarjotaan aluksi pohjatiedot kustakin käsiteltävästä teoriaperinteestä. Tämän jälkeen tietoainesta käsitellään ja konkretisoidaan keskustelujen kautta. Luentokalvot sekä luentojen sisältöjä tukevaa oheismateriaalia lisätään kurssin Moodle-sivulle.
- luennot tiistaisin klo 10-12
On this intensive course, we examine the leading contemporary philosophical theories of well-being, and consider their implications for empirical research and public policy. Students are expected to read several articles in advance for each meeting of the class to enable discussion.
The texts are now available in moodle - the self-enrolment key is "Well". Self-enrolment in moodle, and reading the main texts in advance, is strongly encouraged!
Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.
Kurssi voidaan suorittaa kokonaan Moodle-alustalla tekemällä kurssikirjallisuuteen perustuvia tehtäviä itsenäisesti. Tehtäviä tehdään sähköisen tentin kirjallisuusvaatimuksia mukaillen yhteensä viisi. Tehtävät voi tehdä missä järjestyksessä tahansa II-IV periodeilla. Kukin tehtävä arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana määräytyy tehtävien keskiarvon perusteella. HUOM! Opiskelijat eivät näe toistensa suorituksia eivätkä voi niitä kommentoida. Kysymyksessä on siis kotitenttimäinen suoritustapa - ei keskustelualueilla tapahtuva seminaari. Yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät Moodlesta.
Omatoimisen tehtäväkurssin Moodle on avoinna 23.10.2017-27.5.2018
Kurssin voi aloittaa ja suorittaa opiskelijan oman aikataulun mukaan periodeilla II-IV. Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostilla opettajalle (ronja.kuokkanen@uta.fi), jolta saa kurssiavaimen.
Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvilla tehtävillä, jotka jätetään opintojaksoa varten avattavalle Moodle-alustalle TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.
Kurssi järjestetään yhteistyössä taloustieteen kanssa. Lisäksi kurssilla on muutama vieraileva luennoitsija. Kurssin vaihtoehtoisena suoritustapana on luennoista ja kirjallisuudesta tehtävä oppimispäiväkirja.
Sisältö: Monitieteisellä luentokurssilla tarkastellaan tyttötutkimusta eri näkökulmista. Kurssilla käsitellään tyttötutkimuksen lähtökohtia, historiaa ja metodologioita sekä tyttötutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teemoja, kuten tyttöyksien rakentumista eri konteksteissa.
Luennot:
Karoliina Ojanen: Johdanto
Sanna Aaltonen: Tyttötutkimuksen etiikasta, metodeista ja metodologiasta
Kaisa Vehkalahti: Tytöt historiantutkimuksessa
Veronika Honkasalo: Tyttöys monikulttuurisessa Suomessa
Elina Paju: Pikkutytöt ja tavarat
Jukka Lehtonen: Tytöt, ei-heteroseksuaalisuus ja heteronormatiivisuus koulutuksessa
Päivi Berg: Sukupuoli ja (koulu)liikunta
Päivi Lappalainen: Tytöt kirjallisuudessa
Karoliina Ojanen: Ihahaa! Tyttökulttuuria ratsastustalleilla
Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä. Opiskelijat kuuntelevat luentotallenteet Moodlessa ja keskustelevat niiden sekä ilmoitetun oheiskirjallisuuden pohjalta pienryhmissä verkossa. Lisäksi opiskelija kirjoittaa kurssin aikana oppimateriaalien pohjalta esseen sekä vertaisarvioi kanssaopiskelijan esseen.
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella 9.10. mennessä. Ilmoittautuminen on sitova.
Kurssille otetaan 25 opiskelijaa (viisi jokaisesta YUNETin jäsenyliopistosta). Mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssille voidaan hyväksyä, etusijalla ovat YUNET-verkoston jäsenyksiköiden opiskelijat. Lisäksi valintaperusteina voidaan tarkastella aikaisempia nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintoja sekä opiskelijan tavoitteita kurssin osalta.
Kurssi korvaa opintojakson SOS07.3 Erot ja eriarvoisuus nuorten kohtaamisessa suoritusvaihtoehto 3. "Nuorten alakulttuurit" kirjatentin.
Kurssin järjestää Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto YUNET (http://www.uta.fi/yunet/)
Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä YUNET-yhdyshenkilöön Miia Lähteeseen (miia.lahde[at]uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.
The course deepens the students' understanding of the functioning of world society and the role of epistemic governance in it. In addition to showing how world culture is seen in the global spread of world models, the course approaches the circulation of global ideas from the perspective of national actors, especially policymakers. In the national political fields, actors justify new policies by international comparisons and by the successes and failures of models adopted in other countries. Consequently, national policies are synchronized with each other. Yet, because of the way such domestication of global trends takes place, citizens retain and reproduce the understanding that they follow a sovereign national trajectory. The lectures introduce the key ideas of the neoinstitutional global sociology coupled with perspectives from studies on epistemic governance.
In this course students learn to critically examine the arguments in favour and against basic income and to place the basic income model within the broader context of challenges to and reform of the modern welfare state. Students will also learn to differentiate different basic income models, and to understand the practical and political challenges that emerge when moving from a social idea to a social policy. Throughout this course students will gain understanding of the practical problems of social policy design and implementation.
Course consists of a series of lectures by different lecturers. Students will watch one lecture per week, read one text in advance per every lecture and participate weekly to the discussion in moodle. Students will also write an essay (3-5 pages).
The course focuses on feminist approaches to knowledge production, both earlier and current, and with different areas of feminist philosophy. Special focus is on contemporary discussions of differences and similarities between various feminist strands and theories.
Preliminary program with themes for lectures:
24.10. Marianne Liljeström: Identity knowledges
31.10. Marianne Liljeström: Gender and sexuality
07.11. Sade Kondelin: Trans issues
14.11. Katariina Kyrölä: Embodiment
21.11. Salla Tuori: Postcoloniality and intersectionality
28.11. Marianne Liljeström: Affects
05.12. Taru Leppänen: Discourses and representations
12.12. Taru Leppänen: Materialisms
The course is meant for Master's students and other students who have preliminary knowledge in Gender Studies, and it can be done either as a 5 credit course (lectures, articles and weekly assignments) or a 10 credit course (available for master's students, includes also study group work, Tuesdays 12.30-14, L4026, and a book exam).
The lectures will be broadcasted from the University of Turku, Gender Studies on Tuesdays at 10-12. Tampere students gather together to listen to the lectures, ask questions and discuss in Pinni B3107, and their assignments will be evaluated by the Tampere teacher.
Assignment: Learning diaries of assigned articles before each lecture
Luennot maanantaisin klo 12-14, Linna K108
23.10. Muhonen Reetta: Johdatus luentosarjaan: Tiede ja teknologia yhteiskunnassa
30.10. Ylijoki Oili-Helena: Tiede kulttuurina ja käytäntöinä
6.11. Vuolanto Pia: Tieteen määrittely yhteiskunnassa
13.11. Kaukonen Erkki: Tieteen ja tiedepolitiikan kehitys Suomessa
20.11. Peteri Virve: Teknologia yhteiskunnan muovaamana ja muovaajana
27.11. Peteri Virve: Teknologia näkökulmana arkielämään
4.12. Vehviläinen Marja: Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus
11.12. Parviainen Jaana: Teknologia ja ruumiillisuus
Lukupiiriin voidaan ottaa enintään 8 opiskelijaa. Mikäli olet halukas osallistumaan lukupiiriin, ilmoita siitä vastuuopettajalle ensimäisellä luentokerralla. Mikäli halukkaita on enemmän, valinta suoritetaan arvonnalla.
In this course students learn to critically examine the arguments in favour and against basic income and to place the basic income model within the broader context of challenges to and reform of the modern welfare state. Students will also learn to differentiate different basic income models, and to understand the practical and political challenges that emerge when moving from a social idea to a social policy. Throughout this course students will gain understanding of the practical problems of social policy design and implementation.
Course consists of a series of lectures by different lecturers. Students will watch one lecture per week, read one text in advance per every lecture and participate weekly to the discussion in moodle. Students will also write an essay (3-5 pages).
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan historiaa lähestytään tällä luentosarjalla monesta eri näkökulmasta. Pohdimme, mitä oli ennen hyvinvointivaltiota ja mitä sen rakentaminen käytännössä merkitsi esimerkiksi vanhustenhuollon, terveydenhuollon, koulutuksen ja asuntopolitiikan alueella. Entä mitä tarkoitetaan hyvinvointivaltion kriisillä? Luentosarjalla käsitellään myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ideologista pohjaa: hyvinvoinnin transnationaaleja aatevirtauksia sekä sen legitimaatiota, yhteiskuntauskoa.
Luentosarjan ohjelmarunko
26.10. Hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta – johdatus tutkimukseen (PIRJO MARKKOLA)
2.11. Vaivaiset ja köyhäinhoito (PIRJO MARKKOLA, JOHANNA ANNOLA)
9.11. Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MINNA HARJULA)
16.11. Lastensuojelu (ANTTI MALINEN)
23.11. Koulutus (MERVI KAARNINEN)
30.11. Asuntopolitiikka (ANTTI MALINEN)
7.12. Yhteiskuntausko (MINNA HARJULA, JOHANNA ANNOLA, HEIKKI KOKKO)
14.12. Yhteenveto ja palaute (PIRJO MARKKOLA, JOHANNA ANNOLA)
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Luentopäiväkirjat toimitettava ennen 30.1.2018 klo 24.00.
Kurssilla käsitellään ajankohtaista syntyvyysproblematiikkaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi käsitellään erilaisia (lasten ja vanhusten-) hoivan järjestämisen tapoja sekä perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta.
Kurssilla on useita eri luennoitsijoita. Kurssi suoritetaan esseellä. Ei ennakkoilmoittautumista
OHJELMA:
26.1. Ritva Nätkin: Kurssin keskeiset käsitteet + suoritusohjeet
2.2. Ritva Nätkin: Syntyvyyshuolesta hoivaan
9.2. Hannele Forsberg: Perheen tulevaisuusvisiot
16.2. Liina Sointu: Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa
23.2. Anneli Anttonen: Hoiva ja SoTe
---
9.3. Mikko Perkiö: Globaali syntyvyys (+ esseeohjeistusta)
16.3. Ritva Nätkin: Perhesukupolvien vuorovaikutus
23.3. Anna Rotkirch (Väestöliitto): Suomen syntyvyys Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen
Osallistuminen verkkoseminaariin Moodle-alustalla,
jonne opiskelijat työstävät kurssikirjallisuuteen ja osin itsenäiseen
tiedonhankintaan perustuvia esityksiä ja sovelluksia toimintatutkimuksesta. Kaikista esityksistä käydään keskustelu, jonka jälkeen esityksen pitäjä tekee omasta aiheestaan loppuyhteenvedon.
Verkkoseminaari organisoidaan osallistujamäärän mukaan 1-2 ryhmälle.
Verkkoseminaariin ilmoittaudutaan sähköpostilla esa.jokinen@uta.fi viimeistään tiistaina 9.1.2018.
Verkkoseminaarin esitysten aikataulu organisoidaan lopullisen osallistujamäärän (max 24; joista 4 avoin yliopisto) mukaan.
Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvalla verkkoseminaarilla opintojaksoa varten avattavalla Moodle-alustalla TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.
SOP03.6 Toimintatutkimus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ON YKSI tapa suorittaa YTM-tutkinnon menetelmäopinnoista SOSM5.1.
SOP03.6 opintojaksoa suositellaan heille, joiden pro gradun aiheena tai taustana ovat erilaiset projektit ja kehittämishankkeet. Jakson suorittavat voivat ilmoittaa, tuleeko merkintä teemaopintojaksokoodilla SOP03.6 vai sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmäkoodilla SOSM5.1.
Lasten monipaikkainen asuminen -kurssi on vaihtoehtoinen jakson STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena –kirjallisuudelle.
Luentoseminaarin ohjelma ja aikataulu:
Kurssilla käsitellään ajankohtaista syntyvyysproblematiikkaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi käsitellään erilaisia (lasten ja vanhusten-) hoivan järjestämisen tapoja sekä perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta.
Kurssilla on useita eri luennoitsijoita. Kurssi suoritetaan esseellä. Ei ennakkoilmoittautumista
OHJELMA:
26.1. Ritva Nätkin: Kurssin keskeiset käsitteet + suoritusohjeet
2.2. Ritva Nätkin: Syntyvyyshuolesta hoivaan
9.2. Hannele Forsberg: Perheen tulevaisuusvisiot
16.2. Liina Sointu: Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa
23.2. Anneli Anttonen: Hoiva ja SoTe
---
9.3. Mikko Perkiö: Globaali syntyvyys (+ esseeohjeistusta)
16.3. Ritva Nätkin: Perhesukupolvien vuorovaikutus
23.3. Anna Rotkirch (Väestöliitto): Suomen syntyvyys Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen
Kurssilla on kaksi tavoitetta:
1) Tutustua tieteelliseen ja myös julkisuudessa käytävään keskusteluun kahdesta teemasta: yhtäältä nykyisestä ja tulevasta työelämästä ja sen asettamista vaatimuksista työntekijöille ja toisaalta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvästä vanhemmuudesta.
2) Tutustua laadulliseen tutkimusprosessiin suunnittelusta tuloksista kirjoittamiseen asti. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten sukupuoli ja muut erot kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat työssä ja äitiydessä. Hän saa eväitä arvioida kriittisesti työn ja talouden kehityskulkuja sukupuolen sekä vanhemmuuden näkökulmasta. Lisäksi opiskelija oppii tekemään laadullista tutkimusta ohjatusti ja saa hyvät valmiudet itsenäisen haastattelututkimuksen tekemiseen.
Kurssi sisältää lukemistoa, joka käsittelee tämän päivän työelämää ja vanhemmuutta, jotka molemmat ovat projektimaisia ja intensiivisiä aktiviteetteja. Lukemistojen ja keskustelujen avulla pohditaan, millaisia näkemyksiä työhön ja äitiyteen on löydettävissä ja miten feministisyys suhteutuu niihin. Keskeinen osa kurssin suoritusta on tutkimusharjoitus: laadimme yhdessä tutkimuskysymykset ja haastattelurungon ja etsimme sopivia haastateltavia. Jokainen opiskelija tekee yhden haastattelun. Analysoimme haastatteluita yhdessä ja kirjoitamme niistä yhdessä pienen tekstin. Yksilöllisenä lopputyönä on lyhyt reflektoiva oppimispäiväkirja. Lopputyö on ei ole ajallisesti vaativa, mutta kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä myös kokoontumiskertojen välillä. Kurssi jatkuu koko kevätlukukauden mutta kokoontumisia ei ole viikoittain – tarkista päivämäärät alta!
Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.
Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina edellytetään jaksot YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto ja YKYYHT1 Tiedonhankinnan perusteet, tai vastaavat tiedot.
Perheen säröt -luentokurssi tarkastelee perhettä ja perheiden arkea kipupisteiden ja säröjen näkökulmista. Kurssi tuottaa tietoa perheiden elämäntilanteiden moninaisuudesta ja siitä, kuinka erilaisten kriisien, muutosten ja haasteiden keskellä perhettä ja sen tehtäviä reflektoidaan ja uudelleenmuotoillaan. Kurssilla arvioidaan moniarvoisesti myös yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia perheenjäsenten tukemisessa ja pohditaan muuttuvien toimintaympäristöjen perhe-elämälle tuottamia haasteita.
Kurssi on osa Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta ja Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa.
Ohjelma:
ke 10.1. Professori Katja Repo (SOC, sosiaalipolitiikka): Johdanto
ke 17.1. Yliopistonlehtori Ritva Nätkin (SOC, sosiaalipolitiikka): Sukupolvien välisten suhteiden jännitteet
ke 24.1. Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto (JKK, poliittinen maantiede): Yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten arjen sosiaalinen tukeminen
31.1. Psykiatrinen sairaanhoitaja Katriina Mäkinen (FinFami ry, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa): Perheen säröt kouluterveydenhuollon psykiatrisen sairaanhoitajan näkökulmasta
ke 7.2. Lehtori Tarja Kukkonen (SOC, logopedia): Joustava muuttuja vai vastentahtoinen sinnittelijä: perheen muuttuvat viestinnälliset roolit ja positiot sairastumisen jälkeen
ke 14.2. Yliopisto-opettaja Jallu Lindblom (SOC, psykologia): Perhesuhteet siirtymässä vanhemmuuteen ja niiden kehitykselliset vaikutukset
ke 21.2. Professori Katja Repo (SOC, sosiaalipolitiikka): Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisujen jännitteet
ke 7.3. Yliopistonlehtori Eero Suoninen (SOC, sosiaalipsykologia): "Ohittava joo" perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa
ke 14.3. Professori Eija Paavilainen (SOC, hoitotiede): Lasten kaltoinkohtelun ilmeneminen ja tunnistaminen perheessä
ke 21.3. Väitöskirjatutkija Sanna Laine (SOC, sosiaalityö): Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja vanhemmuus
ke 28.3. Väitöskirjatutkija Eija Eronen (SOC, sosiaalipolitiikka): Vertaistuki ja äitiyden säröt
ke 4.4. Tutkijatohtori Rosi Enroos (SOC, sosiaalityö): Perhe, vanhemmuus ja vankeus
Kurssi on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.
Porin yksikön opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opetukseen etänä seuraamalla luentotallenteita. Muut suorittavat kurssin lähiopetuksena.
Strategisen tutkimuksen neuvoston (Suomen Akatemia) rahoittamassa CHILDCARE-hankkeessa tarkastellaan lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Studia Generalia –luentosarja esittelee CHILDCARE –hankkeen tuloksia ja niitä kysymyksiä, joita tulokset herättävät pienten lasten varhaiskasvatus– ja hoivapalveluita koskien. Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.
Tampereen yliopistossaluentokurssi toteutetaan yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Kurssi on osa Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuuden opetusta ja sillä on korvaavuuksia varhaiskasvatuksen opintoihin. Suoritusmuotona on verkkokurssi keväällä 2018. Kurssi organisoidaan moodleoppimisympäristön kautta, ja sen suorittamiseksi edellytetään luentotallenteiden seuraamisen lisäksi oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Oppimispäiväkirjoissa tulee hyödyntää soveltuvaa kirjallisuutta.
Luennot
1. Kansainvälistä vai paikallista? Varhaiskasvatuksen politiikat
Professori Kirsti Karila
Tutkijatohtori Maiju Paananen
2. Päivähoito vai kotihoito?
Professori Katja Repo
Projektitutkija Anna Siippainen
3. Isä vai äiti?
Tutkimusjohtaja Johanna Lammi-Taskula
Yliopistonlehtori Johanna Mykkänen
4. Yksityinen vai julkinen varhaiskasvatus?
Professori Maarit Alasuutari
Yliopistonopettaja Ville Ruutiainen
5. Kysely vai haastattelu?
Tutkijatohtori Eija Räikkönen
Tutkijatohtori Anu Kuukka
Ei läsnäolovelvollisuutta. Luennot nähtävissä suoralähetyksinä saleissa ja tallenteina aina 31.8.2018 saakka. Sähköinen tentti auki maaliskuun alusta elokuun loppuun.
Avoimen yliopiston opiskelijat eivät osallistu opetukseen, vaan suorittavat jakson tenttimällä kirjallisuuden.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Aikataulu
To 11.1. Luentosarjan esittely ja johdantoluento
10-14 Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä – luottamushenkilöt ja viranhaltijat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ohjaamassa. Irene Roivainen, professori Tay/Porin yliopistokeskus.
To 18.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto ja johtaminen kunnissa
10-12 "Ilkeät ongelmat, hallinnonuudistukset ja hyvinvointipalvelujen johtamisen haasteet tulevaisuudessa” Työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen yliopisto
12-14 Budjettiohjauksesta asiakasohjaukseen – muuttuva sosiaalityön johtaminen. Professori (terveydenhuollon johtaminen) Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto.
To 25.1. Muuttuva palvelurakenne, hallinto ja johtaminen kunnissa
10-14 Maakunta-kunta, uusi toimintaympäristö ja sote, YTT, muutosjohtaja Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus.
To 1.2. Hyvinvointipalvelujen johtaminen virkahenkilönäkökulmasta
10-12 Hyvä hallinto julkisessa terveydenhuollossa – oikeudellisia näkökulmia.Varatuomari, MBA, lainsäädännöllisen tuen projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto.
12-14 Miten hyvinvointipalveluita johdetaan v.2020? VTM, muutosjohtaja Satasote, perusturvajohtaja Terttu Nordman, Porin kaupunki.
To 8.2. Hallinto ja johtaminen terveydenhuollon organisaatiossa
10-12 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön osallistuminen, Case Pirkanmaa, HM, henkilöstöhallinnon projektipäällikkö (palvelualueen johtaja) Taina Niiranen, Pirkanmaan liitto.
12-14 Sosiaalityön johtaminen ja hallinto erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. YTT, johtava sosiaalityöntekijä Anni Vanhala, PSHP/Tays.
To 15.2. Hyvinvointipalvelut yhteisöjen ja järjestöjen näkökulmasta
10-12 Yhteisöt hyvinvoinnin tuottajina, esimerkkinä Teko-hanke. Irene Roivainen ja KT, suunnittelija Tuula Kostiainen.
12-14 Järjestöt julkisen kumppanina. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli sosiaalipalvelujen tuottajina. YTT. toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto. (Videoitu 16.2.2016)
Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu sosiaalityön omille opiskelijoille. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoita voidaan valita kurssille enintään 10 henkeä.
Osallistuminen opetukseen, oheiskirjallisuus ja essee.
Huom! Luennot videoidaan, joten niitä voi seurata sekä Porissa että Tampereella. Porissa luokkatila 386.
Opiskelija perehtyy pakolaistutkimuksen antropologiseen traditioon ja oppii ymmärtämään pakolaisuuden ja tilallisuuden yhteenkietoutuneisuuden. Opiskelija käsittää lisäksi, miten pakolaisuus on kytköksissä kansallisvaltioiden keinoihin hallita alueitaan ja jakaa oikeuksia.
Kurssi on seminaarimuotoinen ja vaatii aktiivista osallistumista.
Kurssivalinnassa suositaan opiskelijoita, joilla on suoritettuna aiempia opintoja yhteiskuntatutkimusken tutkinto-ohjelmasta tai yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teemat -opintokokonaisuudesta.
YKT6.6.3 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä: Nuoret ja yhteiskunnallinen muutos
Opintojaksolla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä
ja muutostrendejä nuorten näkökulmasta. Opintojakso suoritetaan alla ilmoitettuina ajankohtina klo 12-15 järjestettävistä vierailuluennoista, itsenäisestä työskentelystä sekä loppuesseestä.
Perjantai 12.1.2018: Nuorten osallisuus ja nuorisotyö
Perjantai 9.2.2018: Nuoret ja työelämä
Perjantai 9.3.2018: Nuoret, globalisaatio ja rodullistavat käytännöt
Perjantai 6.4.2018: Nuoret, kansalaisuus ja liittyminen yhteiskuntaan
Perjantai 4.5.2018: Nuoret mediakaupungissa
Ohjelma 9.3.2018
12.00-12.15 Päivi Honkatukia & Kirsi Pauliina Kallio: Opening of the seminar
12.15-13.00 Derek Ruez: Queer migrations and the publicly intimate politics of integration
13.00-13.45 Kirsi Pauliina Kallio: Leading refugee lives together: Familial agency as a political capacity
13.45-14.00 Coffee break
14.00-14.45 Magdalena Rek-Woźniak: Intergenerational inequalities and generational conflict in Poland - sociocultural and political contexts
14.45-15.15 Commentary by Päivi Honkatukia and discussion
15.15 Ending of the seminar
Ohjelma 6.4.2018
Miten yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat suomalaisten nuorten maailmaan ja millaisia ilmenemismuotoja ne saavat? Seminaarin tavoitteena on koota yhteen tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita nuorista yhteiskunnan toimijoina; heidän asemastaan ja mahdollisuuksistaan, ajatuksistaan, asenteistaan ja identiteeteistään nopeasti muuttuvassa maailmassa.
12.00-12.15 Tervetuloa ja seminaarin tarkoitus (Eerika Finell & Päivi Honkatukia)
12.15–13.00 Eerika Finell: Nuoret ja kansalliset symbolit – Miten kansallisten symbolie merkitykset muuttuvat pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa?
13.00–13.45 Kari Saari: Kansalaisuuden nuoret miksologit: Suomi - Venäjä -kaksoiskansalaisuus asemana, toimintana ja identiteettinä
13.45-14.00 Kahvitauko
14.00–14.45 Eeva Luhtakallio: Ujoja ääniä, nöyrää melua? Nuorten sitoumukset poliittiseen Suomessa.
14.45-15.30 Anneli Portman: Miten olisi Minun Silmin Sinun Silmin: demokratiakasvatusta Helsingin kouluissa
Opintojakson edeltävät suoritukset: Sosiaalitieteiden alat I ja II -kokonaisuuksiin sisältyvät nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot 25 op sekä 25 op "Nuoret ja nuorisotyö" -teemakokonaisuuden opintoja.
Luentosarja johdattaa opiskelijat kulttuurisosiologian ajankohtaisiin kysymyksenasetteluihin ja teemoihin, painottaen erityisesti tapoja ja mekanismeja, joiden kautta kulttuuri ilmentää, tuottaa ja uusintaa sosiaalista eriarvoisuutta. Temaattisesti jaotellut luennot esittelevät tutkimusalan keskeisiä teorioita ja keskusteluita, käyttäen runsaasti myös konkreettisia esimerkkejä empiirisistä tutkimuksista, joiden tekemisessä luennoitsijat ovat itse olleet viime vuosina mukana. Kurssilla käsitellään muun muassa Pierre Bourdieun käsityksiä mausta ja kulttuurista, Bourdieun kriitikoita ja seuraajia, kulttuurisen stratifikaation ulottuvuuksia ja muutosta, kaikkiruokaisuutta ja kosmopolitanismia, ruokaa ja syömistä erottautumisen areenana, kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta sekä kulttuurijournalismin muutosta. Kurssi sopii kaikille aine- ja maisteriopintojen vaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille. Aivan erityisesti se on suunnattu niille sosiologian opiskelijoille, jotka ovat syksyllä 2018 aloittamassa graduseminaarissa ja harkitsevat gradun tekemistä kulttuurisosiologiaan liittyvistä aiheista.
Alustava ohjelma
16.1.2018 (1. luento) – Johdanto: kulttuurisosiologia ja kulttuurinen stratifikaatio (SP)
23.1.2018 (2. luento) – Kulttuuristen hierarkioiden ja luokitusten muutoksen tutkimus (SP)
30.1.2018 (3. luento) – Kulttuurinen kaikkiruokaisuus ja kosmopolitanismi (TL)
6.2.2018 (4. luento) – Kulttuuriosallistuminen ja -osallistumattomuus (RH)
13.2.2018 (5. luento) – Ruoka ja syöminen erontekona (TL)
20.2.2018 – Ei luentoa
27.2.2018 (6. luento) – Kulttuurijournalismin muutos (RH)
6.3.2018 (7. luento) – Yhteenveto ja loppukeskustelu (SP, RH, TL)
(13.3.2018 – Luentopäiväkirjojen palautus)
Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta sote-uudistuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään sote-uudistukseen sekä politiikkaa ohjaavien periaatteiden ja eetoksen näkökulmasta että palvelujen järjestämisen ja käytäntöjen tasolla. Sote-uudistus kytketään sosiaalipolitiikan laajempiin muutoksiin kuten universalismin rapautumiseen ja markkinaistumisen vahvistumiseen. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla kurssilla työskennellään pienryhmissä.
Kaikki pääsevät mukaan.
Aikataulu
ti 9.1. Kurssin esittely, johdantoluento, Virta LS109
ti 16.1. Hyvinvointivaltion tarina, Väinö Linna-sali (Anneli Anttonen)
ke 17.1. ryhmät aloittavat, ryhmätehtävä Sote-uudistuksesta
- tästä eteenpäin ryhmät ke 12 – 14 läpi III - IV periodien, pääosin itsenäinen lukupiiri, osa kokoontumisista opettajan kanssa
ti 6.2. Monituottajamalliluento, luento (Anneli Anttonen), Virta LS109
ti 13.2. Markkinoistumisen tarina SOS4.1-kurssilta Väinö Linna-sali (Olli Karsio)
ti 20.2. Sote ja palvelut suuressa kaupungissa Väinö Linna -sali (Anna-Kaisa Ikonen)
ti 6.3. Syrjäytyneen tarina Väinö Linna-sali (Juho Saari)
ti 13.3. Vierailijaluento: Hoiva ja soteuudistus Virta LS109 (Minna Zechner)
ti 20.3. Perustulon tarina, Väinö Linna -sali (Pertti Koistinen)
ti 27.3. Aktiivinen kansalainen Väinö Linna-sali (Liisa Häikiö)
ti 28.3. – ti 3.4. pääsiäistauko
Huom.! KE 4.4. Vierailijaluento: Valinnanvapaus ja soteuudistus Väinö Linna -sali (Liina-Kaisa Tynkkynen)
Ti 17.4. Vierailijaluento: TE-palveluiden tulevaisuus Virta LS 109 (Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto)
The course departs from the idea that the media is one of the central actors through which national actors become aware of far-away events and through which these events become integrated with domestic policy discourses. However, this process is a complex one. On one hand, the journalists are central players in it as they decide what is topical or newsworthy for domestic audiences. They also frame the events so that they make good sense to domestic addressees. On the other hand, in domestic contexts there are many other actors that aim to influence the public understanding of the reported events. These actors bring far-way events into their political argumentation in their attempts to advance their own political interests and desires. Interpretations that appear widely convincing are typically taken up and reported by the media.
Starting from these premises, the course suggests, the media serve not merely as an arena through which far-away events are introduced to local audiences. If anything, the media can be seen as a political arena in which different accounts of the reported events meet thus constructing public understanding of these events. Sooner or later, these understandings convert into domestic policy decisions and practices.
The course approaches the above phenomenon especially from the perspective of the traditional news media institution, i.e. of how the national media serve as a forum through which foreign news events are incorporated into domestic policy discourses. Additionally, the course discusses the role of social media in processes in which far-way news events are brought into local political argumentation, thus affecting domestic policies.
In order to be able to participate in the course, students are required to complete either
(a) the lectures (5 ECTS), or (b) the lectures plus seminars (10 ECTS). It is not possible to attend only the seminars.
Students of the Master's Degree Programme on Global and Transnational Sociology are required to complete full course (10 ECTS).
Please note that you must enroll separately for the lectures and the seminar.
Max. 40 students. Students will be accepted to the course in the following order:
1. degree students of the MDP Global and Transnational Sociology
2. degree students of the other Global Society programmes (MDP in in Peace, Mediation and Conflict Research, MDP in Public Choice, MDP in Comparative Social Policy and Welfare, MDP in Gender Studies)
3. other degree students of UTA
4. exchange students
The course departs from the idea that the media is one of the central actors through which national actors become aware of far-away events and through which these events become integrated with domestic policy discourses. However, this process is a complex one. On one hand, the journalists are central players in it as they decide what is topical or newsworthy for domestic audiences. They also frame the events so that they make good sense to domestic addressees. On the other hand, in domestic contexts there are many other actors that aim to influence the public understanding of the reported events. These actors bring far-way events into their political argumentation in their attempts to advance their own political interests and desires. Interpretations that appear widely convincing are typically taken up and reported by the media.
Starting from these premises, the course suggests, the media serve not merely as an arena through which far-away events are introduced to local audiences. If anything, the media can be seen as a political arena in which different accounts of the reported events meet thus constructing public understanding of these events. Sooner or later, these understandings convert into domestic policy decisions and practices.
The course approaches the above phenomenon especially from the perspective of the traditional news media institution, i.e. of how the national media serve as a forum through which foreign news events are incorporated into domestic policy discourses. Additionally, the course discusses the role of social media in processes in which far-way news events are brought into local political argumentation, thus affecting domestic policies.
In order to be able to participate in the seminar, students are required to complete the lecture part of this course. It is not possible to attend only the seminars.
Students of the Master's Degree Programme on Global and Transnational Sociology are required to complete full course (10 ECTS).
Please note that you must enroll separately for the lectures and the seminar.
Students will be accepted to the course in the following order:
1. degree students of the MDP Global and Transnational Sociology
2. degree students of the other Global Society programmes (MDP in in Peace, Mediation and Conflict Research, MDP in Public Choice, MDP in Comparative Social Policy and Welfare, MDP in Gender Studies)
3. other degree students of UTA
4. exchange students
Kurssilla on kaksi tavoitetta:
1) Tutustua tieteelliseen ja myös julkisuudessa käytävään keskusteluun kahdesta teemasta: yhtäältä nykyisestä ja tulevasta työelämästä ja sen asettamista vaatimuksista työntekijöille ja toisaalta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvästä vanhemmuudesta.
2) Tutustua laadulliseen tutkimusprosessiin suunnittelusta tuloksista kirjoittamiseen asti. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten sukupuoli ja muut erot kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat työssä ja äitiydessä. Hän saa eväitä arvioida kriittisesti työn ja talouden kehityskulkuja sukupuolen sekä vanhemmuuden näkökulmasta. Lisäksi opiskelija oppii tekemään laadullista tutkimusta ohjatusti ja saa hyvät valmiudet itsenäisen haastattelututkimuksen tekemiseen.
Kurssi sisältää lukemistoa, joka käsittelee tämän päivän työelämää ja vanhemmuutta, jotka molemmat ovat projektimaisia ja intensiivisiä aktiviteetteja. Lukemistojen ja keskustelujen avulla pohditaan, millaisia näkemyksiä työhön ja äitiyteen on löydettävissä ja miten feministisyys suhteutuu niihin. Keskeinen osa kurssin suoritusta on tutkimusharjoitus: laadimme yhdessä tutkimuskysymykset ja haastattelurungon ja etsimme sopivia haastateltavia. Jokainen opiskelija tekee yhden haastattelun. Analysoimme haastatteluita yhdessä ja kirjoitamme niistä yhdessä pienen tekstin. Yksilöllisenä lopputyönä on lyhyt reflektoiva oppimispäiväkirja. Lopputyö on ei ole ajallisesti vaativa, mutta kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä myös kokoontumiskertojen välillä. Kurssi jatkuu koko kevätlukukauden mutta kokoontumisia ei ole viikoittain – tarkista päivämäärät alta!
Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.
Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina edellytetään jaksot YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto ja YKYYHT1 Tiedonhankinnan perusteet, tai vastaavat tiedot.
Den här kursen syftar till att ge bredare kännedom om feministisk läsning eller tolkning av olika sorters medier. Avsikten är att genom nedslag i flera slags medier få kännedom om hur dessa kan diskuteras ur ett feministiskt perspektiv. Kursen är uppbyggd utgående från följande teman: radio och tidningar, reklam, podcasts, musik, spel samt film. Under kursen görs individuella analysuppgifter och gruppdiskussioner hålls. Kursmaterialet består av litteratur på svenska, engelska och finska, samt två poddavsnitt där kursens lärare diskuterar med en radiojournalist och filmrecensent.
Efter godkänd kurs förväntas den studerande kunna:
– grunderna för hur att kunna tolka medier med feministiska begrepp
– kritiskt läsa medier
Kursen examineras genom aktivt deltagande, individuella inlämningsuppgifter och gruppdiskussion.
Inlämningsuppgifter och gruppdiskussioner kan göras både på svenska och finska.
Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma. Haku kurssille 18.12.-18.1.2018 välisenä aikana Hilman verkkosivuilla.
Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta
Tampere students: through electronic enrolment.
Others: by sending email to the teacher: Meyda.Yegenoglu at uta.fi
The course is meant for Master's level and doctoral students, as well as interested researchers, max 15 participants. All participants are required to do the 'must' readings BEFORE the couse.
All students will write a paper based on readings (4-5 p), present it in the course, and submit a final paper (5-8 p) after the course
DL for final submissions (papers 5-8 p), to be sent in email to the teacher: March the 19th, 2018.
Course dates: either 22.1-6.5. 2018 (long) or 12.3-6.5.2018 (intensive)
The course content offers an outline of debates about gender and gender equality in social sciences and Development Studies. The historical shifts from Women and/in Development to Gender and Development will be studied. Major theoretical perspectives within Gender Studies and postcolonial feminist theory are made familiar through a study of texts. One thematic field (health, poverty, education, democracy) will be studied more thoroughly by each student through a case study Project.
Learning Methods:
Reading, video lectures, on-line discussions in teams, case study. Please make sure you can participate (on-line) throughout the entire period: the course requires continuous work throughout the 9 weeks, all weeks are equally demanding, and absences longer than one week cause problems for the team you work in.
The course is organized by HILMA Network for Gender Studies. Application to the course no later than 19.1.2018. For further information and enrolment, please see:
The course is designed for BA students with a background in Development Studies, Gender Studies or Social Sciences. The preferred level is roughly second year BA students, but depending on your interests and needs, even PhD students are welcome. Dates of the course & application procedure will be announced later.
If you are selected to the course, please contact the course contact person in Tampere University (Hanna Ojala, Hanna.L.Ojala@uta.fi) for agreeing on the registration of the course.
Tieteen- ja teknologiantutkimuksen nykykeskustelut
Ma 12-14, Tampereen yliopisto
15.1.Oili-Helena Ylijoki: Kurssin esittely, Tieteen muuttuva eetos
22.1. Esa Väliverronen: Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä
29.1. Karoliina Snell: Genomitieto hyötykäyttöön! Terveys, bisnes ja yksityisyys
5.2. Jaana Parviainen: Sosiaalinen robotiikka
12.2. Marja Alastalo: Numerotieto yhteiskunnassa
19.2. Mikko Jauho: Riskitieto ja terveyden hallinta
5.3. Tiina Suopajärvi: Ikääntyminen älykaupungissa
12.3. Mikko Salmela: Tieteidenvälisen tutkimuksen haasteita
Opetus kevätlukukaudella 2018
Maanantaisin 15.1. alkaen, klo 14–17, Päätalo E350
Opetus jakautuu kahteen osaan: kolmannen periodin kestävään luento-osuuteen ja neljännellä periodilla yksilöllisesti, pareittain tai pienryhmässä toteutettavaan tutkimusharjoitukseen.
3. periodi: Kurssin luento-osuuden punaisena lankana toimii havainto urbaanin ympäristön tilallisesta moninaistumisesta ja kerrostumisesta teknologian digitalisoitumisen ja verkottumisen sekä mobiilien älylaitteiden yleistymisen myötä. Samalla kehollisesti koettava fyysinen kaupunki tarjoaa tarkasteluille tärkeän kiinnekohdan. Keskeinen kysymys kurssilla koskee niitä rakenteellisia tekijöitä ja voimia, jotka muotoilevat näkyvän, kuuluvan ja tuntuvan kaupunkitilan luonnetta sekä ihmisaistien että julkisesti saatavilla olevan tiedon ulottumattomissa – mukaan lukien historialliset kehityskulut, hallinnan ja suunnittelun käytännöt sekä urbaanien toimintojen ja kaupunkielämän teknologisen ja taloudellisen ohjautumisen.
Huomion kiinnittäjänä ja viitepisteenä toimii Tampereen keskustan pääsuoni, jota luennoilla lähestytään / jota viitepisteenä käyttäen ponnistetaan liikkeelle eri tarkastelusuunnista ja kohdennuksin seuraavan otsikon alla:Näkyvä/näkymätön Hämeenkatu. Kurssin vierailijat valottavat muun muassa kaupungin liikenteen ohjausjärjestelmien digitalisoitumista, kaupunkitilan kalustamista mainos- ja mediaelementeillä sekä kadun tallaajille tuntemattomia hallinnan, suunnittelun ja vallankäytön taustoja ja dynamiikkoja.
4. periodi: Tutkimusharjoitus ohjeistetaan 3. periodin lopussa tai 4. periodin alussa.
NettiOpsussa.
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.
Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.
Aikataulu
Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 9.1. – 27.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)
Ti 9.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla
Ti 16.1. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, Katri-Maria Järvinen, Monimuuttujamenetelmien perusteet, faktorianalyysi
Ti 23.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi
Ti 30.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I
Ti 6.2. Nuoret työelämässä ja mielenterveys, Jaana Minkkinen, Varianssianalyysi II, kovariaatin lisääminen ja interaktio
Ti 13.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi
Ti 20.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä
*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa lopputyön työstämiselle kurssin loppupuolella
*** 3 op menetelmäosuus päättyy
Ti 27.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet
Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen).
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat taidot).
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä syksyllä 2017 aloittaville Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori).
Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Kaikki ovat yleensä mahtuneet mukaan. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.
Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syventäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.
Opetus 3. periodilla keskiviikkoisin klo 10-12.
Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan länsimaisen liberalismin historiallisia ja teoreettisia lähtökohtia. Valtavirtaisen sopimusteoreettisen lähestymistavan lisäksi liberalistista yhteiskuntateoriaa ovat elähdyttäneet esimerkiksi erilaiset vapauden, demokratian ja tasa-arvon tulkinnat. Samoin sopimusteoreettiseen ajatteluun liittyvän individualistisen lähestymistavan rinnalla on tarkasteltu yhteisön ja instituutioiden merkityksiä modernin yhteiskuntateorian taustalla.
Kurssi koostuu johdantoluennosta, opiskelijoiden tekemistä esitelmistä ja tentistä. Esitelmät pohjaavat suomenkieliseen teksteihin, joissa käsitellään esimerkiksi John Locken (1632-1704), John Stuart Millin (1806-1873), Alexis de Tocquevillen (1805-1859), L.T. Hobhousen (1864-1929) ja Friedrich Hayekin (1899-1992) ajattelua.
Kurssin johdantoluennolla (23.1) sovitaan käytännön asioista.
Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.
Kurssilla käydään läpi Hegelin ensyklopedisen järjestelmän kolmas osa, nk. hengen filosofia. Se sisältää kolme pääosaa: mielen eli "subjektiivisen hengen" filosofia, yhteiskuntafilosofia eli "objektiivisen hengen" filosofia, sekä taidetta, uskontoa ja filosofiaa todellisuuden tarkastelun muotoina tarkasteleva "absoluuttisen hengen" filosofia. Suomennettu Oikeusfilosofia on tarkempi esitys objektiivisen hengen filosofiasta, tällä kurssilla käytetään Ensyklopedian kolmatta osaa, joka sisältää hengen filosofian vain pääpiirteissään. (Myös julkaistut luennot historian filosofiasta, uskonnon filosofiasta, estetiikasta ja filosofian historiasta ovat tarkempia esityksiä hengen filosofian eri teemoista. Vain subjektiivisen hengen filosofiasta Ensyklopedia on oikeastaan kattavin esitys).
Ensimmäisellä tapaamiskerralla (31.1) käydään läpi Hegelin systeemi pääpiirteissään, sekä esitellään Hegelin logiikkaa ja luonnonfilosofiaa. Lyhyesti tarkastellaan myös, miten Hegelin kolmiosainen systeemi, ja siihen johdatuksena toimiva varhaisempi teos Hengen Fenomenologia (1807) liittyvät toisiinsa. Suositeltava taustaesitys aiheesta: http://filosofia.fi/node/3538/
Lisäksi varsinaisilla tapaamiskerroilla (31.1. alkaen) käydään läpi tekstiä, osallistujille jaetaan alustusvuorot.
Ei ole huono ajatus valmistautua etukäteen lukemalla tekstin pikaisesti kertaalleen läpi, ja sitten kullekin viikolle käsiteltävä kerta. Aiheet ovat aika isoja kerralla käsiteltäväksi.
Ohjelma tarkentuu vielä ensimmäisten kertojen jälkeen.
10.1 EI TAPAAMISTA
31.1. Johdantoluento + Johdanto: Hengen käsite ja kolmijako (§§377-387)
7.2. Antropologia: fysikaalinen sielu (§§387-402), Cosmo, Anna
14.2. -
21.2. Tunteva sielu, tottumus ja aktuaalinen sielu (§§403-412), Arttu, Sauli
28.2. -
7.3 Hengen fenomenologia: tietoisuus, itsetietoisuus ja järki (§§413-439) Anssi
14.3. Psykologia: mielteet ja representaatiot, mielikuvitus ja muisti (§§440-464)
21.3. Ajattelu, käyt. henki ja vapaus (§§465-482)
28.3.(tai 4.4) Obj.henki: oikeus, moraali, siveellisyys (§§483-516)
11.4 Perhe, kansalaisyhteiskunta, valtio (§§517-...547)
18.4. Universaali historia (§§ - 552)
25.4. Absoluuttinen henki: taide, uskonto, filosofia (§§553-577)
2.5. Varalla
9.5. Varalla
(16.5)?
Osallistujille suositellaan myös osallistumista työseminaariin Axel Honnethin kirjasta "Freedom's Right", https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=37352
sekä halutessaan myös kansainväliseen Hegel- kongressiin:
In this text seminar we will be reading Axel Honneth's book Freedom's Right. The text is available in the moodle page, the password is Honneth.
Meetings (Preliminary):
10.1. Introductory lecture + pp.1-12
31.1. pp. 13-62
14.2.pp 63 - 94
28.2 pp 95 - 130
14.3. pp 131-175
11.4 pp 176-222
25.4. pp.223-280
9.5. pp.281-335
Kurssiin kuuluu 2 seminaaria (2 x 45 min. + 3 x 45 min.), ryhmätyöskentelyä moniammatillisessa pienryhmässä (3 pienryhmätapaamista à 3 x 45 min. ja tapaustyöskentely asiakasperheen kanssa 2 x 45 min.) sekä ammattialakohtainen ryhmätapaaminen (2 x 45 min.).
Klinikkakurssilla tutustutaan moniammatillisissa pienryhmissä perheeseen, jonka lapsella on puheen sujuvuuden häiriö. Asiakasperheet osallistuvat myöhemmin keväällä logopedian järjestämään änkytysklinikkaan, ja tällä kurssilla toteutettava perheen haastattelu pohjustaa perheen työskentelyä änkytysklinikassa. Kurssilla suunnitellaan perheen tapaaminen, osallistutaan oman alan työnohjaukseen, tavataan vanhempaa ja lasta sekä kootaan havainnot yhteen moniammatillisesti. Lisäksi kerrotaan ja keskustellaan kokemuksista loppuseminaarissa ja laaditaan ryhmän yhteinen loppuraportti.
Ilmoittautuminen e-lomakkeella 22.-31.1.2018.
Logopedian, psykologian ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille vaihtoehtona on klinikkakurssi IV periodilla tai kirjatentti. Muille opiskelijoille suoritusvaihtoehtona on kirjatentti. Kirjatentin vastuuopettaja on Anneli Kylliäinen, kirjatentti avoinna 5.3. - 25.5.2018.
Ilmoittautuminen jaksolle Sosnetin verkkosivuilla 19.2.4.3.2018.
Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.
Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.
Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.
Luennoitsijat esittelevät omien tutkimustensa pohjalta erilaisia lähestymistapoja osallisuuden, oikeuksien ja vastuun teemoihin sosiaalityön erilaisissa käytännöissä. Kukin luennoitsija on valinnut oheistekstin luettavaksi ennen luentoa, joita opiskelijat käsittelevät myös lukupiireissä. Lukupiirityöskentely dokumentoidaan Moodleen ja sen anti esitellään loppuseminaarissa 14.5.2018.
Kurssille otetaan 22 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, valitaan kurssilaiset opintojen vaiheen ja sosiaalityön opintopisteiden määrän perusteella.
Luentoseminaari.
Työskentelymuodot: luennot, oheisteksteihin liittyvät ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat.
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla luentoihin liittyvät oheistekstit ja osallistumalla lukupiirityöskentelyyn. Lisäksi kirjoitetaan itsenäinen oppimispäiväkirja, noin 9 sivua (1,5 riviväli, fontti 12). Oppimispäiväkirjassa tulee hyödyntää luentoja, oheistekstejä ja ennen kaikkea omaa ajattelua. Huom: Luennoitsijan oheisteksti tulee olla luettuna ENNEN luentoa.
Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.
Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.
Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.
Kaikki ihmiset kaikissa yhteiskunnissa tarvitsevat hoivaa ja sen järjestäminen on aina poliittinen ratkaisu. Tällä kurssilla tutustaan hoivan ja vaivan käsitteisiin sekä hoivapolitiikkaan, ja siihen liittyviin ristiriitoihin ja vaiettuihin totuuksiin. Kurssi koostuu luentosarjasta ja ryhmätöistä, joissa opiskelijat soveltavat oppimaansa analysoimalla valitsemiensa ihmisryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujien, päihteiden käyttäjien, asunnottomien tai vaikka bisneseliitin hoivan ja avun tarvetta ja niihin vastaamista.
Luennot
6.3. Johdantoluento (Olli Karsio ja Liina Sointu)
Huomaa, että jo ensimmäiselle kerralle luetaan ennakkotehtävänä Hoivan arvoiset -kirjasta Prologi
ja Mikä vaivaa –luku, s 7-38.
13.3. Hoiva, vaiva ja politiikka (Minna Zechner)
20.3. Hoivan organisointi ja vaivaan vastaaminen (Olli Karsio)
27.3. Vaivahierarkiat (Liina Sointu ja Tiina Vaittinen)
3.4. Huom! Ei opetusta pääsiäisloman takia.
10.4. Hoivatyö (Antero Olakivi)
17.4. Hoivatalous ja vaivatalous (Tiina Vaittinen)
24.4. Tarinoita vaivaisuudesta (Liina Sointu)
8.5. Ryhmätöiden esittely
(15.5. Ryhmätöiden esittely)
Kurssille otetaan enimmillään 40 opiskelijaa.
Kurssi soveltuu aineopintojen ja syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.
Participation in all meetings (compulsory)
Presentations in seminars
Individual tasks
Essay or an exam (to be discussed with students
Group and individual work 105 h
Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).
Moniammatilliset johtamisopinnot on tarkoitettu hoitotieteen, psykologian, logopedian, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön, kansanterveystieteen ja kasvatustieteiden opiskelijoille.
Opintojen teemat
Opiskelu- ja työmuodot ja ajoitus
Kurssille valitaan yhteensä 49 opiskelijaa, joista sosiaalityön opiskelijoita enintään 7. Opinnot on tarkoitettu ensisijaisesti syventäviä opintoja parhaillaan suorittaville. Vain sosiaalityön opiskelijat ilmoittautuvat tämän NettiOpsu -ilmoittautumisen kautta.Opiskelijavalinnasta tiedotetaan viimeistään 23.1.2018.
Moniammattiliset johtamisopinnot on tarkoitettu hoitotieteen, psykologian, logopedian, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön,kansanterveystieteen ja kasvatustieteiden yksikön opiskelijoille.
Opintojen teemat
Opiskelu- ja työmuodot ja ajoitus
Kurssille valitaan yhteensä 49 opiskelijaa, joista sosiaalipolitiikan opintosuunnan opiskelijoita enintään 7. Vain sosiaalipolitiikan opiskelijat ilmoittautuvat tämän NettiOpsu -ilmoittautumisen kautta.
Jakson on tarkoitettu ensisijaisesti syventäviä opintoja parhaillaan suorittaville. Ne sijoittuvat yhteiskuntatieteiden (SOC) teemaopintoihin, Moniammatillinen johtaminen -opintokokonaisuuteen (20 - 40 op). Osallistujamäärä on rajoitettu siten, että mukaan kustakin oppiaineesta valitaan lähtökohtaisesti 7 opiskelijaa. Mikäli kaikkien oppiaineiden kiintiöt eivät täyty, vapaaksi jäävät paikat täytetään muiden oppiaineiden opiskelijoilla.
Läsnäolovelvollisuus 100 %
Kurssiin sisältyy luentojen lisäksi kolme opintokäyntiä (maaliskuun lopulla ja huhtikuussa, tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin); valitaan kolme neljästä vaihtoehdosta.
Kurssi koostuu luennoista ja opintokäynneistä sekä itsenäisestä perehtymisestä kurssikirjallisuuteen. Osa luennoista vierailijaluentoja. Luennot ja opintokäynnit suoritetaan oppimispäiväkirjalla, kirjallisuus ryhmätenttinä.
Ohjelma:
Perjantai 9.3. klo 10-12
Opintojakson käynnistys ja käytännön asiat.
Mitä on erityisnuorisotyö – käsitteestä ja historiasta. (Juha Nieminen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto)
Perjantai 16.3. klo 10-13
Työpajatoiminta - yhteiskunnallinen tausta, pedagogiikka ja käytännöt (Susanna Palo, kouluttaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys)
Perjantai 23.3. klo 10-13
Myönteinen tunnistaminen – näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen (Kirsipauliina Kallio, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto)
Perjantai 6.4. klo 9-12
Erityisen tavallisia nuoria? Kehitysvammaisten nuorten omia polkuja (Katariina Hakala, tutkija Kehitysvammaliitto ry)
Perjantai 13.4. klo 10–13
Ohjaamotoiminta – yhteiskunnallinen tausta ja käytännöt (Mirja Määttä, tutkija, Kohtaamo-hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus)
Perjantai 20.4. klo 10-13
Löytävä nuorisotyö - toimintaympäristö, rakenteet ja käytännöt (Aseman Lapset ry)
Perjantai 27.4. klo 10-13
Ryhmätentti
Opiskelijat tutkivat kurssilla nuorten poliittista toimintaa ja osallistumista sosiaalisessa mediassa. Kurssi jakaantuu kahteen jaksoon. Ensimmäisellä (5 op) jaksolla opiskelijat perehtyvät aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen ja analysoivat empiirisesti nuorten osallistumista ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Toisella (5 op) jaksolla opiskelijat tutustuvat tieteellisten artikkelien laatimisen käytäntöihin ja kirjoittavat yhteistyössä opettajien kanssa ensimmäisen jakson analyyseista artikkelin kotimaiseen tieteelliseen julkaisuun. Kurssi on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta.
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee nuorten poliittisesta osallistumisesta käytävää ajankohtaista tutkimuskeskustelua, on perehtynyt sosiaalisen median aineistojen analyysimenetelmiin ja hallitsee tieteellisten artikkelien laatimisen perusteet. Kurssi soveltuu erityisesti aineopinnoissa edistyneille, maisteriopintoja suorittaville sekä jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.
Osallistuminen kurssille edellyttää, että aineopintojen menetelmäopinnot on suoritettu ennen kurssin alkua.
Kurssin voi suorittaa 5 op tai 10 op laajuisena. Kurssin osallistujamäärä on max 20 opiskelijaa.
Ilmoita osallistutko jaksolle I (luennot ja analyysit), jaksolle II (artikkelikurssi) vai molemmille.
Kurssin voi suorittaa 5 op tai 10 op laajuisena. Jakso I (luennot ja analyysit, 24 t) korvaa 5 op opintojaksosta YKT07.1 Nuorisotyön asiantuntijuuden erityiskysymyksiä.
Jakso II (artikkelikurssi, 24 t) korvaa opintojakson SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät.
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoilla jakso I korvaa 5 op jaksosta POLVOS33.
Kaikki ihmiset kaikissa yhteiskunnissa tarvitsevat hoivaa ja sen järjestäminen on aina poliittinen ratkaisu. Tällä kurssilla tutustaan hoivan ja vaivan käsitteisiin sekä hoivapolitiikkaan, ja siihen liittyviin ristiriitoihin ja vaiettuihin totuuksiin. Kurssi koostuu luentosarjasta ja ryhmätöistä, joissa opiskelijat soveltavat oppimaansa analysoimalla valitsemiensa ihmisryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujien, päihteiden käyttäjien, asunnottomien tai vaikka bisneseliitin hoivan ja avun tarvetta ja niihin vastaamista.
Luennot
6.3. Johdantoluento (Olli Karsio ja Liina Sointu)
Huomaa, että jo ensimmäiselle kerralle luetaan ennakkotehtävänä Hoivan arvoiset -kirjasta Prologi
ja Mikä vaivaa –luku, s 7-38.
13.3. Hoiva, vaiva ja politiikka (Minna Zechner)
20.3. Hoivan organisointi ja vaivaan vastaaminen (Olli Karsio)
27.3. Vaivahierarkiat (Liina Sointu ja Tiina Vaittinen)
3.4. Huom! Ei opetusta pääsiäisloman takia.
10.4. Hoivatyö (Antero Olakivi)
17.4. Hoivatalous ja vaivatalous (Tiina Vaittinen)
24.4. Tarinoita vaivaisuudesta (Liina Sointu)
8.5. Ryhmätöiden esittely
(15.5. Ryhmätöiden esittely)
Kurssille otetaan enimmillään 40 opiskelijaa.
Kurssi soveltuu aineopintojen ja syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.
Kurssilla opiskelija tutkii ja havainnoi kaupunkia erilaisista osallisuuden ja eriarvoisuuden näkökulmista. Kurssilla tarkastellaan kaupungin kehittämistä erityisesti kansalaisten osallistumisen kautta.
Kurssi alkaa 9.3. ja päättyy 11.5. Kurssin ohjelma koostuu luennoista, lukupiiristä, seminaarityöskentelystä ja toiminnallisista työpajoista. Kurssilla opiskelijat tekevät yksin tai pareittain harjoitustyön valitsemastaan aiheesta. Osallistujat esittelevät kurssin viimeisellä kerralla harjoitustyönsä muille kurssilaisille.
Ohjelma:
9.3. klo 10-12 Kurssin aloitus ja esittely
16.3. klo 10-14 Luento ja lukupiiri
23.3. klo 10-14 Luento, lukupiiri ja ohjeistus draamatyöpajaan
6.4. klo 8.30-16.30 Draamatyöpaja Hiedanrannassa (päivän lopuksi kurssitöiden ideapapereiden käsittely; ruokatarjoilut sisältyvät päivään)
17.4. klo 10-16 Seminaari kokeellisista osallistumismenetelmistä Hiedanrannassa
Experiments on urban participation -seminar discusses topical issues on public engagement in urban environment. It brings together scholars and practisioners who have been involved in experimenting or studying public engagement with novel and innovative means. The seminar offers a space to reflect the diversity of participation practices and discuss what consequences the new and innovative means of public engagement might have on the development of local democracy and urban communities.
27.4. klo 10-16 World café -työpaja Hiedanrannassa.
Työpajassa kokeillaan hands on -otteella erilaisia kaupunkisuunnittelun osallistumisen ja osallistamisen tapoja, esimerkiksi WorldCafe-menetelmää ja XR (extended reality) -teknologioita. Kokeilujen ohella työpajassa arvioidaan kriittisesti erilaisten osallistumismenetelmien toimivuutta erityisesti nuorison näkökulmasta. Työpaja toteutetaan yhteistyössä Strategisen tutkimuksen neuvoston v. 2018-2023 rahoittaman All Youth -hankkeen kanssa (http://www.allyouthstn.fi/)
11.5. klo 10-14 Kurssitöiden esittely
Kurssia koskevat kysymykset: jonas.sjoblom (at) uta.fi
Researching Gender, Work and Transforming Organisations: Methodologies, theories and practices
See the course page: https://coursepages.uta.fi/nordwit1/
Preliminary programme
April 18th, 2018
15.00-18 Workshop on readings, small groups, discussion
Teachers: Rebecca Lund, Marja Vehviläinen
18.30 Dinner (self-paid)
April 19th, 2018
9.00-12 Julia Nentwich: Researching (un)doing gender at work
- Discussion based on the readings and lectures: teachers, participants.
13-18 Thematic seminars based on the papers of course participants. 2 parallel sessions: 5-6 papers and comments from 1. Julia Nentwich & Päivi Korvajärvi; 2. Gabriele Griffin, Marja Vehviläinen & Oili-Helena Ylijoki
April 20th, 2018
9.00-12 Minna Leinonen & Tiina Suopajärvi: Transforming gendered practices, action research approaches.
- Lecture and workshop
13-14.45 Discussion, ending
Guidelines
The course consists of lectures, workshops, readings, tasks and discussions about the readings, a research seminar session, and either a learning diary/essay or a research paper. The course requirements:
1. Active participation in the lectures, workshops, seminars and discussion during the course April 18-20;
2. Readings BEFORE the course: Please, read carefully the readings before the course: all texts in the list of Readings, and the research papers of one (Thursday April the 19th afternoon) session, of your own choice, available in the Moodle in April;
3. Tasks BEFORE the course: Please, write a 'task guided learning diary' on the readings (4 - 7 pages, font 12) and submit it to the course Moodle by Tuesday April the 17th noon (see TASKS); Prepare also comments for research papers in one of the Thursday April the 19th afternoon sessions;
4. Final course work: please write either a learning diary or an essay that covers both the readings and course lectures, seminars and discussions by May the 15th, 2018.
-- OBS. Those who present research papers in the course, please, submit your research papers into the Moodle by March the 31st.
TASKS for reading
1) Analyse the phenomena of gender equality work and/or feminist politics; processes and practices related to gender equality work and/or feminist politics; opportunities and limits of gender equality work and/or feminist politics.
2) What kind of research perspectives do you recognize in readings: What kind of theoretical and methodological argumentation have you detected in the readings? What does the specific approach mean to feminist politics? How do the research perspectives used in readings contribute to formulating feminist politics and action?
Write a "task guided learning diary" as you read, BEFORE the course, and complement the learning diary after the course to include the lectures and discussions during the course.
Credits: Participants get 5-7,5 credits:
5 ECTS: A learning diary/essay (3000 words minimum) based on the lectures, workshops and seminars in the course, and the readings (500 pages), and a 'task guided learning diary' (4-7 p) before the course, and active participation in the course. Obs. one can improve the grade by doing the 'task guided learning diary' carefully (20 % of the grade comes from it and the active course participation), and one can use its text also in the final course work (80 % of the grade). The 5 ECTS module is meant especially for Master's students.
7,5 ECTS are given for active participation, including readings (500 pages) and a 'task guided learning diary' (4-7 p) before the course, and an essay (research paper of 4000-5000 words, graded pass/fail). The 7,5 ECTS module can be taken by any participant who writes a 4000-5000 w essay/research paper.
Fill in application form
https://coursepages.uta.fi/nordwit1/
DL Dec 1, 2017
The course is organised in collaboration with the Nordic CoE Nordwit. The course participants will be Master's Students of the Gender Studies DP, and Doctoral Students and post doctoral researchers accross Nordic countries and beyond. Teachers: Julia Nentwich (St. Gallen), Tiina Suopajärvi, Minna Leinonen, Gabriele Griffin (Uppsala), Päivi Korvajärvi, Rebecca Lund, Marja Vehviläinen, Oili-Helena Ylijoki
Kurssilla puretaan heteroseksuaalisuuden luonnollisuutta tutustuttamalla opiskelijat heteroseksuaalisuutta koskevaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kurssi rakentuu neljän tutkimuksellisen ulottuvuuden varaan, jossa heteroseksuaalisuutta tarkastellaan instituutioiden, identiteettipositioiden, käytäntöjen ja kokemusten kautta. Kurssilla perehdytään näihin ulottuvuuksiin käsitellen esimerkiksi heteroseksuaalista avioliittoa, arjen käytäntöjä kuten kotitöitä, tyttöystävän / vaimon positiota sekä vallan ja tunteiden yhteen kietoutumisia parisuhteissa. Kurssin suoritus koostuu artikkelien lukemisesta, aktiivisesta keskustelusta ja lopputyöstä.
Edeltävinä opintoina edellytetään sukupuolentutkimuksen peruskurssi tai vastaavat tiedot.
During the course we examine food production and eating from different feminist research perspectives. Food is considered a constitutive part of everyday life and politics and is therefore linked to the various intersecting differences central to feminist studies: gender, race, class, and sexuality. Also the question of non-human others as and in relation to food is examined in the course. The course deals with, for example, animal production through feminist and animal ethics, food from posthumanist and new materialist perspectives, food and racialization, postcolonial perspectives on food, everyday gendered practices around food production, preparation and eating, global and local food systems, and social movements related to food.
During the course, the student will learn how to think of food from the perspective of different feminist theories. The student will also learn how food is part of feminist politics and what kinds of tools feminist research provides to tackle food-related social and environmental issues.
Critical thinking, understanding of interlinked complexities, writing and handling texts, argumentation skills, writing and communication in English language online is required from the participants. Learning methods & assignments: Reading articles, watching/listening to online material, online discussions in small groups, practice-oriented assignments, final essay and self-assessment.
The course is organized by HILMA Network for Gender Studies. Application to the course 29.1-24.2.2018. For further information and enrolment, please see:
If you are selected to the course, please contact the course contact person in Tampere University (Hanna Ojala, Hanna.L.Ojala@uta.fi) for agreeing on the registration of the course.
This course will familiarize students with fashion as a gendered and embodied phenomenon. The students are especially familiarized to concepts of class, body, gender, sexuality, identity, and ethnicity, and to the intersections of these concepts from the perspective of fashion and dress. After having completed the course the students are capable of explaining how understanding of gender has been shaped through fashion since the emergency of the fashion industries at the late-19th century. Texts range from early writers on fashion (e.g. Georg Simmel and Thorstein Veblen) to more contemporary scholarship published in e.g. Fashion Theory: The Journal of Dress, Body and Culture, which defines fashion as “the cultural construction of the embodied identity.
The course is organized by HILMA Network for Gender Studies. Application to the course 5.2-2.3.2018. For further information and enrolment, please see:
If you are selected to the course, please contact the course contact person in Tampere University (Hanna Ojala, Hanna.L.Ojala@uta.fi) for agreeing on the registration of the course.
Opintojaksolla tutustutaan tieteen ja teknologian historian ääriviivoihin luentoseminaarin ja kirjallisuuden avulla. Opintojaksoon kuuluvilla luennoilla pohditaan, miten tieteen kehitys on muokannut modernia ajattelua, lähtien liikkeelle 1600-luvun aikana esitetyistä uusista ajatuksista ja päättyen genetiikan, ydinfysiikan ja modernin kosmologian esiinmarssiin. Erityiskysymyksinä käsitellään mm. tieteen suhdetta uskontoon, sukupuoleen, valtaan ja erilaisiin ideologioihin. Luentosarjan yhteydessä tentittävän teoksen avustuksella perehdytään lisäksi tieteen ja teknologian moderniin liittoon sekä tämän liitoon pitkiin, historiallisiin juuriin.
Suoritustapa: a) luennot (16-20h) JA b) luentotentti, jossa tentitään myös McClellan, III, James E. & Dorn, Harold, Science and Technology in World History : An Introduction. Johns Hopkins University Press 2008
Luennot (16 tuntia) tiistaisin klo 10-12, lisäksi 2 x 2 tuntia seminaari myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Siihen kuuluu luentoja, seminaareja ja itsenäistä työskentelyä verkossa. Kurssi järjestetään siten, että sen suorittaminen on mahdollista sekä Porissa että Tampereen kampuksella. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat:
- työttömyyden ja työötömyystutkimuksen historia
- työttömyyden teoriat-miksi työttömyyttä?
- työttömyys, terveys ja hyvinvointi
- työttömyys ja työvoimapolitiikka
- työttömyys globaalina ilmiönä
- työttömyys ja "työyhteiskunnan loppu"
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Loppusuorituksen opiskelija laatii sovitusta työttömyyteen liittyvästä teemasta esseen. Laajuudesta riippuen tällä suorituksella voi suorittaa 5 tai 10 opintopistettä.
Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen
Kurssille ilmoittautuminen Nettiopsun kautta viimeistään 8.3.2018. Kurssiin kuuluu alkutehtävä.
Kurssille mahtuu maksimissaan 12 osallistujaa kummassakin toteutuspaikassa Tampere ja Pori.
Etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssin suorittaminen korvaa kohdan SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva.
Laajuus: 5-10 opintopistettä essee suorituksen laajuuden mukaan.
Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).
Luennoilla tarkastellaan politiikan tutkimuksen klassikkoja antiikista nykypäivään demokratian problematiikan ja historiallisen kehityksen näkökulmasta.
Luento-opetukseen osallistuminen ja esseen kirjoittaminen