Kasvatuksen monimuotoisuus vahvistuu: JOVAP-opinnot antavat opettajan pätevyyden ja auttavat suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa
JOVAP-opinnot on tarkoitettu Suomeen muuttaneille varhaiskasvatuksen opettajille, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa EU-alueen ulkopuolella. Toimiakseen pätevänä varhaiskasvatuksen opettajana, maahan muuttaneet tarvitsevat opetushallitukselta tutkintoaan varten rinnastamispäätöksen sekä suomalaista varhaiskasvatuskenttää valottavia lisäopintoja. Ulkomailla yliopistotutkinnon saaneiden opettajankoulutukset eivät siis suoraan ole valideja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tampereen yliopistossa JOVAP-opinnot alkoivat syksyllä 2022.
– Lisäopintojen tarkoitus on perehdyttää Suomeen muuttaneet varhaiskasvatuksen opettajat suomalaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja -järjestelmään sekä antaa mahdollisuus pätevöityä opettajaksi Suomessa. Monille tulee yllätyksenä, ettei Suomessa pääse omalla tutkinnolla suoraan astumaan työelämään, tiivistää JOVAP-projektia koordinoiva yliopisto-opettaja Maija Repo.
Maahanmuuttajataustaiset opettajat tuovat laajempaa perspektiiviä suomalaiseen varhaiskasvatukseen
Tällä hetkellä JOVAP-opinnoissa opiskelee 11 opiskelijaa esimerkiksi Tansaniasta, Kanadasta, Turkista ja USA:sta.
Dorica Kiiskinen on Tansaniasta Suomeen muuttanut varhaiskasvatuksen opettaja. Hän opiskeli ensin maahanmuuttajapolun kautta suomen kielen ja hakeutui sitten päiväkotiin töihin. JOVAP-opintojen myötä Kiiskinen on voinut hakea opettajan pätevyyttä vaativaa vakituista virkaa.
– Työskentelin aluksi päiväkodissa ryhmäavustajana ja myöhemmin lastenhoitajana. Koska olen lastentarhanopettaja, aloin etsiä koulutuksia, joiden avulla voisin saada opettajan pätevyyden myös Suomessa. JOVAP-opintojen myötä olen saanut itseluottamusta sekä arvostusta osaamiselleni myös täällä. Pidän tätä koulutusta avaimena varhaiskasvatuksen alalle työllistymisenä, Kiiskinen kertoo.
Suomessa kieli- ja kulttuuritietoisuus on kasvatusalalla tärkeää. Repo näkee, että suomalainen työelämä voisi hyötyä siitä, että muualla koulutuksen saaneet ovat nähneet kaksi erilaista kasvatusjärjestelmää:
– Kaikki JOVAP-opiskelijamme ovat hyvin kieli- ja kulttuuritietoisia. He tuntevat kasvatusalaa useamman kulttuurin näkökulmasta ja voivat pohtia eri tavalla sitä, mitä kasvatus voi olla. Varhaiskasvatuksessa ei ole tällä hetkellä tarpeeksi monimuotoista henkilökuntaa kohtaamaan monimuotoisten perheiden lapsia. Meillä olisi paljon opittavaa maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoilta ja työntekijöiltä.
Sekä Repo, että Kiiskinen ovat yhtä mieltä siitä, että muualta muuttaneiden vanhempien voi olla merkittävästi helpompi kohdata opettaja, joka on itsekin kokenut saman prosessin.
– Olen iloinen, jos voin auttaa ja antaa panokseni maahanmuuttajalasten sekä heidän vanhempiensa kotouttamisessa. Arvostan suomalaista kulttuuria ja olen oppinut siitä paljon hyviä asioita. Olisi kuitenkin hyvä, että oppimishalukkuutta löytyisi enemmän puolin ja toisin. Silloin asiat olisivat monipuolisempia, Kiiskinen huomauttaa.
Joustava kielenkäyttö lisää inklusiivisuutta
JOVAP-opinnot nostavat esille keskustelua kielikysymyksistä ja niiden merkityksistä maahan muuttaneiden opettajien aseman kannalta. Tasavertaisuutta on pyritty edistämään englanniksi tarjottavilla opinnoilla, jotka mahdollistavat pätevyyden hakemisen heti Suomeen tulon jälkeen.
Opintoihin kuuluvan harjoittelun voi myös suorittaa niin suomen- kuin englanninkielisessä päiväkotiympäristössä.
Repo ja Kiiskinen näkevät, että suomen kielen osaaminen on merkittävä osa yhteiskuntaan sopeutumisessa. Molemmat painottavat, että kielitietoisuus on tärkeä asia työpaikan inklusiivisuuden sekä psykologisen turvallisuuden kannalta. He liputtavat kielitietoisen työpaikan puolesta.
– Kielitietoisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpaikalla on mahdollista käyttää sekä suomea että englantia sekaisin. Lähtökohtana on, että tapa käyttää kieltä olisi mahdollisimman joustava ja ilmapiiri kannustava myös kehittyvän kielen käyttöön. Se lisää kaikkien turvallisuuden tunnetta, Repo kuvailee.
– Suomen kieli on ratkaiseva tekijä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa. Joustava kielenkäyttö lisää turvallisuudentunnetta kommunikaatiotilanteessa, vähentää ulkopuoliseksi jäämisen vaaraa ja kannustaa suomen kielen käyttämistä keskusteluissa rohkeammin, Kiiskinen kiteyttää.
Lisätietoja ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta Suomessa saat opetushallituksen sivuilta.
