Kulttuurin ja yhteiskunnan nuoret tutkijat menestyivät akatemian hankehaussa
Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.
Akatemia esittää esimerkkinä yhteiskunnallisesti vaikuttavista hankkeista Tampereen yliopistossa työskentelevän Johannes Riquet’n tutkimuksen. Riquet paneutuu akatemiahankkeessaan arktisen maantieteen poetiikkaan ja politiikkaan nykyfiktioissa ja nykytaiteessa aikaisemman arktisen kertomusperinteen ja keskustelun valossa. Kioton ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen arktiset alueet ovat olleet painokkaan julkisen keskustelun kohteena. Hankkeessa tutkitaan nykykulttuurin tapoja keksiä uudelleen vakiintuneita arktisen maiseman ja maantieteen esitystapoja. Tutkimuksen otsikkona on Medioitu arktinen maantiede: ilmastonmuutos, geopolitiikka ja kuviteltu Arktis vuodesta 1997 nykypäivään.
Nuoren sukupolven tutkijoiden muut akatemiahankkeet:
Mikko Joronen: Palestiinan nyky-tulevaisuudet
Projektissa pureudutaan tapoihin joilla ennakoidut, odotetut ja halutut tulevaisuusnäkymät vaikuttavat olemassaoleviin käytäntöihin miehitetyillä palestiinalaisaluilla. Projektissa tutkitaan ennen kaikkea niitä tilallistuneita tapoja, joilla nämä tulevaisuudet tuodaan nykyisyyden yhteyteen Länsirannan keskeisissä sijainneissa. Tavoitteena on analysosida, millaisiin Länsirannan tulevaisuusnäkymiin käynnissä olevat tapahtumat näissä paikoissa nojautuvat, sekä siihen miten tulevaisuuden määrittymättömyys tarjoaa resurssin erilaisilla käytänteille ja toiveille. Projektin tavoitteena on osoittaa, kuinka ainoastaan tällaisten nyky-tulevaisuuksien kautta voidaan muodostaa todellisuuspohjainen kuva Palestiinan tulevaisuuksista.
Anni Kangas: Postkapitalistisen kansainvälisen talouden sommitelmat
"Antroposeenin tragedia" pakottaa myös kansainvälisen politiikan ja kansainvälisen poliittisen talouden tutkijat uudelleenkäsitteellistämään ja -teoretisoimaan kapitalismia. Perikapitalimilla tarkoitetaan käytäntöjä, jotka noudattavat osin kapitalismin logiikkaa mutta joissa on myös ei-kapitalistisia piirteitä. Postkapitalismilla viitataan taloudellisen toiminnan moninaisuuteen, jonka kapitalosentriset analyysit peittävät. Projektissa tutkitaan neljää perikapitalistista tilaa: yliopistoa, urbaaneja kattopuutarhoja, maahanmuuttaja-asuntolaa ja dementiaa. Tutkimus lisää ymmärrystä kapitalismin toiminnasta ja tuo esiin taloudellista monimuotoisuutta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa jälleenrakennuksessa kun ymmärrys nykyisen talousmallin vaikutuksista kasvaa.
Elina Kestilä-Kekkonen: Koulutuksen merkitys kansalaispätevyyden kehittymisessä
Tutkimuksessa selvitetään peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa tarjottavan yhteiskuntaopin opetuksen vaikutusta nuorten kansalaispätevyyteen eli siihen, missä määrin nuoret kokevat ymmärtävänsä politiikkaa ja voivansa omalla osallistumisellaan vaikuttaa sen tuotoksiin. Kansalaispätevyyden tunne on keskeinen edellytys poliittisesti aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Suomessa sen suhteen on havaittu merkittävää vaihtelua eri väestöryhmien keskuudessa, kuten sukupuolten ja eri etnisten ryhmien välillä. Tutkimus lisää poliittisten päätöksentekijöiden ja kansalaisten tietoisuutta siitä, miten koulutusjärjestelmä joko kasvattaa tai tasaa perhetaustasta johtuvia eroja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisen edellytysten osalta.
Rinna Kullaa: Liittoutuneiden vai sitoutumattomien ulkopolitiikkaa? Sodanjälkeisen Euroopan historia muiden kuin hallitsevien valtojen näkökulmasta 1945–2011.
Yleisesti ajatellaan, että euroatlanttinen integraatio rakensi rauhaa ja vaurautta sotienjälkeiseen maailmaan. Tämän käsityksen mukaan kehitys nojasi vapaakauppaan ja demokratian periaatteiden edistämiseen. Samalla eurooppalaiset imperiumit vetäytyivät Afrikasta ja Aasiasta, ja kahden supervallan, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton, katsotaan ottaneen entisten siirtomaavaltojen paikan. Kuitenkin suurin osa maailman maista sijoittui näiden supervaltojen väliin. Tutkimus rakentuu sen väitteen ympärille, että Euroopassakin oli maita, jotka eivät sopineet ensimmäisen, toisen ja kolmannen maailman malliin.
Mikko Peltola: TransParent: Vanhemman aivot, hormonit ja käyttäytyminen vanhemmuuteen siirtymän aikana
Projektissa tutkitaan vauvojen kasvojen, kasvonilmeiden ja itkun prosessointia raskausaikana tulevilla äideillä ja isillä. Kattavan pitkittäistutkimuksen avulla pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Muuttuuko kasvojen, kasvonilmeiden ja itkun havaitseminen ja näihin signaaleihin reagointi raskausaikana äideillä ja isillä? 2) Pystytäänkö vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksen sujuvuutta ja vauvan tunne-elämän kehitystä ensimmäisen elinvuoden aikana ennustamaan raskausaikana tehtyjen mittausten avulla? 3) Onko vauvojen signaalien havaitseminen yhteydessä oksitosiini- ja testosteronihormonien pitoisuuksiin raskausaikana? Tutkimus voi auttaa ymmärtämään paremmin raskausajan psykologisten ja biologisten muutosten merkitystä vanhemmuuden taitojen kehittymiselle tulevilla äideillä ja isillä.
Eija Vinnari: CSR-kommunikaation rooli tilivelvollisuuden rakentumisessa yritysten ja sidosryhmien välillä
Projekti liittyy vastuullisuusviestintään ja organisaatioiden ja sidosryhmien välisiin tilivelvollisuussuhteisiin. Projektissa tutkitaan tilivelvollisuuden rakentumista vastuullisuusviestinnän kautta erilaisissa empiirisissä konteksteissa viidessä eri maassa.
Juha Vuori: Turvallisuus Kiinassa / Konsortio: SIC
Hanke tutkii turvallisuuden käsitteitä, teknologioita ja käytäntöjä Kiinan kansantasavallassa. Näiden tarkastelemisen avulla on mahdollista hahmottaa kiinalaisia visioita poliittisuudesta: kuinka turvallisuuteen kytkeytyvät poliittiset käytännöt, kommunikaatioteknologiat, byrokraattiset instituutiot ja arkipäiväiset käytännöt säätelevät vapauden rajoja Kiinassa? Hanke yhdistää kansallisen turvallisuuden käsitehistoriallisen tutkimuksen, kuvia koskevan verkkosensuurin visuaalisessa turvallisuustutkimuksessa ja turvallisuusasiantuntijoiden poliittisen sosiologian mahdollistaen näin monisyisen kuvan siitä, kuinka turvallisuus toimii Kiinassa sekä siitä, mitä se saa aikaan poliittisesti ja sosiaalisesti.
Etniset ryhmät, nuorten seksuaalisuus ja uberisaatio muina aiheina
Élise Féron: Diasporat ja lähtömaan konfliktien kertautuminen kohdemaassa: Etnisten ryhmien välinen dynamiikka ja kohdemaan asennoituminen
Mitä tapahtuu, kun konfliktialueilta muutetaan ja asetutaan asumaan toiseen maahan? Voiko konflikti ”matkustaa” muuttajien mukana vastaanottavaan yhteiskuntaan? Mitä voimme oppia tapauksista, joissa lähtömaan konfliktit eivät kertaudu vastaanottavassa maassa ja diasporayhteisöjen välillä vallitsee rauhainen yhteiselo? Kuinka näihin teemoihin voidaan tarttua poliittisessa päätöksenteossa? Projekti lähestyy näitä kysymyksenasetteluja viiden tapaustutkimuksen kautta, joissa etnografisia menetelmiä hyödyntäen tarkastellaan eri diasporayhteisöjen näkemyksiä ja toimintaa kuudessa Euroopan maassa (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Belgia). Tutkimus tuottaa uutta tietoa etnisistä suhteista sekä niihin liittyvistä konfliktin ja rauhan kysymyksistä, jota voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa.
Päivi Honkatukia: Kiistelty suostumus. Läheisyyden sosiaalinen ja digitaalinen rajankäynti nuorten romanttisissa suhteissa
Tutkimus tarkastelee seksuaalista suostumusta tärkeänä nuoruuteen liittyvänä kysymyksenä. Se analysoi suostumusta intersektionaalisesti 15-19-vuotiaiden nuorten parissa kiinnittäen huomiota romanttisten ja intiimien suhteiden merkitykseen hyvinvoinnin lähteenä tai sitä heikentävänä seikkana. Tutkimuksessa tarkastellaan suostumuksen arkisia merkityksiä osana nuorten sosiaalisia suhteita, huomioiden erityisesti digitaaliset ympäristöt. Empiirisesti tutkimuksessa kerätään ja analysoidaan laadullista ja määrällistä tietoa nuorten kokemuksista ja suostumuksen merkityksellistämisestä. Lisäksi analysoidaan julkista keskustelua suostumuksesta osana raiskauslainsäädännön reformia.
Meri Koivusalo: Uberisaation vaikutukset työoloihin oikeuksien, sääntelyn ja uudelleenjaon näkökulmasta Helsingissä, Pietarissa ja Lontoossa
Uberin kaltaiset uudet alustatalouden toimijat ovat vaikuttaneet siihen, kuinka kansallisella tasolla säädellään ja edesautetaan kuljetuspalveluiden markkinoita. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, missä määrin ja miten Uber on vaikuttanut kansalliseen säätelyyn kolmessa kaupungissa: Helsingissä, Lontoossa ja Pietarissa. Lisäksi analysoidaan sitä, kuinka kansallisen ja ylikansallinen lainsäädäntö, normit ja asetukset suhteutuvat toisiinsa. Tutkimuksessa kysytään myös, missä määrin alustatalouden uudet ylikansalliset toimijat ovat avanneet mahdollisuuksia sosiaalisten oikeuksien ja globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden hahmottumiseen.
Uusia akatemiahankkeita kaikkiaan 73
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 73 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 81 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita 35 miljoonalla eurolla.
Nyt käsitellyssä syksyn 2018 haussa Akatemialla oli käytössä valtion lisäbudjetista osoitettu 25 miljoonaan euron lisärahoitus nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Akatemia jakoi tämän rahoituksen akatemiahankkeissa.
Suomen Akatemian tiedote 24.5.2019
