Kyberturvallisuudessa on aina parannettavaa
– Tietoturva ja kyberturvallisuus eivät koskaan ole täydellisiä. Käytännöissä löytyy aina parannettavaa ja toisaalta on hyväksyttävä se, että häiriötekijöitä tulee aina. On vain opittava sietämään niitä ja löydettävä keinoja selvitä niistä, sanoo teollisuusteknologian lehtori Ville Haapakangas, joka vastaa Kyberturvallisuuden erikoistumiskoulutuksesta Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Haapakangas veti myös kesällä 2020 päättynyttä Kyberturvaaja-hanketta. Yhdessä Tampereen yliopiston, Oulun yliopiston, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa toteutetun hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten tarpeisiin vastaavaa koulutusta kyberturvallisuuden alalta.
23 kyberturvallisuuskoulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin
– Tunnistimme tarpeen yrityskentässä. Huolimatta vuonna 2013 julkistetusta kansallisesta kyberturvallisuusstrategiasta, yrityksissä oli kasvamassa selkeä osaamisvaje kyberturvallisuuden alalla. Me puolestaan mietimme, mitä voisimme koulutuksen tarjoajina tehdä tilanteen auttamiseksi, Haapakangas taustoittaa hankkeen käynnistymistä.
Kyberturvaaja-hankkeessa keskeistä oli kehittää kyberturvallisuuteen liittyvää työelämäkoulutusta oppilaitoksissa jo olemassa olevien tutkintokoulutusten pohjalta.
– Esimerkiksi meillä TAMKissa on joitakin alaan liittyviä kursseja pääasiassa osana ICT-alan koulutuksia tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmissa sekä talotekniikan insinöörikoulutuksessa, Haapakangas kertoo.
Hankkeessa haettiin kuitenkin yksittäistä oppilaitosta laajempaa näkökulmaa ja koottiin yhteen kaikkien viiden korkeakoulun tutkintokoulutuksiin kuuluvat kyberturvallisuuteen liittyvä kurssit. Niiden pohjalta kehitettiin peräti 23 kyberturvallisuuden työelämäkoulutusta yritysten tarpeisiin. Tätä koko tarjontaa voi nyt jokainen verkoston jäsen markkinoida omalla alueellaan.
– Haimme verkostoa, jolla olisi valtakunnallista ulottuvuutta, jotta koulutuksiakin olisi hankkeen jälkeen saatavilla laajasti eri puolilla Suomea, ja tässä onnistuttiinkin hyvin, sanoo Haapakangas.
Pienikin lisä osaamisessa voi poistaa ison kustannuksen tulevaisuudessa
Vaikka koulutusten pohjana oli jo olemassa olevat tutkintokoulutukset, niitä kehitettiin nimenomaan vastaamaan yritysten tarpeisiin. Tätä varten hankkeessa järjestettiin työpajoja ja seminaareja tarpeiden kartoittamiseksi. Työpajoihin osallistui eri alueilla hyvinkin eri kokoisia yrityksiä mikroyrityksistä suuryrityksiin.
– Vaikka varsinainen hyöty yrityksille on tulossa hankkeessa suunniteltujen koulutusten muodossa vasta myöhemmin, tuli tilaisuuksissa aina esille yrityksille uutta ja hyödyllistä tietoa aiheesta. Pienikin lisä kyberturvallisuuden osaamisessa voi poistaa ison kustannuksen myöhemmin, Haapakangas muistuttaa.
Uusi innovaatioalusta vastaamaan laajasti tutkimuksen, koulutuksen ja testauksen tarpeisiin
Erityisesti oppilaitosten käytössä olevien erilaisten testaus- ja pilotointiympäristöjen hyödyntäminen muuhun kuin omaan opetuskäyttöön osoittautui kuitenkin yllättävän haasteelliseksi. Ohjelmistolisenssit on usein hankittu vain oppilaitoskäyttöön. Järjestelmien avaaminen yhteiskäyttöön toisen oppilaitoksen kanssa – saati yhteiskäyttö yritysten kanssa maksullisissa työelämäkoulutuksissa - on vaikeaa ja kallista.
Tampereen seudulla tähän haasteeseen on kuitenkin jo syntymässä ratkaisu. Nyt käynnistymässä oleva TAMKin ja Tampereen yliopiston kyberturvallisuuden laboratorioiden yhteinen KyLÄ- eli Kyberturvallisuuden laboratoriot Älyteollisuudelle -hanke pyrkii rakentamaan yhteistä innovaatio- ja kehittämisalustaa, johon myös yritykset pääsevät osallisiksi.
– Tavoitteena on saada aikaan yksi keskitetty piste, jossa on riittävät valmiudet auttaa yrityksiä kyberturvallisuuden kysymyksissä laajasti. Oli sitten kyse tutkimuksesta, järjestelmien testauksesta, henkilöstön koulutuksesta tai vaikkapa hankintasopimusten teosta, Haapakangas kertoo juuri rahoituspäätöksen saaneen hankkeen taustoista.
Kyberturvallisuudelle on nyt kysyntää
Syksyn laaja tietomurtotapaus on Haapakankaan mielestä nostanut entuudestaankin kysyntää kyberturvallisuudesta huolehtimiseen.
– Tämä tapaus oli toki erityisen iljettävä. En kuitenkaan osaa ajatella kyberturvallisuutta vain negatiivisen kautta. Suomella on kaikki mahdollisuudet olla tällä alalla todella hyvä.
– Menossa on paljon hankkeita ja suuri joukko ihmisiä tekee paljon töitä asian eteen. Ihmisistä ja heidän toiminnastaanhan tässä on loppujen lopuksi kyse, Haapakangas muistuttaa
*****
TAMKin koordinoiman Kyberturvaaja-hankkeen (2018-2020) tavoitteena oli kehittää kyberturvallisuuteen liittyvää työelämäkoulutusta viiden korkeakoulun yhteistyönä. TAMKin lisäksi hankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu sekä Metropolia ammattikorkeakoulu ja sen päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto.
Loppuvuonna 2020 käynnistyy TAMKin ja Tampereen yliopiston yhteinen KyLÄ- eli Kyberturvallisuuden laboratoriot Älyteollisuudelle -hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Lisätiedot:
Ville Haapakangas, lehtori, Teollisuusteknologia-yksikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, ville.haapakangas [at] tuni.fi (ville[dot]haapakangas[at]tuni[dot]fi)
Teksti: Helena Pekkarinen
Kuva: Saara Lehtonen
