Kylsessä tehdään konkreettista, asiakkaiden elämäntilanteisiin pohjautuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä
Kylse tulee olemaan suuri ja kompleksinen, joten se haastaa nykyisiä yhteistyökäytänteitä ja vuorovaikutusta.
Kylsessä tehdään sote-alan monialaista yhteistyötä ja kumppanuuksia rakennetaan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Tiedottamisesta mennään kohti jaettua päätöksentekoa ja vuorovaikutusta. Tarve tehdä yhdessä uudella tavalla on ilmeinen.
Kylse kokoaa yhteen tulevan hyvinvointialueen TKI-toimijat
Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu osallistuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan, opetuksen ja käytännön työn yhdistämisen kehittämiseen Kylsessä. Korkeakouluyhteisö luo mahdollisuuksia verkostoitua ja ideoida tutkimus- ja kehittämisaiheita.
– Virittelemme vaikuttavuuteen, monialaisuuteen ja tiimitoimintaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Saatamme yhteen tutkijoita ja kehittäjiä korkeakouluyhteisöstä ja tulevalta hyvinvointialueelta, kertoo sote-keskuksen TKI-toimintaa koordinoiva Hanna Uotila TAMKista.
Vaikuttavuusteemaa pohdittiin seminaarissa marraskuussa. Työpajojen teemat tulivat työelämän tarpeista, ja niihin osallistui 35 tutkijaa ja kehittäjää. Uotilan mukaan innostunut keskustelu tuotti jo eri toimijoita yhdistäviä TKI-hankeideoita ja uusia tapaamisia.
Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen yliopistollisuus näkyy peruspalveluissa, asiakasrajapinnassa, monitieteisyydessä ja monialaisuudessa. Se näkyy myös siinä, miten sote-ammattilaiset toimivat oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä. Näiden asioiden edistämiseksi on jo kertynyt konkretiaa.
”Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus järjestää hallintolaatikoita uuteen uskoon”
Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalvelulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarinen on tiimeineen valmistellut tulevaa Kylse-organisaatiota jo ennen kuin seinät rakentuvat. Henkilöstöä on rekrytoitu ja palvelutuotannon prosesseja selvitetty.
– Työntekijät ovat niitä, jotka hoitavat asiakkaiden asioita eteenpäin. Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus järjestää hallintolaatikoita uuteen uskoon ja muuttaa kaikille tuttu palvelu suuntaan, johon olemme tutkittua tietoa hankkineet. Tavoittelemme lisäarvoa ja vaikuttavuutta, ja TKI-toiminnan ottaminen osaksi toimintaa on siinä olennaista.
Torppa-Saarisen mukaan tavoitteena on antaa ammattilaisille ja opiskelijoille mahdollisuus verkostoitua ja kouluttautua uusiin tehtäviin.
”Viestintä on monitoimijaisen yhteistyön ydinprosessi”
Tampereen yliopiston viestinnän apulaisprofessori Leena Mikkola tutkimusryhmineen selvittää moniammatillisen ja monitoimijaisen työn dynamiikkaa. Kylsessä on aito käytännön tarve kehittää tiimin sisäistä vuorovaikutusta, ja se siivittää myös viestinnän tutkimusta. Viestintä on yhteistyön ydinprosessi ja viestintäosaaminen tukee toimintaa.
– Haluamme ymmärtää, mitä nimenomaan sotealan ammatillinen tiimityö on viestinnän näkökulmasta. Tarve on akuutti, joten tutkimustiedolla on kiire.
Tiedon kulku eli informaation välittyminen ei yksin riitä. Mikkola muistuttaa, että viestinnällä luomme ja välitämme myös merkityksiä keskinäisistä suhteistamme, arvostuksesta ja valtarakenteista. Toimiva moniammatillinen tiimiviestintä tuo mukanaan luottamuksen ja kunnioituksen.
– Soteuudistuksella haetaan tehokkuutta, mutta fokus ei voi olla kokonaan tiedottamisessa tai muuten menetämme tilaisuuden yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Kun valtarakenteet liikkuvat, tiedon pitää kulkea ja vuorovaikutuksen toimia.
Uudessa sote-keskuksessa tehdään isoa identiteettityötä.
– Sovittelemme erilaisuutta yhteen ja muokkaamme rakenteita vuorovaikutusta tukevaksi, jotta emme tule taas perustaneeksi sairaalaorganisaatiota siiloineen. Tarvitsemme vuorovaikutuksen ymmärrystä syvemmin, ja viemme uuden tiedon myös koulutukseen.
INSOTE-hanke tarjoaa eväitä uuden sote-keskuksen alkuhämmennykseen
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Tuuli Kalari toimii INSOTE-hankkeessa, jossa tutkitaan integroitua työotetta uusiutuvassa sote-keskuksessa. Hanke edistää ammattilaisten ja monia palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiantuntijuuden yhdistämistä ja asiakaskeskeisiä kohtaamisia.
– Mutkikkaissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden tarpeet tulevat parhaiten esiin kentällä, siksi olemme keränneet aineistoa aidoissa tekemisen paikoissa. Tarvitsemme lisää tutkimusta ruohonjuuritason kohtaamisista suomalaisissa kontekstissa, koska meillä on omanlainen sote-systeemimme, sanoo Kalari.
Tutkijoita kiinnostaa se, kuinka kiireiset ja kuormittuneet sote-ammattilaiset kohtaavat kriisin keskellä olevan ihmisen, joka tarvitsee monialaista tukea.
– Näiden asiakkaiden osallisuus sote-palveluissa ja tutkimustiedon tuottamisessa on myös eettinen kysymys. Keräämämme aineisto monialaisen tiimin elävistä asiakaskohtaamisista on tutkimusmaailmassa ainutlaatuinen ja arvokas.
Transform tekee esiselvityksiä Kylselle
Tampereen yliopiston tietojohtamisen professori Samuli Pekkola luotsaa Transforming Welfare Systems -tutkimusalustaa. Tarkoituksena on selvittää sitä, käytetäänkö hyvinvointipalveluihin tarkoitetut resurssit tehokkaasti ja jakautuvatko ne oikeudenmukaisesti.
Yli 20 tutkijaa kolmesta tiedekunnasta tarkastelee hyvinvointijärjestelmää ja sen vaikuttavuutta kokonaisuutena. He huomioivat hoivan, hoidon, tiedon, rahan, organisoinnin, johtamisen ja toimintatavat. Näin karttuu ymmärrys hyvinvointijärjestelmän kehitystarpeista.
– Tuomme ihmiset saman pöydän ääreen. Emme tee Transformissa tutkimusta vaan tuemme tutkijoita ja teemme mm. selvityksiä, jotka toimivat syötteenä tutkijoille. Tavoittelemme yhden luukun periaatetta ja kaivamme korkeakouluyhteisöstä parhaan asiantuntijan kulloiseenkin aiheeseen, Pekkola kertoo.
Kylse tuo mukanaan uusia tarpeita, ja ideantyngät voivat kasvaa TKI-hankkeiksi. Transform onkin muun muassa tehnyt Kylselle esiselvityksiä kaupungin tarpeista ja ideoista, ja siitä, miten tutkijat voivat auttaa.
Minun tiimini -malli jalkautuu hyvinvointialueelle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on linjannut asiakaslähtöisyyden yhdeksi sote-uudistuksen keskeisimmistä muutoksista. Asiakkaan tarve määrittelee ammattilaisten toimintatapoja, ja palvelut tulee sovittaa yhteen. Ylöjärveläisestä toimintamallista kehitetty Minun tiimini -malli on pilotoitu ja se otetaan käyttöön uudella hyvinvointialueella.
– Asiakkaat tarvitsevat usein monia palveluja ja monenlaista asiantuntemusta. Tässä mallissa monialainen asiantuntijatiimi rakentuu asiakkaan elämäntilanteen mukaiseksi ja asiakas on itse osa tiimiä. Sovellamme systeemisyyttä, ja kaiken keskiössä on asiakas, sanoo Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman eli PirSOTE-hankkeen projektipäällikkö Tiina Piispanen.
Ammattilaisten ja asiakkaiden kehittämä malli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös tutkimukselle. Piispanen uskoo toimintatavalla olevan positiivinen vaikutus palvelutason laatuun, asiakkaiden osallisuuteen ja ammattilaisten jaksamiseen.
– Asiakkaat ovat työmme omatunto ja peili, ilman heitä on vaikea rakentaa vaikuttavaa palvelua.
Lisätiedot:
Hanna Uotila
TKI-asiantuntija, sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna.uotila [at] tuni.fi (hanna[dot]uotila[at]tuni[dot]fi), 050 5208 296
Teksti: Hanna Ylli
Alustava havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy
