NOSERAssa tutkitaan nopean junaliikenteen rautateitä
Tampereen yliopistolla ja Väylävirastolla on pitkät perinteet tutkimusyhteistyöstä ratarakenteiden tutkimusalueella. Aiemmat kolme nelivuotista tutkimusohjelmaa painottuivat ratarakenteiden elinkaarta parantavien toimien tutkimukseen. Nyt käynnistyvä NOSERA-yhteistyö osoittaa tutkimuksen merkityksen radanpidolle.
– Jotta voidaan tehdä hyviä päätöksiä tulevaisuuden raideliikenteestä, tarvitaan tutkimustietoa ratoihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi sekä ennakkotietoa muutostilanteita, kuten nopeudennostoa varten, NOSERA-yhteistyön projektipäällikkö Heikki Luomala tutkimuskeskus Terrasta kertoo.
Pääosin Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terrassa toteutettava tutkimus kohdistuu nopeiden junien tuomiin erityispiirteisiin, jotka täytyy ottaa huomioon ratojen suunnittelussa. Tavoitteena on kasvattaa suurinta sallittua nopeutta joillakin rataosilla jopa 250 kilometriin tunnissa, mutta yleisemmin nostaa nopeuksia 200 kilometriin tunnissa. Toisena tutkimusteemana on raskaiden junien aiheuttama liikennetärinä ja tavaraliikenteen kaluston aiheuttamat kuormitusvaikutukset.
– Nopeiden henkilöjunien ja hitaiden tavarajunien yhteensovittaminen samalle raiteelle on melkoinen haaste. Monessa muussa maassa henkilöt ja tavarat liikkuvat omaa raidettaan pitkin. Suuret nopeuserot syövät kapasiteettia eikä kaarteita voida optimoida tietylle kalustolle ja ajonopeudelle sopivaksi. Rataa täytyy myös pitää kunnossa nopeuden junien edellyttämällä tavalla. Tavaraliikenne on kuitenkin merkittävässä roolissa radan vaurioitumisen näkökulmasta, Luomala sanoo.
Liikenteen aiheuttama tärinä on noussut otsikoihin itäisen yhdysliikenteen hiilikuljetusten myötä. Tietynlainen kalusto saa radan varren talot värähtelemään ikävästi. Helppoja keinoja ongelman ratkaisemiseksi ei ole olemassa, mutta tutkimuksen avulla voidaan kehittää työkaluja tärinäongelmien vähentämiseksi.
– Haastetta riittää: Kyse ei ole akselipainosta, vaan kaluston ja radan yhteistoiminnasta, mikä saa pohjamaan värähtelemään. Värähtely siirtyy joskus melko kaukanakin radasta oleviin rakennuksiin. Kaluston tai radan ominaisuuksien muuttaminen on kallista eikä se tapahdu kädenkäänteessä, Luomala tarkentaa.
Tutkimusta on käynnissä tälläkin hetkellä Pori-Mäntyluoto-rataosalla, jossa selvitetään komposiittiratapölkkyjen vaikutusta tärinään.
Tavoitteena hyvin toimivat radat
Tampereen yliopiston ja Väyläviraston yhteistyösopimus solmittiin 25.11.2020 vuosille 2021–2024. Nelivuotisen NOSERA-yhteistyön tavoitteena on molempia osapuolia sekä laajemmin alaa hyödyttävän yhteistyön jatkaminen ja edelleen kehittäminen. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on tutkimuksellisen tiedon tuottaminen päättäjien käyttöön tilanteisiin, joissa voidaan vaikuttaa kustannustehokkaan ja kokonaisuutena hyvin toimivan ratainfran suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon sekä omaisuuden hallintaan.
Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi NOSERA-yhteistyössä tavoitellaan myös ulkopuolista, niin kansallista kuin kansainvälistä, rahoitusta ja pyritään toteuttamaan T&K-yhteistyötä laajemmissa konsortioissa.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö, TkT Heikki Luomala, heikki.luomala [at] tuni.fi (heikki[dot]luomala[at]tuni[dot]fi), puh. 040 5521490
