Parveke, sauna ja lähiluonto auttoivat jaksamaan koronarajoitusten keskellä
Kyselyn vastauksista näkyi, että arkielämän toiminnot kasautuivat asuintoihin korona-aikana. Koronarajoitusten myötä yleinen oleskelu asunnoissa lisääntyi 57 prosentilla vastanneista asukkaista. Oleskelun ohella erilaisista aktiviteeteista lisääntyivät eniten ruoanlaitto (44 prosentilla vastaajista), liikunta (30 prosentilla vastaajista) ja ostokset (25 prosentilla vastaajista).
Asunnossa tapahtuva työnteko oli lisääntynyt 24 prosentilla vastaajista, 46 prosenttia ilmoitti työnteon säilyneen ennallaan ja 11 prosenttia ilmoitti työnteon asunnossa vähentyneen. Asukkaiden elämäntilanne vaikutti näiden muutosten taustalla.
– Tutkimuksemme kannalta on erityisen kiinnostavaa, miten asukkaat kokivat asuntojensa toimineen muuttuneessa tilanteessa. Selvittääksemme tätä kysyimme, olisivatko asukkaat toivoneet jonkin asian olevan asunnossaan toisin, hankkeen tutkija Katja Maununaho kertoo.
Lähes kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti toivoneensa muutoksia asuntoonsa usein (26 prosenttia) tai toisinaan (48 prosenttia). Vain joka neljäs ilmoitti, ettei ollut toivonut muutoksia vuoden aikana. Eniten toiveita asunnoissa kohdentui varasto- ja säilytystiloihin, joihin 29 prosenttia vastaajista olisi toivonut lisäystä. Lisääntynyt kotona oleminen sai vastaajat toivomaan myös parempaa ääneneristystä (27 prosenttia vastaajista) ja nykyistä isompaa asuntoa (25 prosenttia vastaajista). Hyvin poikkeuksellisesta ajasta huolimatta 59 prosenttia vastaajista ilmoitti, että muutokset olisivat toivottavia myös muulloin kuin pandemian aikana.
Sisustuksella käytännöllisyyttä ja viihtyisyyttä
Lisääntyneen kotona oleskelun myötä asukkaiden huomio kiinnittyi monin tavoin myös kodin sisustukseen. Monet kertoivat muuttaneensa asuntonsa kalustusta esimerkiksi etätyöpisteen toteuttamiseksi, tai muutoin asunnon ilmeen ja mukavuuden kohentamiseksi. Asunnon kokoon liittyen vastauksissa nousi esiin erilaisia kokemuksia. Osalle pieni asunto oli tuottanut hankaluuksia, kun taas toisten kertoman mukaan riittävän tilava asunto ja asunnon luonnonvaloisuus oli koettu korona-ajan arkea parantavina tekijöinä. Asunnon varustelun puolesta erityisesti parveke ja sauna nostettiin esiin jaksamista auttaneina tekijöinä.
Naapuruston tasolla korona-ajan rajoitteet vaikuttivat erilaisten jaettujen tilojen ja palveluiden käyttömahdollisuuksiin. Myös esimerkiksi ulkoliikunta sekä ajan viettäminen luonnossa ja pihoilla vaikuttivat korostuneen. Tähän liittyen 27 prosenttia vastaajista kertoi löytäneensä naapurustostaan paikkoja, joita eivät olleet aiemmin tulleet huomanneeksi. Vastauksissa näkyi myös lähipalveluiden merkitys sekä toive oman naapuruston monipuolisemmista liikuntamahdollisuuksista.
– Nyt, kun muutokset koronan vuoksi ovat olleet nopeita ja isoja, ihmiset ovat kiinnittäneet eri tavalla huomiota myös asuinympäristön tiloihin, ratkaisuihin ja palveluihin, Katja Maununaho sanoo.
Kyselyvastausten läpikäynti jatkuu, ja tuloksia hyödynnetään myös olemassa olevien asuinympäristöjen ja -tilojen analyyseissä.
Lisätietoja: YH Asuntosäätiö: Asuminen muutoksessa kotisivuilta
Tutkijat: Sofie Pelsmakers, Katja Maununaho, Tapio Kaasalainen, Sini Saarimaa, Elina Luotonen sekä Jyrki Tarpio.
Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä: www.sustainablehousingdesign.com
Teksti: Katja Maununaho
