SOC 75 vuotta – yhteiskuntatieteiden tiedekunta keskustelee ja vaalii yhteisöä

Kohta sata vuotta sitten, vuonna 1925, perustettiin Helsinkiin Kansalaiskorkeakoulu, josta sai alkunsa nykyisen Tampereen yliopiston yhteiskunnallinen koulutus ja tutkimus. 

Kansalaiskorkeakoulu muutti nimensä Helsingin Franzeninkadulla Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi (YKK). Kun yhteiskuntatieteellinen tiedekunta perustettiin 1949, oli YKK muuttunut professori Yrjö Ruudun sanoin täydelliseksi korkeakouluksi ”viimeistä piirtoa myöten” (lain. Rasila 1973, s. 124).

Tampereella YKK aloitti 10 professuurin ja yhden tiedekunnan voimin. Yhteiskuntatieteellistä seurasivat humanistinen tiedekunta (1964) ja vuotta myöhemmin taloudellis-hallinnollinen. Korkeakoulu nimettiin Tampereen Yliopistoksi vuonna 1966.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (SOC) järjestää 22.11.2024 seminaarin, joka juhlistaa tiedekunnan 75-vuotista taivalta. SOC juhlii myös Porissa marraskuussa. Porin yksikön juhlaseminaari 14.11. järjestetään yksikön täyttäessä 20 vuotta. 

Nyky-SOC koostuu neljästä tieteenalayksiköstä: 

• Historian, filosofian ja kirjallisuustieteen yksikkö
• Hyvinvointitieteiden yksikkö
• Terveystieteiden yksikkö
• Yhteiskuntatutkimuksen yksikkö

Yhteiskunnallinen orientaatio yhdistää neljää yksikköä 

SOCin tulevaisuusfoorumi kevättalvella 2024 korosti yhteisöllisyyttä: ”Hyvät käytännöt nousevat meistä”, huomio kuului. Yhteiskunnallinen vaikuttaminenkin tapahtuu yhdessä. SOCin väki haluaa vaalia monialaisuutta, minkä vuoksi on tarpeen tunnistaa myös tieteenalayksiköiden erilaisuus. 

Tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisen, terveystieteiden, humanistisen ja psykologian alan alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. SOCista valmistuu vuosittain hieman alle 400 maisteria ja noin 40 tohtoria.

Tutkimuksen suuret sisällölliset linjat ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen ja hallinta. Monitieteisyys on tiedekunnan leimallinen piirre.  

Kolmantena tehtävänään yhteiskuntatieteiden tiedekunta virittää kriittistä keskustelua yhteiskunnan tilasta ja sen kehityksen suunnasta.

 
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Liisa Häikiö, mitä SOCin yksikköjen erilaisuus ja erityisyys tarkoittavat yliopistotyössä? 

Tiedekunnassamme on edustettuna laaja kirjo tieteenaloja logopediasta perinteisiin yhteiskuntatieteisiin ja filosofiasta kansanterveystieteisiin. Tieteenalojen erityisyys luonnollisesti luo omanlaisuutta yksikköihin kuten yksikköjen erilainen historia, koko ja rakennekin. Korostaisin kuitenkin yksikköjen välistä yhteisyyttä: tutkimus ja opetus on tiedekunnassamme yhteiskunnallisesti orientoitunutta niin terveystieteiden, humanististen tieteiden kuin yhteiskuntatieteidenkin piirissä. Se yhdistää.  

Mitä neljän yksikön yhdistelmä tuo opetukseen ja tutkimukseen? 

Yhteistyötä ja erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Pääosin opetus tapahtuu tutkinto-ohjelmissa ja tohtoriohjelmissa, mutta olemme luoneet yhteisiä käytäntöjä ja periaatteita opetukseen ja myös yhteisiä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia koko tiedekuntaan. Tutkimuksessa arvostamme tutkijalähtöistä tutkimusta ja koetamme tukea tutkijoita tutkimusryhmissä, tutkimuskeskuksissa, yksiköissä ja tiedekunnassa. Tiedekunnan monialaisuus luo oman leimansa yhteistyöhön ja tieteellisten avausten tekemiseen.       

Millä mielin luet tiedekuntalaisten ajatuksia yhteisöllisyydestä ja moninaisuuden vaalimisesta?

Hyvillä mielin. Pidän sitä vahvuutenamme. Pyrimme arvostamaan moninaisuutta ja erilaisia näkemyksiä, vaikka aina se ei tietenkään ole helppoa. Oman käsitykseni mukaan meillä on myös vahva ymmärrys yhteisön merkityksestä akateemisessa toiminnassa. Korona-aika loi selkeää vajausta yhteisöllisyyteen. Fyysinen etäisyys ja etätapaamiset ovat merkinneet kapeutuvaa käsitystä siitä, miksi toimintamme on merkityksellistä ja mikä tuo meidät yhteen. Olen aistinut, että henkilökunta ja opiskelijat kaipaavat yhteisyyden uudelleen vahvistamista. Tarvitsemme jaettua ymmärrystä siitä, miksi toimintamme on merkityksellistä ja mikä tuo meidät yhteen. Ihmiset kaipaavat yhteistä puurtamista ja sen jälkeen juhlaa!

Mitä ajattelet yhteiskuntatieteiden asemasta ja arvostuksesta yhteiskunnassa, ja toimintanne vaikuttavuudesta? 

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta on uusiutunut vuosien saatossa ja samalla ylläpitänyt vahvoja traditioita. Vaikuttavuuden näkökulmasta voi kysyä: Millaisessa Suomessa eläisimme, jos yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa ei olisi perustettu 75 vuotta sitten? Tampereen yliopisto on ollut ja on edelleen keskeinen hyvinvointivaltion asiantuntijoiden kouluttaja ja suomalaista yhteiskuntaa uudistavan tiedon tuottaja. Tämä merkitys ja vaikutus on ajallisesti hyvin pitkäikäistä ja kasautuvaa. 

Parhaillaan elämme yhteiskunnallista murrosaikaa, jossa luonnonprosessien häiriintyminen ja fossiilitalouden päättyminen muuttaa yhteiskunnan perustaa. Tiedettä ja yhteiskuntaa uudistavalle tiedolle ja yhteiskunnalliselle asiantuntijuudelle on suuri tarve. Ei olekaan ihme, että tiedekuntamme tutkijoita ja opettajia arvostetaan laajasti kotimaassa ja kansainvälisesti. Nuorten keskuudessa olemme erittäin haluttu opiskelupaikka ja yhteistyötahojemme näkökulmasta luotettava ja osaava kumppani. 
 

Seuraa SOCin juhlavuotta yliopiston uutisissa tieteenalayksiköiden nostoissa ja somessa tunnisteella #SOC75.

Kirjallisuutta:

Rasila, Viljo, Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925–1966. WSOY (1973). 

Kaarninen, Mervi, Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960–2000. Tampereen yliopisto ja Vastapaino (2000). 

Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949–2009. Toim. Järvenpää, Paula; Lahtinen, Mikko; Nordenstreng, Kaarle (2009).