Suomen Akatemialta rahoitusta tutkimustulosten hyödyntämiseen
Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitus on uusi rahoitusmuoto, jonka tavoitteena on edistää tutkimustulosten hyödyntämistä kohti kaupallistamista ja muun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden syntymistä. Rahoituksella voi esimerkiksi testata tutkimustuloksia käytännön olosuhteissa tai kehittää uusia toimintamalleja elinkeinoelämän, julkishallinnon tai kolmannen sektorin tarpeisiin. Ensimmäinen rahoitushaku oli pilotti, ja se oli suunnattu Akatemian huippuyksikkörahoitusta saaville hankejohtajille sekä lippulaivojen valitsemille tutkijoille.
Tampereen yliopistosta rahoituksen sai kuusi hanketta.
Uroteelisyöpien diagnostiikka ja seuranta
Professori Matti Nykter sai rahoituksen hankkeeseen, jossa selvitetään, pystyykö virtsan DNA-testi korvaamaan turvallisesti suurimman osan tähystyksistä rakkosyövän diagnostiikassa ja syövän höyläyksen jälkeisessä seurannassa. Selvitys tehdään satunnaistettujen kliinisten kokeiden avulla. Hankkeen saama rahoitus on 299 997 €.
Joka vuosi noin 600 000 ihmistä maailmassa saa rakko- tai ylävirtsatiesyövän diagnoosin. Yleisin oire on virtsassa näkyvä veri, joka johtaa rakon tähystystutkimukseen. Rakon tähystyksiä tehdään joka vuosi miljoonia, mutta vain 10 % tähystyksistä johtaa syövän diagnoosiin. Hankkeessa testataan uutta testimenetelmää, jossa potilas kerää virtsanäytteen kotonaan ja toimittaa sen postitse laboratorioon. Laboratoriossa tehtävä DNA-analyysi tunnistaa rakkosyövän 98 % herkkyydellä.
Kestävän pelikulttuurin edistäminen
Professori Olli Sotamaa sai rahoituksen PEGASUS-hankkeeseen, jonka tavoitteena on muokata suomalaista pelikulttuuria ja -teollisuutta kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävämmäksi. PEGASUS-hankkeessa pelialaan liittyviin monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden haasteisiin luodaan ratkaisuja yhdessä alan toimijoiden kanssa. Hankkeen saama rahoitus on 299 797 €.
Hankkeessa tuotetaan vertaisarvioitujen julkaisujen rinnalla käytännönläheiset ohjenuorat monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi sekä työpajoihin perustuva yhteisöllinen menetelmä, joka mahdollistaa kulttuurisesti kestävien toimintamallien kehittämisen.
Lisätyn todellisuuden sovellukset puiden ja metsien havaitsemiseen
Yliopistotutkija Timo Nummenmaa sai rahoituksen GamiLiDAR-konsortiohankkeeseen. Hankkeessa pelillistetyn lisätyn todellisuuden sovelluksia käytetään puiden ja metsien havainnointiin kuluttajalaitteiden laserkeilauksen (LiDAR) avulla. Lähestymistapa mahdollistaa datan keräämisen samalla, kun käyttäjä kokee pelillistä vuorovaikutusta. Tämä parantaa kykyä kerätä metsätietoa ja tekee siitä samalla kiinnostavaa.
Hankkeessa tuotetaan proof of concept -sovelluksia, joiden avulla kerätään dataa metsän ominaisuuksien ymmärtämiseksi sekä käyttäytymisdataa, jotta saadaan käsitys siitä, miten käyttäjien käyttäytyminen liittyy kerättyihin metsän ominaisuuksiin. Tampereen yliopiston rahoitusosuus hankkeessa on 299 533 €. Partnerina toimii Itä-Suomen yliopisto.
Eriarvoisuutta käsittelevät tietokannat
Professori Kaisa Kotakorpi sai rahoituksen konsortiohankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa kolme eriarvoisuutta käsittelevää tietokantaa, joita hyödynnetään tutkimuksessa. Tietokannat muodostuvat varallisuusjakaumasta, tulo- ja terveystiedoista sekä niin sanotusta tulonjaon huomioon ottavasta kansantalouden tilinpidosta.
Hankkeessa luotavat innovatiiviset tiedonlähteet ovat arvokkaita moniulotteisen eriarvoisuuden seurannassa. Varallisuus- ja tuloaineiston yhdistelmä tarjoaa tietoa myös kulutuksesta koko väestön keskuudessa. Useiden keskeisten alan instituutioiden kanssa yhteistyössä toteutettu hanke tarjoaa vertaansa vailla olevan mahdollisuuden ymmärtää, miten julkiset politiikat voivat edistää oikeudenmukaista sosiaalista kehitystä. Tampereen yliopiston osuus rahoituksesta on 237 340 €. Partnerina toimii Helsingin yliopisto.
Skaalautuvia pulssilasereita kvanttiteknologian sovelluksiin
Professori Mircea Guina sai rahoituksen hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ultranopeita puolijohdesirulasereita. Hankkeessa demonstroidaan näiden puolijohdesirulasereiden soveltuvuus puolijohdekvanttipisteisiin perustuvien kvanttivalonlähteiden liipaisuun. Guinan hankkeen saama rahoitus on 298 498 €
Pienen kokonsa puolesta kvanttipisteisiin pohjautuva teknologia skaalautuu teolliseen tuotantoon jo nykyisellään. Niiden liipaisuun vaaditaan kuitenkin kookkaita ja kalliita laserlaitteita, mikä toimii pullonkaulana teknologian leviämiselle. Hankkeen tavoite on korvata kookkaat liipaisulaserit puolijohdesiruihin perustuvilla nopeilla ja vakailla laseroskillaattoreilla. Niiden on tarkoitus soveltua skaalautuvaksi osaksi integroitua kokonaisuutta, jota hyödynnetään kvanttitiedonsiirrossa ja -salauksessa. Kehitystyö toteutetaan yhteistyössä johtavien eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkimusryhmien kanssa.
Uusi kuvantamismenetelmä aivohalvauksen diagnostiikkaan
Professori Jari Hyttinen on partnerina konsortiohankkeessa, jossa testataan kliinisesti uudenlaista kuvantamisteknologiaa aivohalvauksen diagnosoimiseksi. Uusi monitorointiteknologia perustuu sähköiseen impedanssitomografiaan (EIT), ja se on suunniteltu aivoverenvuodon jatkuva-aikaiseen seurantaan ja havaitsemiseen tehohoidossa.
Uusi aivohalvauksen seurantateknologia on todettu lupaavaksi simulaatiotutkimuksissa ja laboratoriotesteissä, mutta teknologiaa ei ole vielä testattu kliinisesti. Hankkeen tavoitteena on ratkaista jäljellä olevat matemaattiset ja tekniset tutkimuskysymykset ja suorittaa kliininen pilottitutkimus. Uusi seurantateknologia voi johtaa merkittäviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin aivohalvauksen parantuneen hoidon ansiosta. Konsortiota johtaa Itä-Suomen yliopisto. Toisena partnerina hankkeessa on Aalto-yliopisto. Tampereen yliopiston osuus rahoituksesta on 133 409 €.
– Tampereen yliopiston positiivinen erottuminen tässä haussa osoittaa, kuinka vaikuttavuus ja tulosten hyödyntäminen ovat yliopiston strategian mukaisesti tutkijakunnassakin laajasti esillä: olimme ainoa yliopisto, joka sai rahoitusta jokaisesta kolmesta osiosta eli biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksesta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksesta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksesta. Olemme tutkimus- ja innovaatiopalveluissa tutkijoiden tukena tulosten vaikuttavuuden ja hyödyntämisen suunnittelussa, samoin valmistelussa ja siihen liittyvän rahoituksen haussa, innovaatiopalvelupäällikkö Juho Väisänen sanoo.
Ideat ratkaisuiksi – tutkimuksen hyödyntäminen -rahoitushaussa myönnettiin yhteensä 6,9 miljoonaa euroa 20 hankkeelle, joissa on kaikkiaan 27 osahanketta. Rahoituksen sai 28 prosenttia hakemuksista. Hankkeet käynnistyvät 1.1.2024 ja ne kestävät kaksi vuotta.
Lue lisää hausta ja rahoitetuista hankkeista Suomen Akatemian sivuilta
