Teknologiakehitys pitää tietojohtamisen älyllisesti valppaana

Tietojohtaminen juhlistaa 25-vuotiasta toimintaansa tämänvuotisessa Johtajuussymposiumissa. Ensimmäiset tietojohtamisen opiskelijat aloittivat vuonna 1999 ja muutamaa vuotta myöhemmin perustettiin tiedonhallinnan laitos. Oli syntynyt perusta Tampereen yliopiston nykyiselle tietojohtamisen tutkimukselle, opetukselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.

Tampereen yliopiston tietojohtamisen yksikössä työskentelee kahdeksan professoria ja reilut 30 opetuksen ja tutkimuksen ammattilaista. Yksikköä johtaa professori Marko Seppänen, jonka oma urakehitys kuvaa hyvin tieteenalan kattavaa sateenvarjoluonnetta. Seppäsen professuuri on alkujaan teollisuustaloudessa, yritysverkostojen johtamisessa. 

Tietojohtaminen (engl. Information and Knowledge Management) yhdistää kokonaisvaltaisesti tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä, johtamista ja liiketoimintaa. Tieteenalana se tarkastelee tapoja, joiden avulla hyödynnetään tietovirtoja ja osallistutaan arvonluontiin organisaatiossa. Tiedolla toimimista peräänkuulutetaan yhteiskunnassa toistuvasti.

– Kaikki organisaatiotoiminta perustuu tietoon ja ymmärrykseen tiedon luonteesta. Tarvitaan kykyä käsitellä ja jalostaa tietovirtoja. Teknologian saralla viimeisimpänä on noussut tekoäly, johon tietojohtamisen yksikön asiantuntemusta kohdistuu parhaillaan, Seppänen kertoo.

Johtajuussymposiumissa 22.10. kuullaan Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamssonin ja Helsingin yliopiston dosentin Salla-Maaria Laaksosen puheenvuorot tekoälystä.

– Aiempi tekoälykehitys näkyi kehittyneenä analytiikkana, koneoppimisena ja algoritmeina. Nykyisin julkisuudessa puhutaan suurista kielimalleista. Molemmat tekoälyn juonteet ovat mukana tutkimuksessamme ja opinnäytteissä, Seppänen toteaa.

Tietoperustainen arvonluonti keskiössä

Silmäillessään vanhoja opetusohjelmia yliopistonlehtori, tutkinto-ohjelman vetäjä Pasi Hellsten huomaa opetussisältöjen muuttuneen perusteellisesti. Tietty pohjavire on kuitenkin pysynyt: tietojohtaja ymmärtää edelleen teknologian tuomia mahdollisuuksia suhteessa organisaation toimintaan. Käytännössä työ tarkoittaa monelle tietovarantojen ja -järjestelmien hyödyntämistä. 

– Oppiainetta perustettaessa oltiin huolissaan siitä, etteivät tietotekniikka ja talous ymmärrä toisiaan. Kuiluun niiden välissä tarvittiin tietojohtamista, osapuoleksi, joka osaisi kehittää toimintaa molemmat alan huomioiden. Tekniikan ja toiminnan rajapinta hämärtyy entisestään teknologiakehityksessä. Osaamista tarvitaan päällimmäisenä siitä, miten uusia välineitä hyödynnetään organisaatioissa, Hellsten sanoo. 

Työvälineet ja menetelmät datan analysointiin muovaantuvat yhä edistyneemmiksi. Hellsten muistuttaa, että kyse on kuitenkin teknologian ja ihmisen yhteispelistä, jotta uusinta teknologiaa käytetään juuri organisaatiolle sopivalla tavalla. 

– Aiemmin saattoi esiintyä joko pelkästään teknologiakeskeistä tai ihmiskeskeistä näkemystä. Ihmiset tarvitsevat välineet käyttöönsä, mutta samalla teknologia tarvitsee ihmistä osaajaksi hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Organisaatioissa tulisi pohtia teknologian käyttömerkityksiä, ettei ’kilkkeitä’ vain hankita hankkimisen itsensä vuoksi.

Tieteenalayksikön strategian painopisteistä ovat pisimpään pysyneet tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmien johtaminen. Digitaalisen liiketoiminnan johtaminen on tullut myöhemmin, mutta liiketoimintaympäristön kehitystä seuraten luontevasti mukaan. 

Kuva: Jonne Renvall

– Kolmea pääaluettamme yhdistää tietoperustainen arvonluonti eli käytännössä se, miten pystymme tuottamaan parempaa informaatiota päätöksenteon tueksi. Järjestelmät on rakennettava sellaisiksi, että ne auttavat johtamisessa. Johtaja toimii tietojohtamisen menetelmin paremmin informoituna, professori Seppänen tiivistää. 

Joskus puhutaan tietojohtamisen pehmeämmästä tai ihmisläheisestä puolesta. Käsite viittaa esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen tietoon perustuen. Yhtä lailla kyse on organisaatioiden tietovirtauksen mahdollistamisesta tai sen esteiden poistamisesta. 

– Tietojohtaminen kouluttaa ihmisiä ymmärtämään järjestelmiä ja laajemmin teknologiakehitystä. Osaamistarpeessa korostuu se, miten teknologiasta syntyy lisäarvoa organisaatiolle. Vaikka parhaillaan testataan esimerkiksi tekoälyllä johdettua yritystoimintaa, pitäisin sitä vielä aika scifinä ajatuksena. Pikemminkin löydetään tekoälyn sovellusalueita ihmisen ja tekoälyn välistä. Tekoäly tarvitsee ihmisestä tiedon jäsentäjää ja merkitysten arvioijaa. Liiketoiminnassa on lisäksi tärkeä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Ihminen ratkoo ongelmia teknologiaa hyödyntäen, Seppänen linjaa.

Koulutus vastaa työelämän tarpeisiin

Muiden diplomi-insinööri-tutkintojen tavoin tietojohtaminen nojaa vahvaan matemaattis-luonnontieteellisen perustaan. Hellsten sanoo sen tuovan ajattelun pohjaa, kuten taitoa hyväksyä luonnontieteen piiriin kuuluvia lainalaisuuksia. Tietojohtamisen opiskelija ymmärtää myös lukujen maailmaa, laskentaa ja talouden ilmiöitä. 

Koulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän tarpeita. Työelämäyhteistyöstä opiskelija saa näkemystä todellisista toimintaympäristöistä ja verkostoja. 

Tekoälyä tietojohtamisen oppiaine hyödyntää myös harjoitustöissä. Uusimpana on testattu opettajabottia sparraajana ja henkilökohtaisen palautteen antajana. Professori Seppänen korostaa kuitenkin vastuuta kehittää tekoälyä opetuksessa niin, että opiskelija oppii eikä vain suorita. Tekoälyn hyöty nähdään aikaa kuluttavan käsityön vähentäjänä. 

Sivuaineet määrittelevät profiilia, joka valmistuneelle muodostuu. Kaikki saavat silti osaamista tietotekniikasta. Alumnit ovat tuttu näky vierailemassa alma materissaan esimerkiksi vierailuluennoimassa. Aktiiviseen alumniyhdistykseen kuuluu noin 700 jäsentä. Heistä useita kymmeniä saapuu tapaamisen Johtajuussymposiumin yhteydessä. 

Tutkimus on kiinni nykyteknologiassa ja vaikuttaa käytännössä

Tietojohtaminen tarjoaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa siltoja monien alojen suuntaan: tietotekniikkaan, rakentamiseen, signaalinkäsittelyyn, liiketaloustieteeseen, hallintotieteeseen sekä yhteiskuntatieteisiin ja terveystieteisiin.

Katsaus uusimpiin tutkimushankkeisiin paljastaa, että ajankohtainen teknologiakehitys ja yhtymäkohdat aloihin näkyvät vahvasti Tampereella. Professori Henri Pirkkalaisen johtama konsortio sai vastikään Jane ja Aatos Erkon säätiön miljoonarahoituksen tekoälyn pimeän puolen tutkimukseen. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita.

EVIL-AI (”Evil-eye”) -hankkeen keskiössä ovat tekoälyagentit (AI agents). Ne ovat tietokoneohjelmia tai järjestelmiä, jotka kykenevät tekemään itsenäisesti älykkäiksi tulkittavia toimintoja tavoitellessaan tiettyä tavoitetta. Työryhmä pureutuu tekoälyn haittavaikutusten, kuten epäeettisen tai rikollisen toiminnan tunnistamiseen ja ehkäisyyn sekä tekoälyn säätelyyn.

Tietojohtaminen on ollut mukana infrarakentamisen ProDigial -tutkimusohjelmassa. Siltojen, teiden, risteyksien rakentamisessa on pohdittu digitaalisaatiota ja saumatonta tiedonsiirtoa toimijoiden välillä. Mahdollistavatko järjestelmät tiedonkulun infra-alalla ja miten niitä pitäisi kehittää? 

Yliopistotutkija Jukka Huhtamäki tutkii GET:ORG -akatemiahankkeessaan uudenlaisia organisoitumisen muotoja, joita syntyy asiantuntijayhteisöjen viestinnässä digitaalisilla alustoilla. Apulaisprofessori Nannan Xi tutkii yhtenä aiheenaan pelillistämisen avulla ostoskokemusta virtuaalimaailmassa. 

Professori Seppänen puolestaan sai tuoreeltaan tilaustutkimushankeen, joka tarjoaa oivan esimerkin suoraan tietojohtamisen ytimestä: datan analysoinnista ja hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Yritysyhteistyössä tarkastellaan Sandvikin edistyneen poralaitteen arvonmuodostusta. Tarkoituksena on mallintaa valmistusprosessin aikana syntyvän datan arvoa ja samalla vastata sääntelyn edellyttämiin päästö- ja taloudellisiin tavoitteisiin. (Ks. alihankinta.fi: Valmistuksen datavarannot käyttöön yhteistyöverkoston kanssa).

Tutustu tietojohtamisen yksikköön 

Lue opiskelijoiden Veera Saastamoisen ja Tuomas Hyypiän ajatuksia opiskelusta