Uutuuskirja kertoo, miksi uskontolukutaitoa tarvitaan Suomessa lisää
Oikeus omaan uskontoon on perusoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys, mutta uskontoja tulee tarkastella myös poliittisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Kun uskonnollinen moninaisuus lisääntyy, tarvitaan uudenlaista tapaa jäsentää uskontojen roolia yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitsevat paitsi tavalliset kansalaiset myös kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, eri viranomaiset sekä kotouttamisen parissa työskentelevät.
Uskontolukutaitoa varten ihmisillä tulee olla tietoa ja ymmärrystä siitä, miten uskontoperinteet toimivat ja millaisia merkityksiä ne saavat ihmisten elämässä ja yhteiskuntien toiminnassa. Uskontolukutaito ei kuitenkaan ole vain uskontojen ymmärtämistä, vaan myös kriittistä suhtautumista uskonnollisiin ilmiöihin ja kykyä nähdä uskonnot osana yhteiskunnan erilaisia virtauksia.
– Uskontolukutaitoa tarvitaan kasvatusyhteisöjen arjessa ja juhlassa. Kouluissa uskonnot eivät ole vain uskonnonopettajien aluetta, vaan katsomuksellisesti moninaisissa kouluissa uskontoon liittyvien yhdenvertaisuuden kysymysten tunnistaminen ja osallisuuden rakentaminen edellyttää opettajilta uskontolukutaitoa. Kirjassa uskontolukutaitoa käsitellään kaikkien opettajien eettiseen ammatillisuuteen kuuluvana taitona, kertoo monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen Tampereen yliopistosta.
Uskontolukutaito kansalaistaitona sekä ammatillisena ja akateemisena osaamisena
Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa selvittää, mitä uskontolukutaito merkitsee kansalaistaitona sekä ammatillisena ja akateemisena osaamisena. Teoksessa käsitellään uskontolukutaitoa niin kasvatusyhteisöissä, julkisella sektorilla kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa, joita on käyty esimerkiksi Suvivirrestä ja samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä. Kirjan esimerkeissä painottuvat erityisesti kristinusko ja islam, mutta esillä ovat myös esimerkiksi juutalaisuus, uushenkisyys ja uskonnottomuus.
– Kirjaan olen nostanut havaintoja esimerkiksi muslimeja suomalaisissa kouluissa tarkastelleista tutkimuksistani. Näissä on käynyt ilmi, että ymmärrys islamista ja sen sisäisestä moninaisuudesta, sekä monista erilaisista merkityksistä kouluyhteisön jäsenille, on usein puutteellinen. Virheelliset käsitykset vaikeuttavat muslimioppilaiden osallisuuden rakentumista. Uskontolukutaidon kehittäminen tulisi olla myös opettajankoulutuksen tavoite, Rissanen summaa.
Globalisaation sekä uskontoa hyödyntävän nationalismin ja populismin vuoksi on tärkeää pohtia, minkälaisia merkityksiä uskonnoilla on yksilöille ja yhteisöille. Uskonnollisten vähemmistöjen osallisuus ja oikeudet ovat olennaisia yhteiskuntarauhalle, ja uskontolukutaitoa tarvitaankin kansalaistaitona keskinäisen ymmärryksen ja toimivan demokratian vahvistamiseen.
Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa -teoksen ovat kirjoittaneet Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta, Tuula Sakaranaho ja Johanna Konttori Helsingin yliopistosta, Inkeri Rissanen Tampereen yliopistosta, Ruth Illman Donner-instituutista, Martin Ubani Itä-Suomen yliopistosta ja Marja Tiilikainen Siirtolaisuusinstituutista.
