Valomikroskopiakeskus kokeilee kuvantamispalveluidensa laajentamista myös pirkanmaalaisille yrityksille
Tampereen yliopiston Valomikroskopiakeskuksessa (Tampere Imaging Facility, TIF) tehdään korkealuokkaista biokuvantamiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä. TIF tarjoaa tutkijoille uudet ja huolletut biokuvantamislaitteet sekä kouluttaa niiden käytössä.
Valomikroskopiakeskus sai Euroopan aluekehitysrahastolta tukea hankkeelle, jonka tarkoituksena on tuoda sekä keskuksen osaaminen että laitteisto paremmin Pirkanmaan alueen yritysten saataville sekä kehittää uutta mikroskopiateknologiaa. Rahoitus myönnettiin professori Humeyra Caglayanin, professori Atanas Gotchevin ja yliopistotutkija ja valomikroskopiakeskuksen johtaja Teemu Ihalaisen muodostamalle yhteishankkeelle. Hanke alkoi vuoden alussa ja se kestää kolme vuotta. Hankkeessa pilotoidaan palveluita alueen yrityksille, joilla on pieniä kuvantamistarpeita.
– Monet teknologiafirmat voisivat hyötyä laitteistamme ja osaamisestamme. Toistaiseksi meillä ei kuitenkaan ole ollut valmiita prosesseja tai tarpeeksi henkilökuntaa, joiden avulla olisimme voineet ottaa yliopiston ulkopuolisia näytteitä tai pieniä projekteja, kertoo Ihalainen.
Jenni Karttunen toimii hankkeen projektipäällikkönä. Hän lähtee kartoittamaan, mitkä yritykset voisivat tarvita keskuksen palveluita sekä millaisille palveluille olisi kysyntää. Tarkoituksena on rakentaa toimintamalli yhteistyöhön yritysten kanssa, aina näytteiden logistiikasta saadun datan raportointiin. Aikaa menee yrityspilottien lisäksi keskuksen sisäisten prosessien kehittämiseen sekä tekniikoita kuvailevien julkaisujen luomiseen. Niiden avulla yritykset voivat nähdä, mitä keskuksen laitteilla on mahdollista tehdä.
– Tulevaisuuden toiveena olisi tarjota yrityksille laajemmin ostopalvelua, pohtii Karttunen.
Hanke toimii eräänlaisena pilottina laajemmalle yritysyhteistyötoiminnalle.
Lisäksi hankkeessa on tavoitteena kehittää kokonaan uudenlaista mikroskooppiteknologiaa, joka mahdollistaisi nopean kolmiulotteisen kuvantamisen. Kehitystyötä tehdään hankkeessa mukana olevissa tutkimusryhmissä Hervannan kampuksella.
Mikroskooppikuvista löytyy tieteellisen datan lisäksi estetiikkaa
Valomikroskopiakeskus järjesti keväällä mikroskooppikuvakilpailun, johon tutkijat saivat osallistua ottamalla kuvan jollain keskuksen mikroskoopilla. Kilpailun tarkoituksena oli nostaa keskuksen osaamista esille ja saada tutkijat pohtimaan kuvien visuaalisuutta.
– Haluan kannustaa muitakin tutkijoita, että kuvantaminen ei ole vain tieteellistä dataa, vaan se on oikeasti myös visuaalista ilmettä ja estetiikkaa, sanoo Ihalainen.
Mikroskoopilla saatavien kuvien visualisointi on tärkeää, sillä sen avulla tutkija voi korostaa haluamiaan asioita. Esimerkiksi kuvan värivalinnoilla voidaan helpottaa sen tulkitsemista. Kuva kertoo aina enemmän kuin yksittäinen numeerinen mittaustulos.
Kilpailun kuvia tullaan käyttämään keskuksen uusilla somekanavilla, Instagramissa ja X:ssä. Sosiaalisessa mediassa tieteestä ja mikroskopiasta halutaan kertoa kansantajuisesti.
– Olen kuullut, että yleisö haluaa nähdä nättejä mikroskooppikuvia. Samalla voimme kertoa tutkimuksenteosta, solubiologiasta ja mikroskopiasta, kertoo Karttunen.
Kuvakilpailun tulokset julkaistiin lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan ”Infrastucture Showroom Seminar Series” -tapahtumassa, jossa keskus esittäytyi muille yliopiston keskuksille ja tutkijoille. Kuvakilpailusta on tarkoitus tehdä vuosittainen. Kilpailun kolme parasta sai ilmaista kuvantamisaikaa sekä yllätyspalkinnon.
Valomikroskopiakeskuksen tehtävänä on tukea tutkimusta
Valomikroskopiakeskus kuuluu Tampereen yliopiston tutkimusinfrastruktuureihin, joiden tarkoituksena on tarjota tutkijoille korkeatasoisia tekniikoita. Infrastruktuurit sisältävät laitteistoja ja erikoisosaamista, joita yksittäisen tutkimusryhmän ei ole mahdollista itse hankkia tai ylläpitää.
Valomikroskopiakeskuksessa on kymmenen erilaisiin mittauksiin soveltuvaa mikroskooppia ja yksi analyysitietokone. Keskus ylläpitää laitteita, kouluttaa tutkijoita niiden käytössä ja auttaa ongelmatilanteissa.
Toiminta on tasapainoilua. Laitteistot ovat kalliita ja niiden huoltaminen maksaa, mutta toisaalta tutkijoille halutaan tarjota kuvantamispalveluita mahdollisimman edullisesti. Tiedekunnalta saatava tuki ja rahoitus tutkimusinfrastruktuureille onkin suuressa roolissa keskuksen toiminnan kehittämisessä.
