Page 138 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Korthagen, F. A. 2010. Situated learning theory and the pedagogy of teacher education:
Towards an integrative view of teacher behavior and teacher learning. Teaching and Teacher
Education 26 (1), 98−106.
Korthagen, F. A. 2004. In search of the essence of a good teacher: towards a more holistic approach
in teacher education. Teaching and Teacher Education, 20 (1), 77–97.
Korthagen, F. A. & Vasalos, A. 2005. Levels in reflection: Core reflection as a means to enhance
professional growth. Teachers and teaching, 11 (1), 47−71.
Larrivee, B. 2008. Development of a tool to assess teachers’ level of reflective practice.
Reflective practice 9 (3), 341−360.
Luthans, F. 2002. The need for and meaning of positive organizational behavior.
Journal of Organizational Behavior: The International Journal of Industrial,
Occupational and Organizational Psychology and Behavior, 23(6), 695−706.
Mansvelder-Longayroux, D., Beijaard, D. & Verloop, N. 2007. The portfolio as a tool for stimulating
reflection by student teachers. Teaching and Teacher Education 23 (2007) 47–62.
Mentkowski, M. & Associates. 2000. Learning that Lasts. Integrating learning, development,
and performance in college and beyond. San Francisco: Jossey-Bass.
Murtonen, M. 2013. Ohjattu oppimispäiväkirja reflektion välineenä yliopistopedagogiikan opinnoissa.
Yliopistopedagogiikka 20 (2), 19–23. (Luettu 2.8.2018.) Saatavissa:
https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2013/09/yliopistopedagogiikka-2-13-
murtonen.pdf.
Mäkinen, M., Linden, J., Annala, J. & Wiseman, A. 2018. Millennial generation preservice teachers
inspiring the design of teacher education. European Journal of Teacher Education 41 (3),
343−359.
Mälkki, K. 2010. Building on Mezirow’s theory of transformative learning: Theorizing the challenges
to reflection. Journal of Transformative Education, 8(1), 42–62.
Määttä, K. & Uusiautti, S. 2013. Pedagogical love and good teacherhood. Teoksessa K. Määttä & S.
Uusiautti (toim.) Many Faces of Love. SensePublishers, Rotterdam, 93–101.
Ojanen, S. 1993. Reflektiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa. Teoksessa S. Ojanen (toim.)
Tutkiva opettaja. Opetus, 21, 125–147.
Opinto-oppaat 2017–2019. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. Luettu 25.5.2018.
Plomp, T. 2013. An introduction. In Educational design research. SLO.
Netherlands institute for curriculum development, 1–52.
Rauhala, I., Leppänen, M. & Heikkilä, A. 2013. Pääasia: organisaation psykologinen pääoma.
Helsinki: Talentum.
Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY.
Seligman, M. E. 2002. Positive psychology, positive prevention, and positive therapy.
Teoksessa C. R. Snyder & S. J. Lopez (toim.) Handbook of positive psychology,
Oxford: Oxford University Press 2 (2002), 3–9.
Timoštšuk, I. & Ugaste, A. 2010. Student teachers’ professional identity.
Teaching and teacher education 26 (8), 1563−1570.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen
käsitteleminen Suomessa [verkkojulkaisu]. (Luettu 28.11.2019).
Saatavissa: http://www. tenk. fi/sites/tenk. fi/files/HTK_ohje_2012. pdf.
Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita.
Kirjayhtymä.
Walford, G. 2005. Research ethical guidelines and anonymity. International Journal of research &
method in education, 28 (1), 83–93.
Yin, R. 1994. Case Study Research. Design and Methods. Thousand Oaks: Sage
Youssef-Morgan, C. M., & Luthans, F. 2013. Positive leadership:
Meaning and application across cultures.

138