Page 137 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

Artikkelissa esitetyn mallin kehittäminen edellyttää lisää tutkimusta, jotta se yhä paremmin auttai-
si opiskelijaa reflektiivisessä itsearvioinnissa ja hyvinvointitekijöiden tunnistamisessa. Tämä tutkimus
on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla (Tutkimuseettinen neuvottelukun-
ta 2012). Olemme saaneet opiskelijoilta luvan hyödyntää heidän oppimisraporttejaan ja tulkinnois-
samme olemme pyrkineet kriittisyyteen ja avoimuuteen. Walford (2005) muistuttaa, kuinka vaikeaa
tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden anonymisointi on. Tämän tiedostaen olemme valinneet
sitaatit huolella opiskelijoiden työtä ja raportoinnin kokonaisuutta kunnioittaen, jotta emme tul-
kitsisi väärin opiskelijoiden ajatuksia ja samalla tarjoaisimme uskottavan kuvan tutkimuksen vai-
heista. Tulevaisuudessa, kun mallia kehitetään, on syytä harkita sellaisia riittävän laajoja aineiston-
keruun muotoja, joissa opiskelija saa luottamuksellisesti reflektoida, tunnistaa vahvuuksiaan ja
raportoida kokemuksiaan anonyymisti. Siten olisi mahdollista löytää keinoja, joiden avulla opiskelija
saisi syventäviä välineitä reflektiiviseen itsearviointiin ja ainutlaatuiseen opettajaksi kasvun prosessiin.

Lähteet

Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
Beijaard, D., Meijer, P. C. & Verloop, N. 2004. Reconsidering research on teachers’ professional
identity. Teaching and teacher education 20 (2), 107−128.
Clandinin, D. J., Connelly, F. M. & Bradley, J. G. 1999. Shaping a professional identity:
Stories of educational practice. McGill Journal of Education, 34 (2), 189−191.
Darling-Hammond, L. 2017. Teacher education around the world:
What can we learn from international practice? European Journal of Teacher Education 40 (3),
291−309.
Design-based research collective 2003. Design-based research: An emerging paradigm for
educational inquiry. Educational researcher, 32 (1), 5–8.
Dewey, J. 1910. How we think. New York. D.C. Heath & Company.
Erlingsson, C. & Brysiewicz, P. 2017. A hands-on guide to doing content analysis.
African Journal of Emergency Medicine 7 (3), 93−99.
Evers, F. T., Rush, J. C. & Berdrow, I. 1998. The bases of competence. Skills for Lifelong Learning and
Employability. CA: Jossey-Bass Publishers.
Hasari, M. 2019. Opettajan ammatti-identiteetin muotoutuminen matemaattisten aineiden
opetusharjoittelussa. Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto,
Kasvatustieteiden tiedekunta Acta Univ. Oul. E 186.
Izadinia, M. 2013. A review of research on student teachers’ professional identity.
British Educational Research Journal, 39 (4), 694−713.
Jyrhämä, R. & Syrjäläinen, E. 2009. Ohjaussuhde, ohjaajan roolit ja pedagoginen ajattelu
opetusharjoittelussa. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 40 (5), 417−430.
Jyrkiäinen, A. 2013. Ammatillisen kasvun askeleet – Aikuisopiskelijoiden merkitykselliset kokemukset
ohjatussa opetusharjoittelussa. Teoksessa M. Mäkinen, A. Jyrkiäinen & J. Annala (toim.)
Rajanylityksiä. Aineenopettajaksi monitieteisessä yhteisössä. Campus Conexus –projektin
julkaisuja A:2. Tampere: Juvenes Print, 12−37.
Klemola, M. & Yli-Panula, H. 2018. Luokanopettajakoulutus ammatillisen identiteetin kehittymisen
kenttänä (Master’s thesis). Tampere: Tampereen yliopisto.
Kondracki, N. L., Wellman, N. S. & Amundson, D. R. 2002. Content analysis: review of methods and
their applications in nutrition education. Journal of nutrition education and behavior 34 (4),
224−230.
Korthagen, F. A. 2017. Inconvenient truths about teacher learning: towards professional development
3.0. Teachers and teaching, 23 (4), 387−405.

137