Page 135 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

raportoinnin mukaan yksi mielekkäimmistä oppimisperiodeista opiskelun aikana. Opiskelija koki mie-
lekkääksi, jos hänelle jäi riittävästi tilaa luovuudelle ja omalta kannaltaan innovatiivisille ratkaisuille.
Tätä kuvaa seuraava lainaus: “Olen iloinen siitä, että ohjaava opettaja antoi meille melko vapaat kädet
toteuttaa ja ideoida jaksoamme” (Opiskelija L). Erilaisista oppimisympäristöistä saadut uudet koke-
mukset koettiin motivoivina. Sitä kuvaa seuraava sitaatti: “Asetimme yhdeksi tavoitteeksi harjoittelu-
jaksollamme tvt:n käyttämisen monipuolisesti opetuksessamme. Ennen harjoittelun alkua pääsimme
tutustumaan erilaisiin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin ja ohjelmiin, joita voi hyödyntää opetuk-
sessa” (Opiskelija M). Innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen merkitsee uusien asioiden oppi-
mista ja kehittelyä, mistä opiskelijan sitaatti kertoo: ”Luokassa oli esillä Padlet-taulu, jossa oppilaat
näyttelyn tekijöinä saivat esittäytyä niin kuvien, tekstien kuin erilaisten videoklippienkin muodossa”
(Opiskelija M).

Psykologisen pääoman tekijöitä opiskelijat erittelivät monessa eri yhteydessä. Aineistossa oli havaitta-
vissa, että opiskelijat hyödynsivät positiivisen pedagogiikan teoriaa erityisesti, kun he suunnittelivat ja
toteuttivat toimintaa luokassa oppilaiden kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi, kuten seuraavat sitaa-
tit osoittavat: “Halusin korostaa jakson aikana positiivisen vuorovaikutuksen hyötyä ja voimaa. ‒ ‒ Mi-
nusta tärkeää on opettaa oppilaille sinnikästä asennetta ja rohkeutta yrittää uudelleen epäonnistumi-
sista huolimatta” (Opiskelija L) ja “Yllätyin myös siitä, kuinka positiivisen pedagogiikan käyttö tuli osaksi
omaa ajatusmallia opettamisen suhteen” (Opiskelija P). Raporteissa oli myös viittauksia opiskelijoiden
tiedostavasta tavasta soveltaa positiivista psykologiaa oman ja opiskelijatiimin kasvun tueksi. Voimien
vapautuminen tavoitesuuntautuneeseen työskentelyyn ja kuvaukset itseluottamuksen kasvusta tois-
tuivat raporteissa. Opiskelijat olivat tietoisia siitä, miten he pystyivät tukemaan toisiaan ja luomaan
positiivisen ja kannustavan ilmapiirin. Tulosta voi varoen tulkita askeleena kohti psykologisen pääoman
ulottuvuuksien tiedostamista opetusharjoittelussa.

Johtopäätökset ja pohdinta

Tässä tapaustutkimuksessa opiskelijoiden reflektiivinen itsearviointi ulottui monipuolisesti opettami-
seen, pedagogiseen kanssakäymiseen, kokemuksiin, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin
sekä toimintaympäristöön. Sen sijaan näiden tekijöiden kriittistä pohdintaa, kyseenalaistamista tai uu-
delleenmäärittelyä ei oppimisraporteissa ollut kovin paljon näkyvissä, vaikka sitä saattoikin tapahtua.
Jos mainittujen alueiden kasvua halutaan tukea ja reflektiivistä pohdintaa syventää, se pitää ottaa
huomioon, kun opetusharjoittelun ohjeistusta ja tukea suunnitellaan. Vastaavasti Mansvelder-Lon-
gayroux, Beijaard ja Verloop (2007) havaitsivat tutkimuksessaan, että opiskelijoilla oli reflektioissaan
hyvin vähän oppimistoimintojen analysointia, kriittistä käsittelyä ja määrittelyä. Lähitulevaisuudessa
opetusharjoitteluun liittyvän tutkimuksen olisi hyvä keskittyä selvittämään, miten näitä vaativia tai-
toja voitaisiin jo koulutuksen aikana tukea sekä auttaa opiskelijaa kriittisesti pohtimaan ja uudelleen
jäsentämään tietoa siten, että se samalla tukisi opiskelijan hyvinvointia. Timoštšuk ja Ugaste (2010)
raportoivat, että opetusharjoittelua reflektoidessaan opiskelijat kuvailivat kokemuksiaan oppimisym-
päristöissään, mutta eivät kyenneet hahmottamaan, mitä he kokemuksistaan oppivat. He suosittelevat
opiskelijoiden ohjaamista näkemään heidät entistä laajemmin osana opettajayhteisöä ja yhteiskuntaa
sekä auttamaan opiskelijoita oivaltamaan oppimisen mahdollisuuksia omassa ammatillisessa yhteisös-
sään.

Tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Mansvelder-Longayroux, Beijaard & Verloop 2007; Korthagen &
Vasalos 2005; Ruohotie 2002) esiintyvän reflektiokäsitteen monimuotoisuuden vuoksi ei ole helppo
antaa vastausta siihen, millä tavalla, laajuudella ja syvyydellä opiskelijan tulisi harjoittelukokemuksi-
aan käsitellä. Toisaalta voi pohtia, kuinka syvällisesti opiskelija on valmis reflektoimaan kokemuksiaan
oppimisraporttiin. Jokaisella on reflektoinnin syvyydelle henkilökohtainen raja, jota ei halua ylittää.
Samalla voi kysyä, mikä vaihtoehtoinen nimi oppimisraportilla voisi olla, jotta myös henkilökohtainen

135