Page 131 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

telun ja reflektiivisten valmiuksien kehittyminen. Erityisesti kaksi opetussuunnitelmassa mainituista
Laaja-alaistavan harjoittelun tavoitteista liittyy reflektiivisten valmiuksien kehittämiseen: Opiskelija 1)
kykenee hankkimaan uutta tietoa ja toimimaan siten, että teoreettinen ja käytännöllinen ymmärrys sy-
venee ja kykenee kehittämään itseään, opetustaan ja koulua sekä 2) arvioi omaa ajatteluaan ja toimin-
taansa ja ymmärtää oman subjektiivisuutensa ajattelijana ja toimijana (Opinto-oppaat 2017−2019).
Harjoittelun aikana opiskelija dokumentoi tapahtumia ja pitää harjoittelusta oppimispäiväkirjaa, jonka
pohjalta hän laatii oppimisraportin. Tarkoituksena on tarkastella omaa ammatillista kehittymistä sekä
analysoida oman opetuksen toteutumista ja oppimistuloksia suhteessa opetusharjoittelun tavoittei-
siin.

Tässä artikkelissa selvitetään ja kuvaillaan opiskelijan reflektiivisten itsearviointivalmiuksien tukemista
ja kehittämistä ohjatussa opetusharjoittelussa. Edellä esitettyyn teoreettiseen katsaukseen nojautuen
esitämme tutkimuskysymyksinä:

Millaisia kokemuksia opiskelija reflektoi opetusharjoittelun ohjauksen tekijöiden avulla?
Miten opetusharjoittelun ohjauksen tekijät tukevat opiskelijan reflektiivistä itsearviointia?

Tässä tapaustutkimuksessa analysoitiin neljän opiskelijan oppimisraportit, jotka he tuottivat itsenäi-
sesti ohjattujen opetusharjoitteluiden aikana. Aineisto kerättiin peräkkäisinä lukuvuosina siten, että
ensimmäisenä lukuvuotena kerättiin yksi raportti ja se analysoitiin pian opintojakson päättymisen
jälkeen, ja seuraavana lukuvuonna analyysi tarkistettiin vielä kolmen muun raportin keruun jälkei-
sen analyysin yhteydessä. Jälkimmäisessä opetusharjoittelussa opiskelijat toivoivat, että he voisivat
tutustua ja hyödyntää reflektiivisessa itsearvioinnissaan positiivista pedagogiikkaa (Seligman 2002).
Tutkimus sai siten design-tutkimuksen piirteitä (Design-based research-collective 2003; Plomp 2013),
kun täydensimme opetusharjoittelun ohjauksen tekijöitä ja reflektiivisen itsearvioinnin teoreettista
taustaa psykologisen pääoman tekijöillä (Luthans 2002). Yksittäisten oppimisraporttien analysointi
tarjosi mahdollisuuden huolelliseen ja syvälliseen paneutumiseen (Yin 1994). Analyysin alkuvaihees-
sa oppimisraportteja luettiin kokonaisuutena ja pyrittiin hahmottamaan opiskelijoiden reflektointien
ulottuvuuksia. Sen jälkeen oppimisraporttien tekstejä tulkittiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ta-
paan (Erlingsson & Brysiewicz 2017; Kondracki, Wellman & Amundson 2002). Oppimisraporttien teks-
tit (yhteensä 39 sivua) luokiteltiin teoriaohjaavasti opetusharjoittelun ohjauksen tekijöitä hyödyntäen.
Luokittelun jälkeen luokat yhdistettiin temaattisesti.

Opiskelijoiden reflektiivisen itsearvioinnin jäsentyminen

Jäsennämme tuloksia edellä esitetyn opetusharjoittelun ohjauksen tekijöiden (KUVIO 1) viitekehykses-
sä. Lähtökohtana tulosten tulkinnassa on opiskelija aktiivisena oppijana, joka kehittyy ajattelun, suo-
rituksen, reflektion ja persoonallisuuden alueilla. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan eritellä tuloksia
näiden alueiden mukaan (ks. Jyrkiäinen 2013), vaan keskitytään työelämävalmiuksien taitoalueiden
ja kasvuorientoituneen ilmapiirin osatekijöiden analyysin tuloksiin sekä positiivisen pääoman ulottu-
vuuksien pohdintaan tai kehittymiseen. Seuraava sitaatti opiskelijan oppimisraportista kuvaa reflektii-
visten itsearviointitaitojen kehittymisen vaikeutta:

Laaja-alaistavan harjoittelun yleisiin tavoitteisiin kuuluu myös oman ajattelun ja reflektoinnin
kehittyminen. Reflektointitaitojen hallitseminen opettajan työssä on tärkeää, jotta voisi kehit-
tää omaa työtään ja tarvittaessa myös muuttaa toimintaansa. Tätä on painotettu useaan ot-
teeseen myös opintojen aikana, mutta näiden taitojen kehittämiseksi ei kuitenkaan ole tehty
konkreettisesti niin paljon kuin olisi toivonut. Usein se on ollut kuin sanahelinää, eikä reflektoin-
titaitojen kehittymiseen ole juurikaan saatu tukea tai todellisia neuvoja. (Opiskelija M)

131