Perheen säröt luentokurssi tarkastelee perhettä ja perheiden arkea kipupisteiden ja säröjen näkökulmista. Kurssi tuottaa tietoa perheiden elämäntilanteiden moninaisuudesta ja siitä, kuinka erilaisten kriisien, muutosten ja haasteiden keskellä perhettä ja sen tehtäviä reflektoidaan ja uudelleenmuotoillaan. Kurssilla arvioidaan moniarvoisesti myös yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia perheenjäsenten tukemisessa ja pohditaan muuttuvien toimintaympäristöjen perhe-elämälle tuottamia haasteita.   Kurssilla tarkastellaan päihteiden asemaa perheessä, lasten maahanmuuttajuutta ilman perhettä, äitien vertaistukea haastavissa elämäntilanteissa, avioeroisyyttä, median perheenjäsenten vuorovaikukseen tuottamaa kitkaa, lasten kokemaan perheväkivaltaa, nuoren itsetuhoisuutta perheen huolena, perhevuorovaikutuksen haasteita, perhettä diagnosoinnin kohteena, lapsuutta vankilassa ja sukupolvien välisiä jännitteitä.  Kurssi on osa Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta ja Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa. Kurssi on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.

Ohjelma:

Ke 9.9. Professori Katja Repo (YKY/PERLA): Johdanto

Ke 16.9. Yliopistonlehtori Noora Ellonen (YKY, sosiaalipolitiikka): Väkivalta perheessä

Ke 23.9. Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (JKK, poliittinen maantiede): Myötätunnon politiikka yksintulleiden turvapaikanhakijanuorten tutkimisessa

Ke 30.9. Tutkija Tiina Salmi (HES, hoitotiede): Nuoren itsetuhoisuus perheen huolena

Ke 7.10. Tutkija Petteri Eerola (EDU, varhaiskasvatus): Säröjä isyydessä

Ke 21.10. Yliopistonlehtori Ritva Nätkin (YKY, sosiaalipolitiikka): Sukupolvien välisten suhteiden jännitteet

Ke 28.10. Tutkija Rosi Enroos (YKY, sosiaalityö): Perhe, vanhemmuus ja vankeus

Ke 4.11. Lehtori Tarja Kukkonen (YKY, logopedia): Perhe ja diagnosoinnin ja kuntoutuksen kontekstit

Ke 11.11. Lehtori Tarja Kukkonen (YKY, logopedia): Joustava, muuttuja vai vastentahtoinen sinnittelijä: perheen muuttuvat viestinnälliset roolit ja positiot sairastumisen jälkeen

Ke 18.11. Tutkija Eija Eronen (PERLA, sosiaalipolitiikka): Jaettu äitiys – vertaistukea äiti-lapsiryhmästä

Ke 25.11. Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo (THL): Perheet ja päihteet

Ke 2.12. Yliopistonlehtori Eero Suoninen (YKY, sosiaalipsykologia): ”Ohittava joo” perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa

Mahdollisista korvaavuuksista yksittäisiin tutkinto-ohjelmiin tiedotetaan elokuun aikana.

Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuus on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.

Kurssilla on kiintiö avoimen yliopiston opiskelijille.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opittua voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.

Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutusprosessien tutkimukseen perehtyneet vierailijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.

Kurssin työtavat: Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena periodeilla 1 ja 2. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä. Koko kurssin työmäärä on noin 135 tuntia (5 op), joista luento- ja kontaktiopetuksen osuus on 16 tuntia. Itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätöiden tekemiseen on siis syytä varata viikoittain runsaasti aikaa.    

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille.

Ennen ensimmäistä luentokertaa tehtävät ennakkotehtävät jaetaan Moodlessa 9.9.

Kurssi järjestetään monimuoto-opetuksena:luennot, seminaarityöskentely kontaktiopetuksena ja verkko-opetuksena, itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely.

Luentoja ja kasvokkaisia seminaaritapaamisia on yhteensä neljä kertaa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologiset yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimukset ja tarkastelut pyrkivät toisaalta ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä, selittämään ja tulkitsemaan. Pelkkä asiantiloja koskeva selvitys, tarkkakaan ei riitä. Toisaalta sosiologisissa tutkimuksissa ja tarkasteluissa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle, rakentamaan yleistyksiä, luomaan käsitteitä ja uusia teorioita, joilla on alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempi käypyysala. Ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään erilaisten, lähellä aineistoja liikkuvien sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattujen tutkimusteorioiden avulla.

Sosiologia on teoreettinen tiede kuitenkin myös yleisemmässä mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita on perinteisesti kutsuttu yhteiskuntateorioiksi. Ne hahmottelevat vastauksia yleisen tason kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta, kulttuuri ja sosiaalinen konstituoituvat. Yhteiskuntateoriat ja tutkimusteoriat liittyvät myös yhteen: yhteiskuntateoriat pohjautuvat aina joiltain osin tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin – niitä voi tulkita jopa tutkimusteorioiden ja tutkimustulosten johdonmukaisiksi yleistyksiksi. Toisaalta yhteiskuntateoriat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun selkänojan, johon tutkimusteoriat voivat tukeutua.

Luentosarja on johdatus sosiologiseen yhteiskuntateoriaan. Lähtökohtana on yleinen teoria laajan kysymyksenasettelun ja käypyysalueen teoriana. Yleisestä teoriasta paikannetaan kaksi toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa sosiaali- ja yhteiskuntateoreettinen. Sosiaaliteoriat ovat ensisijaisesti sosiaalisuuden ja sosiaalisen konstituoitumisen teorioita, yhteiskuntateoriat puolestaan yhteiskunnan konstituution teorioita. Luentosarja jakautuu tästä näkökulmasta kahteen osioon, joista ensimmäisessä käsitellään ensisijaisesti sosiaaliteoreettisiin kysymyksenasetteluihin vastausta hakevia teorioita ja jälkimmäisessä yhteiskunnan konstituutiota tarkastelevia teorioita. Lopuksi valotetaan myös sosiologisia, aikakautemme luonnetta ja sen erityispiirteitä tavoittelevia aikalaisdiagnooseja.

Ohjelma

16.9. Johdanto: yleinen teoria sosiaali- ja yhteiskuntateoriana

23.9. Amerikkalainen pragmatismi: toiminta ensin

30.9. Berger & Luckmann: suuri institutionalisoitumiskertomus

(7.10. ei luentoa)

14.10. Mikrososiologia: vuorovaikutus kohteena ja lähtökohtana

21.10. Latour: empiirinen aktualismi ja verkostonäkökulma

28.10. Parsons: toiminnan yksiköstä ”taistelulaivayhteiskuntaan”

4.11. Habermas: systeemin asiapakot ja elämismaailman mielipiteenmuodostus

11.11. Luhmann: systeemiteoria ja systeemiteoreettinen metodologia

18.11. Aikalaisdiagnoosit: riskiyhteiskunta ja refleksiivinen modernisaatio

25.11. Kertaus

Luentokuulustelut: 2.12. ja 9.12.

George Herbert Mead, jota on kutsuttu mm. pasifistiksi, (eko)feministiksi, sosiologiksi, evolutionistiksi, pragmatistiksi, filosofiksi, neurotieteilijäksi ja sotaintoilijaksi, on myös tullut kuuluisaksi sosiaalipsykologian klassikkona. Miksi ihmeessä? Oletko itse koskaan lukenut Meadia ja selvittänyt mistä oikein on kyse ja mitä tämän klassikon ajattelulla oikein voisi tehdä? Millaisia aineksia Meadiltä voisi saada minuuden, intersubjektiivisuuden, toiminnan, tietoisuuden ja yksilön kulttuurisuuden tutkimiseksi?

Tässä lukuseminaarissa keskustellaan Meadin klassikkokirjan Mind, Self & Society sisällöstä. Seminaarin tukena käytetään myös muita Meadin alkuperäistekstejä, tuoreita Mead-kommentaareja sekä esimerkkejä siitä, mitä Meadin teorioilla empiirisesti voisi tehdä - vaikkei meadiläistä tutkimusta erään tunnetun väitteen mukaan voi edes empiirisesti tehdä.

Seminaarin otetaan 15 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelijat.

Opetustila: LINNA 5014

Kurssin järjestäjä on sukupuolentutkimuksen HILMA-verkosto.

Verkkokurssilla tutustutaan feministisen ajattelun historiaan klassikon asemaan nousseiden avaintekstien välityksellä ja sen tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkotekstien perustuntemus. Kurssi kattaa tekstejä ja ajattelijoita 1790-luvulta 1970-luvulle. Kurssi perehdyttää eri aikakausien feministisiin teemoihin, käsitteisiin ja kysymyksiin ja asettaa ne yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kontekstiinsa. Kurssi auttaa ymmärtämään feministisen ajattelun kehittymiseen liittyviä jatkumoita ja katkoksia sekä katsomaan nykyfeminismiä uusin silmin. Kurssin oppimateriaalina toimivat katkelmat kurssilla käsiteltävistä klassikkoteksteistä sekä lyhyet opettajan kirjoittamat ‘luennot,’ jotka sijoittavat käsiteltävät tekstit kontekstiinsa.

Kurssi toteutetaan verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla. Kurssi suoritetaan lukemalla ennalta sovitut tekstit (saatavana PDF tiedostoina tai linkkeinä), pienillä kirjoitustehtävillä, sekä osallistumalla aktiivisesti verkkokeskusteluun.

Haku kurssille e-lomakkeella, joka löytyy Hilma-verkoston sivuilta:

Kurssin Moodle -alusta on avattu ja on avoinna 6.3.2016 asti. Suoritusohjeet löytyvät Moodlesta. Kurssiavaimen saa ilmoittautumalla sähköpostilla opettajalla (satu.kalliola@uta.fi)

Kurssin Moodle -alusta on avattu ja on avoinna 6.3.2016 asti. Suoritusohjeet löytyvät Moodlesta. Kurssiavaimen saa ilmoittautumalla sähköpostilla opettajalle satu.kalliola@uta.fi

Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvilla tehtävillä, jotka jätetään opintojaksoa varten avattavalle Moodle-alustalle TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.

Opiskelumuodot:

Luennot, ryhmätyöt ja lyhyt essee

Suoritusmuoto:

Opiskelija osallistuu kurssin luennoille, ryhmätyöskentelyyn sekä ryhmässä tehtävän esityksen valmisteluun + esittämiseen. Tämän lisäksi on lyhyt kirjallinen työ.

Kurssin teemoja:

Hyvinvointi, universalismi, perhepolitiikka, markkinoistuminen, tasa-arvopolitiikka, talous, työpolitiikka, vanhuspolitiikka, ympäristöpolitiikka

Kurssilla syvennytään sosiaalipolitiikan eri osa-alueisiin, jotka ylläpitävät ja lisäävät hyvinvointia. Lisäksi pohditaan sosiaalipolitiikkaa kokonaisuuteena, sen roolia yhteiskunnassa ja sen suhdetta muihin yhteiskunnan osa-alueisiin. Aktiivisella pohdiskelulla kokonaisuudesta pyritään välttämään se, etteivät käsiteltävät osa-alueet vaikuttaisi toisistaan irrallisilta. Pauli Niemelän toimittama kirja ”Hyvinvoinnin politiikat” toimii kurssin pääasiallisena taustalukemistona. Kurssin ensimmäisen puoliskon luennot käsittelevät Niemelän kirjassakin käsiteltyjä teemoja. Lisäksi opiskelijoiden ryhmätöiden aiheet valikoidaan kirjassa käsiteltyihin teemoihin nojaten. Edelleen kurssin lopuksi palautettavan lyhyen esseen suositellaan keskustelevan jonkun kirjan luvun kanssa.

2. vuoden opiskelijoille.

Tiistaisin klo 10-12 (max 35 opisk.)

Kurssille voidaan ottaa enintään 15 opiskelijaa. Luennot pidetään maanantaisin klo 12-14 ja keskiviikkoisin klo 12-15. Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, osa opetuksesta videoidaan Helsingistä. Osa luennoista pidetään englanniksi.

Kokonaisuuteen otetaan yhteensä 15 opiskelijaa, jotka suorittavat molemmat kurssit. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalipsykologiaan suuntautuville maisterivaiheen opiskelijoille. Jos kurssille mahtuu, mukaan voidaan ottaa myös muita kuin sosiaalitieteiden maisterivaiheen opiskelijoita (esim. terveystieteet).

Oppimismenetelmät: Kutakin kurssikertaa varten opiskelijat lukevat tieteellisiä artikkeleita ja lukuja, joista keskustellaan lähiopetuksessa. Lähiopetuksessa myös pidetään kirjallisuutta taustoittavia luentoja. Lopuksi opiskelijat laativat pienryhmissä minitutkimussuunnitelman, joissa sovelletaan jotakin opittua teoriaa käytännön caseen. Itsenäiseen työskentelyyn (kirjallisuuden lukemiseen) on hyvä varata n. 5-10 tuntia viikoittain.

Toteutus: opetus toteutetaan ma ja ke klo 12-14 ma 7.9.-ke 14.10.

Arviointi: Oppimispäiväkirjat ja oppimisreflektioessee, minitutkimussuunnitelma, tuntiaktiivisuus.

Opettaja: VTT Nelli Hankonen & PhD Keegan Knittle (luennoi 4 opetuskertaa Helsingin yliopistosta etäyhteydellä). Huom. Tutkijatohtori Knittlen osuudet opetuksesta ja hänen ohjaamansa keskustelut englanniksi. Valtaosa kirjallisuudesta englanniksi.

Korvaavuus: SOS10.10.1 (Hyvinvointi-teema)

Osallistumisen edellytys: Aineopinnot suoritettu

Huom. Koska kurssi korvaa 5 op (1 op=n. 27 työtuntia), opiskelijoiden toivotaan varaavan riittävä määrä tunteja kalenteristaan kurssin suorittamiseen: lähiopetuksen osuus on 24 h, joten itsenäisen työskentelyn osuus (pienryhmässä ja yksin) on keskimäärin yhteensä noin 100 tuntia - riippuen mm. yksilöllisestä tekstien lukemisnopeudesta.

Kurssille osallistuvien toivotaan jatkavan 2. opetusperiodissa järjestettävällä  "SOSM5.1 Hyvinvointiin vaikuttaminen: Interventiot" -menetelmäkurssilla. Huom! Tähän opintojaksoon liittyvät essee-suoritukset ottaa vastaan Markus Kaakinen.

Seminaari kokoontuu lukuvuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumiset ovat perjantaisin klo 10 - 16

9.10. 2015 Linna 5014 Toimijaksi kasva(tta)minen ohjelmoidussa yhteiskunnassa vetäjinä Minna Saariketo ja Seija Ridell

10:00-11:30

Mikko Meriläinen, Helsingin yliopisto (kasvatustiede): Pelikasvatus

Juho Karvinen, Tampereen yliopisto (pelitutkimus): Ongelmapelaaminen, moraalipuhe ja digitaalisten pelien kotoutuminen

12:30–15.45

Anna-Marie Tuikka, Turun yliopisto (tietojärjestelmätiede): Kehitysvammaisten lasten vanhempien osallistaminen sähköisten hyvinvointipalvelujen suunnitteluun

Niina Uusitalo, Tampereen yliopisto (CMT, mediakasvatus): Medialukutaidot hallinnan muodostelmissa

Tomi Dufva, Aalto-yliopisto (kuvataidekasvatus): Koodin metaforat -Ohjelmoinnin opetuksen ja merkityksen tarkastelua eri perspektiiveistä

Minna Saariketo, Tampereen yliopisto (CMT, mediatutkimus): Koodauksesta kansalaistaito? Koodaustaidon julkinen määrittely yhteiskunnallisena kamppailuna

27.11.2015 Tila, teknologia, valta, Linna 5014

10.15-15

Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen (YKY, sosiologia): Jätteiden vallassa

Jenni Partanen (TTY): Kompleksisuus ja kaupunkisuunnittelun ideaalit

Virve Peteri (YKY, sosiologia): Jälkiteollinen toimistotila

Esa Sirkkunen (CMT): Kytkettynä verkkoon. Otteita rakenteiden ja toiminnan dynamiikasta internettutkimuksessa

5.2.2016 Tieteentutkimus, tieteen- ja teknologianhistoria, Linna 5014

10.15-12

Inari Aaltojärvi (TTY): Sosiologina monitieteisessä, ruokavalintoja tutkivassa tutkimusryhmässä

Marianne Lempinen (TY) The challenge of interdisciplinary communication in academic institutions (peruuntui)

13.00-15.45

Pia Vuolanto (TaY, Tasti) & Anne Laiho (TY, kasvatustieteet): Rajat terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden välillä: esimerkkinä hoitotiede ja sukupuolentutkimus

Janne Korhonen (Aalto) Kuinka teknologia rajaa käsityksemme mahdollisuuksista, ja kuinka mahdollisuudet rajaavat käsitystämme teknologioista

Petri Paju (TY) Tampereen teknillinen seura kaupungin neuvonantajana, verkoston punojana ja tekniikan levittäjänä 

22.4.2016 Lisääntyminen, tiede, teknologia, Linna 5014. Riikka Homanen koordinoi

Kieli: englanti

10.15-12

YKY:n vieraileva professori Christabelle Sethna, Ottawan Yliopisto (Gender Studies ja Faculty of Health Sciences): Low technologies in the history of abortion

Sari Irni, Turun yliopisto (sukupuolentutkimus, tutkijakollegium): Therapeutic amenorrhea for disabled women in the 1960s Finland and onwards

13-16

Tiia Sudenkaarne,  Turun yliopisto (Filosofia): Under Construction: Queer Bioethical Inquiries into Finnish Reproduction and Family Politics

Susanna Mikkola, Tampereen yliopisto (sosiologia): Fertility tourism - how do people make the choices? 

Kaisa Kivipuro, Helsingin yliopisto (sosiologia): Gestational surrogacy and boundaries of normal parenthood

Opinnäytetyön tekijät voivat perehtyä tutkimusalaan osallistumalla seminaariin ja laatimalla siitä esseen tai oppimispäiväkirjan ja myös esitellä seminaarissa omaa tutkimustaan. Tapaamisiin valmistaudutaan lukemalla esittäjien paperit ja miettimällä kysymyksiä jokaiselle esittäjälle.

Perheen säröt luentokurssi tarkastelee perhettä ja perheiden arkea kipupisteiden ja säröjen näkökulmista. Kurssi tuottaa tietoa perheiden elämäntilanteiden moninaisuudesta ja siitä, kuinka erilaisten kriisien, muutosten ja haasteiden keskellä perhettä ja sen tehtäviä reflektoidaan ja uudelleenmuotoillaan. Kurssilla arvioidaan moniarvoisesti myös yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia perheenjäsenten tukemisessa ja pohditaan muuttuvien toimintaympäristöjen perhe-elämälle tuottamia haasteita.   Kurssilla tarkastellaan päihteiden asemaa perheessä, lasten maahanmuuttajuutta ilman perhettä, äitien vertaistukea haastavissa elämäntilanteissa, avioeroisyyttä, median perheenjäsenten vuorovaikukseen tuottamaa kitkaa, lasten kokemaan perheväkivaltaa, nuoren itsetuhoisuutta perheen huolena, perhevuorovaikutuksen haasteita, perhettä diagnosoinnin kohteena, lapsuutta vankilassa ja sukupolvien välisiä jännitteitä.  Kurssi on osa Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta ja Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa. Kurssi on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.

Ohjelma:

Ke 9.9. Professori Katja Repo (YKY/PERLA): Johdanto

Ke 16.9. Yliopistonlehtori Noora Ellonen (YKY, sosiaalipolitiikka): Väkivalta perheessä

Ke 23.9. Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (JKK, poliittinen maantiede): Myötätunnon politiikka yksintulleiden turvapaikanhakijanuorten tutkimisessa

Ke 30.9. Tutkija Tiina Salmi (HES, hoitotiede): Nuoren itsetuhoisuus perheen huolena

Ke 7.10. Tutkija Petteri Eerola (EDU, varhaiskasvatus): Säröjä isyydessä

Ke 21.10. Yliopistonlehtori Ritva Nätkin (YKY, sosiaalipolitiikka): Sukupolvien välisten suhteiden jännitteet

Ke 28.10. Tutkija Rosi Enroos (YKY, sosiaalityö): Perhe, vanhemmuus ja vankeus

Ke 4.11. Lehtori Tarja Kukkonen (YKY, logopedia): Perhe ja diagnosoinnin ja kuntoutuksen kontekstit

Ke 11.11. Lehtori Tarja Kukkonen (YKY, logopedia): Joustava, muuttuja vai vastentahtoinen sinnittelijä: perheen muuttuvat viestinnälliset roolit ja positiot sairastumisen jälkeen

Ke 18.11. Tutkija Eija Eronen (PERLA, sosiaalipolitiikka): Jaettu äitiys – vertaistukea äiti-lapsiryhmästä

Ke 25.11. Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo (THL): Perheet ja päihteet

Ke 2.12. Yliopistonlehtori Eero Suoninen (YKY, sosiaalipsykologia): ”Ohittava joo” perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa

Mahdollisista korvaavuuksista yksittäisiin tutkinto-ohjelmiin tiedotetaan elokuun aikana.

Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuus on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.

Kurssilla on kiintiö avoimen yliopiston opiskelijille.

PERLA toteuttaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoja käsittelevän monitieteisen ja kaikille avoimen tutkimusseminaarin. Seminaari tukee lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen kysymyksiä tarkastelevien tutkimuspapereiden edistymistä kollegiaalisen keskustelun ja rakentavan palautteen avulla. Käsiteltävät paperit voivat olla tutkimussuunnitelmia, väitöskirjan lukuja, artikkelikäsikirjoituksia tai muita työn alla olevia tutkimuspapereita. Seminaarissa voi myös esitellä uusia tutkimushankkeita ja julkaisuja.

Seminaari kokoontuu perjantaisin klo 12-14 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen 5. kerroksen kokoushuoneessa 5101.Seminaarin toiminta organisoidaan teemojen kautta. Kutakin tapaamiskertaa varten sovitaan teema, johon seminaarissa pidetyt esitykset kytkeytyvät (esim. lapset ja ansiotyö jne.).  Seminaarin vetäjinä toimivat Päivi Honkatukia, Ritva Nätkin ja Katja Repo. Koordinaattorina toimii tutkija Eija Eronen. Käsiteltävät paperit löytyvät moodlesta esitysviikon maanantaina. Jos haluat liittyä seminaarin moodlealustalle, laita yhteystietosi s-postiin perla@uta.fi

Seminaari on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoista kiinnostuneet − opiskelijoista tutkijoihin ja opettajiin.

Jatko-opiskelijat saavat seminaarista opintopisteitä sopimuksen mukaan. Jatko-opiskelijat ja pro gradu -tutkielmaa tekevät opiskelijat voivat erillisen sopimuksen mukaan suorittaa lukuvuoden kestävän seminaarin myös osana Lapsuus, perhe ja elämänkulku-teemakokonaisuutta tai opinnäytetyötä tukevina opintoina.

OHJELMA KEVÄT 2016

26.2 klo 12–14, Linna 5101: KONFLIKTIT JA NEUVOTTELUT LASTEN JA NUORTEN ARJESSA

12.15–13.00 Katri Tukiainen: Lapsisotilaana Itä-Kongossa – ikuisuusongelmako?

13.00–13.45 Marja Peltola: Sukupolvien väliset neuvottelut nuorten seurustelusuhteista monikulttuurisessa Suomessa

11.3. klo 10.30-14.00, Linna 5014:SEMINAARI VAMMAISTEN LASTEN PERHEIDEN ARJESTA JA AMMATILLISESTA KOHTAAMISESTA

Seminaari toteutetaan yhteistyössä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) ja Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän (SPARG) kanssa.

10.30–10.35 Katja Repo: Tilaisuuden avaus

10.35–11.30 Larissa Franz-Koivisto: Vammaisen maahanmuuttajataustaisen lapsen ja hänen perheensä kotouttamisen tuki

11.30–12.00 Tarja Keltto: Kiikku® - vauvaperhetyömenetelmän esittely

12.00–12.30 Kahvitarjoilu

12.30–14.00 Kirsi Pauliina Kallio: Myönteinen tunnistaminen ammatillisissa käytännöissä

Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumista oheisella e-lomakkeella 7.3.2016 mennessä:

https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/14366/lomake.html

6.4. klo 9.30-12.30 An open research seminar on young people, networks and transitions, University of Tampere, Main building C 8

9.30–10.20 Ewa Krzaklewska (Jagiellonian University in Krakow, Poland): When did I become adult? Young Poles' biographical accounts on transitions to adulthood

10.20–11.10 Aurélie Mary (University of Tampere): Cooperation between youth researchers and youth workers to ease the school-to-work process

11.10–12.00 Lina Van Aerschot (University of Tampere): Social networks as a means for inclusion for young people in a segregated neighborhood

12.00–12.30 Päivi Honkatukia & Arseniy Svyvarenko (University of Tampere): Digital Youth in the Media City. Conducting Urban Ethnography in the Streets and Stations of Helsinki and St Petersburg

Opiskelija tutustuu etnisyyden, 'rodun' ja rasismin sekä kulttuurin ja monikulttuurisuuden käsitteellistämiseen ja käsitteellistämisen perinteisiin. Aihetta tarkastellaan sekä teoreettisesti että empiiristen esimerkkien valossa. Kurssi rakentuu sekä johdantoluennoista että kirjalliseen materiaaliin perehtymisestä ja seminaarityöskentelystä.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opittua voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.

Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutusprosessien tutkimukseen perehtyneet vierailijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.

Kurssin työtavat: Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena periodeilla 1 ja 2. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä. Koko kurssin työmäärä on noin 135 tuntia (5 op), joista luento- ja kontaktiopetuksen osuus on 16 tuntia. Itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätöiden tekemiseen on siis syytä varata viikoittain runsaasti aikaa.    

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille.

Ennen ensimmäistä luentokertaa tehtävät ennakkotehtävät jaetaan Moodlessa 9.9.

Kurssi järjestetään monimuoto-opetuksena:luennot, seminaarityöskentely kontaktiopetuksena ja verkko-opetuksena, itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely.

Luentoja ja kasvokkaisia seminaaritapaamisia on yhteensä neljä kertaa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä, työn epävarmuutta ja prekarisaatiota sekä ikäsyrjintää.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen luennon, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä harjoitustehtäviä opeteltavista menetelmistä sekä maaryhmittäiset loppuseminaariesitykset.

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kurssille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä.

KURSSIN OHJELMA:

20.10. Teema: kurssikäytännöt, työhön sitoutuminen; menetelmä: kuvailevien menetelmien kertausta (Katri-Maria Järvinen, Tiina Saari)

27.10. Teema: hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät; menetelmä: faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)

3.11. Teema: ikäsyrjintä; menetelmä: logistinen regressioanalyysi (Niina Viitasalo)

10.11. Teema: työ ja perhe; menetelmä: varianssianalyysi (Miia Ojanen)

17.11. Teema: työajat; menetelmä: lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti) 

24.11. Teema: Mikä tekee prekaarin?; menetelmä: varianssianalyysi II (Satu Ojala)

1.12. Teema: vertaileva tutkimus; menetelmä: seminaariesitysten tekemistä (Jouko Nätti)

8.12. Loppuseminaari (paikalla kaikki opettajat)

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Ilmoittautuminen Nettiopsun kautta ajalla 1.9.-30.9.2015 tutkinto-opiskelijoille. Opintojaksolle otetaan ilmoittautumispäivän perusteella Porista ja Tampereelta molemmista 10 tutkinto-opiskelijaa.

Osallistuminen opetukseen (verkko-opetus), essee/ päiväkirja ja kirjallisuuskohdan 1 suorittaminen tentillä. Luennot ovat katsottavissa moodlealueen kautta 1.11.2015 alkaen. Opetukseen hyväksytyille tiedotetaan tarkemmat opiskelukäytännöt lokakuun 2015 alkupuolella. Katso opintojakson suoritusvaihtoehdot opinto-oppaasta https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11896&idx=1&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015.

Opintojaksolle ilmoittautuminen Nettiopsun kautta ajalla 1.9.-30.9.2015 tutkinto-opiskelijoille. Opintojaksolle otetaan ilmoittautumispäivän perusteella Porista 5 ja Tampereelta 10 tutkinto-opiskelijaa.

Luennot ovat katsottavissa moodlealueen kautta 1.11.2015 alkaen. Opetukseen hyväksytyille tiedotetaan tarkemmat opiskelukäytännöt (luennot ja harjoitukset) lokakuun 2015 alkupuolella. Katso jakson suoritusvaihtoehdot opinto-oppaasta https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=12180&idx=0&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

Suoritusvaihtoehdoilla 2 tai 3 suorittavien tulee ilmoittautua harjoituksiin Ossi Eskeliselle (ossi.eskelinen@uta.fi). Häneltä saa tarkemmat ohjeet harjoituksiin osallistumiseen. 

Harjoitukset (4 t/ryhmä)kontaktiopetuksena Porin kampuksella. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

2. vaihtoehto

II periodi

Tallennettujen luentojen ja harjoitustehtävien toimeksiannon seuraaminen moodlealueella.  Harjoitustehtävien palautus (ajankohta ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä).

Luennot 14-16, Linna 5026

19.10. Reetta Muhonen: Johdatus luentosarjaan: Tiede ja teknologia yhteiskunnassa

26.10. Oili-Helena Ylijoki: Tiede kulttuurina ja käytäntöinä

2.11. Erkki Kaukonen: Tutkimusjärjestelmän ja tiedepolitiikan kehitys

9.11. Virve Peteri: Teknologia yhteiskunnan muokkaamana ja muokkaajana

16.11. Pia Vuolanto: Tieteen rajanvetokysymykset

23.11. Pia Vuolanto: Feministisen tieteentutkimuksen perusteet

30.11. Mika Kautonen ja Mika Raunio: Innovaatiojärjestelmien tutkimus ja innovaatiopolitiikka

7.12. Reetta Muhonen: Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka kandidaatti- tai maisteriopinnoissaan aikovat keskittyä feministiseen työelämäntutkimukseen. Kurssilla perehdytään lukemistojen, luentojen, keskustelujen ja tehtävien avulla tapoihin, joilla sukupuoli, ruumiillisuus ja seksuaalisuus muokkaavat työtä ja työntekijää.

Jokaista kurssikertaa varten opiskelija lukee perusteellisesti kaksi artikkelia, joista hän laatii etukäteen kaksi kysymystä kaksi päivää ennen kutakin kurssikertaa (siis tiistaisin). Artikkelit käsittelevät muun muassa emotionaalista työtä, esteettistä työtä, affekteja työssä, sukupuolistuneita ja seksualisoituneita työnteon vaatimuksia, nykytyön ruumiillisuutta, talouden sukupuolittuneisuutta, suhdetta kiintiöihin, yrittäjyyttä sekä työn ja muun arkielämän sovittamista yhteen.

Kurssikerrat rakentuvat opiskelijoiden kysymyksille ja opettajien pienoisluennoille. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat empiiristä aineistoa sisältävän harjoitustyön, jonka tarkan aiheen kukin opiskelija valitsee kurssin kuluessa mielenkiintonsa mukaan. Harjoitustyö jätetään opettajille 20.1.2016 mennessä.

Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 opiskelijaa. Kurssi edellyttää aktiivista työskentelyä. Lisäksi ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on osallistuttava. Jos ei tuolloin ole paikalla, siirretään opintopaikka jonossa seuraavana olevalle opiskelijalle.

Opettajat: Päivi Korvajärvi ja Hanna-Mari Ikonen

Kokoontumiskerrat:

22.10. Kurssin tavoitteet ja käytännöt. Käsitteellisiä kehystyksiä. Luento Päivi Korvajärvi & Hanna-Mari Ikonen.

29.10.: Sukupuolikiintiöt työssä

• Tienari, Janne, Holgersson, Charlotte, Meriläinen, Susan & Höök, Pia (2009): Gender, Management and Market Discourse: The Case of Gender Quotas in the Swedish and Finnish Media. Gender, Work & Organization 16:4, 501–521.
• Korvajärvi, Päivi (2012): Individual Competence and Official Support: Women on Company Boards in Finland. Teoksessa Fagan, Colette, Maria C. Gonzalez Menendez & Silvia Gomez Anson (toim.) Women on Corporate Boards and in Top Management. Palgrave Macmillan, Basingstoke, 109-127.

5.11.: Työ, perhe ja parisuhde

• Brewis, Joanna (2011): New Intimacy, New Motherhood, Same Old Work? Teoksessa Knights, David, Patricia Yancey-Martin & Emma L. Jeanes (toim.) Handbook of Gender, Work, and Organization. Wiley-Blackwell, Chichester, 147–162.
• Lammi-Taskula, Johanna & Salmi, Minna (2013): Perhevapaat ja sukupuolten tasa-arvo. Teoksessa Marjut Pietiläinen (Toim.): Työ, talous ja tasa-arvo. Tilastokeskus, Helsinki, 187–194.

12.11.: Emotionaalinen ja esteettinen työ

• Cohen, Rachel L. (2010): When It Pays to Be Friendly: Employment Relationships and Emotional Labour in Hairstyling. The Sociological Review 58:2, 197–218.
• Witz, Anne, Warhurst, Chris & Nickson, Dennis (2003): The Labour of Aesthetics and the Aesthetics of Organization. Organization 10:1, 33–54.

19.11.: Sukupuolistuneet ja seksualisoituneet vaatimukset työssä:

• Brunner Laura K. & Dever, Maryanne (2014): Work, Bodies and Boundaries: Talking Sexual Harassment in the New Economy. Gender, Work & Organization 21:5, 459–471.
• Kang, Miliann (2013): ‘What Does a manicure Have to Do With Sex?’: Racialized Sexualization of Body Labour in Routine Beauty Services. Teoksessa Wolkowitz, Carol, Rachel Lara Cohen, Teela Sanders & Kate Hardy (toim.) Body/Sex/Work. Palgrave Macmillan, New York, 160–174.

26.11.: Nykytyön sukupuolistunut ja seksualisoitunut ruumiillisuus

• Meriläinen Susan, Tienari Janne & Valtonen Anu (2015): Headhunters and the ’Ideal’ Executive Body. Organization 22:1, 3–22.
• Twigg Julia, Wolkowitz, Carol, Cohen, Rachel Lara and Nettleton, Sarah (2011): Conceptualising Body Work in Health and Social Care. Sociology of Health and Illness 33:2, 171­–188.

3.12.: Yrittäjämäinen sukupuoli

• Bruni, Attila, Gherardi, Silvia & Poggio, Barbara (2004): Doing Gender, Doing Entrepreneurship: An Ethnographic Account of Intertwined Practices. Gender, Work and Organization 11:4, 406–429.
• Brandth, Berit & Haugen, Marit S. (2014): Embodying the Rural Idyll in Farm Tourist Hosting. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 14:2, 101–115.

10.12.: Ruumiillistunut ja sukupuolistunut talous

• Adkins, Lisa (2012): Out of Work or Out of Time? Rethinking Labor after the Financial Crisis. South Atlantic Quarterly 111:4, 621–641.
• Adkins, Lisa (2015) What Can Money Do? Feminist Theory in Austere Times. Feminist Review 109, 31–48.
• dead-line opiskelijoiden harjoitustöiden ideapaperien palautukselle

17.12.: Kertausta ja ideapapereiden käsittely

• Julkunen, Raija (2010): Tasa-arvo – sitkeän idean ja sukupuolijärjestelmän välissä. Teoksessa Raija Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino, Tampere, 257-286.
• Palaute ideapapereista

Harjoitustöiden aikataulu:

- 10.12. harjoitustöiden ideapapereiden palautus (1-2 liuskaa)

- 17.12. ideapapereiden käsittely

- 20.1.2016 dead-line harjoitustöille, noin 10 sivua.

Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 opiskelijaa. Kurssi edellyttää aktiivista työskentelyä. Lisäksi ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on osallistuttava. Jos ei tuolloin ole paikalla, siirretään opintopaikka jonossa seuraavana olevalle opiskelijalle.

Kurssi korvaa yhden jakson kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op tai 5op kohdasta Sosiaalityön maisteriopintojen valinnaiset opinnot.

Kurssilla perehdytään erilaisten vuorovaikutus - ja tekstiaineistojen diskurssianalyyttiseen käsittelyyn. Kurssi koostuu luento-osuuksista, niihin liittyvästä seminaarityöskentelystä, pienistä lukutehtävistä ja harjoituksista sekä itsenäisesti (tai parin kanssa) toteutettavasta harjoitustyöstä. Kurssilla on myös ennakkotehtävä (joka ilmoitetaan kurssille hyväksytyille). Kurssin tarkat teemat määrittyvät osallistujien omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti – ne voivat liittyä esim. vuorovaikutuskäytänteisiin, kielen vakuuttavuuteen, kategorioiden käyttöön, valtaan, ideologioihin, emootioihin ja kognitioihin.

Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo käyttää diskurssianalyysia omassa pro gradu -tutkimuksessaan. Kurssille otetaan 18 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden maisterintutkinnon opiskelijat. Muutoin opiskelijoiden valinnassa noudatetaan normaalia jonolakia.

-->opiskelijavalinta tehty 6.10. Kurssille oli kova tunku, siksi kurssille valittiin opiskelijoita vähän ilmoitettua enemmän siten, että:

Hyväksyttiin: 1)sosiaalitieteiden maisteriopiskelijoista ne, joilla oli kanditutkielma tehtynä sekä 2) tohtoriopiskelijat.

Jonossa: 3) sosiaalitieteiden opiskelijoista ne, joilla kandi tekemättä.

Hyväksymättä: 4) muiden tutkinto-ohjelmien kandi/maisteriopiskelijat.

Opintojakso toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.

Kurssin ohjelma:

Pe 15.1.2016 klo 11.00-12.00
Johdanto
Päivi Honkatukia, YKY

Pe 15.1.2016 klo 13.00-15.45
Nuorisoryhmät tutkimuksen kohteena
Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusverkosto &  Malin Fransberg, YKY

Pe 12.2.2016 klo 9.15-12
Nuorten osallisuus, toimijuus ja vaikuttaminen 
Liisa Häikiö & Yrjö Kallinen, YKY

To 10.3.2016 klo 10.15-12.45
Nuoret ja työelämä
Minna Nikunen, Tampereen yliopisto/YKY & Hanna Ylöstalo, YKY/Nuorisotutkimusverkosto

To 21.4.2016 klo 10.15-12.45
Nuoret, politiikka ja etniset suhteet
Kari Saari, Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Pe 13.5.2016 klo 13.00-15.45
Nuoret ja marginalisaatio
Elina Pekkarinen & Antti Kivijärvi, Nuorisotutkimusverkosto

Analyysiseminaari vuonna 2015 harjoittelun suorittaneille järjestetään opettajan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana.

Opintojakson edeltävät suoritukset: Sosiaalitieteiden alat I ja II -kokonaisuuksiin sisältyvät nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot 25 op sekä 25 op "Nuoret ja nuorisotyö" -teemakokonaisuuden opintoja.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Opetus keskiviikkoisin klo 10-12 (13.1.2016 – 2.3.2016). Kurssi sopii sekä aine- että syväntäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.

Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssilla käsittelemme erilaisia ajankäyttöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työnteon paikkojen moninaistumista, lasten mediakäyttöä, yhteiskuntaluokkien eroja ajankäytössä ja kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa. Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja aikaisempaan tutkimukseen sekä opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssille osallistuminen edellyttää SPSS-perusteiden hallintaa.

Kurssi on lyhytkurssi (2 päivää, yhteensä 14 tuntia) sisältäen temaattisia luentoja ajasta ja ajankäytöstä ja opetusta tilastollisista analyysimenetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Aineistona käytämme uusinta Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta (2009–2010).  Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta.
Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse
viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille
voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Kurssilla tarkastellaan valtavirtaisen (uusklassisen) taloustieteen metodologiaa ja sen poliittisia ulottuvuuksia.

Institutionaalisen taloustieteen (Institutional economics) mukaan yksilö ja yhteisö ovat aina vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin sekä yksipuolinen metodologinen individualismi että holismi tulevat kyseenlaistetuiksi. Yksilölliset valinnat vaativat taustakseen institutionaalisen viitekehyksen, jonka kautta maailmaa koskeva tieto sekä sen merkitys ja käsittely tulevat mahdollisiksi.

Instituutiot ymmärretään laajassa merkityksessä erilaisina yli-yksilöllisinä toimintaa ohjaavina tekijöinä: esim. sosiaaliset tavat ja käytännöt, organisaatioiden säännöt ja normatiivis-poliittiset arvostukset. Koska instituutiot konstituoivat osaltaan myös käsitystämme rationaalisuudesta, asettuu esimerkiksi taloustieteellinen rationaalisuus yhdeksi erityiseksi rationaalisuuden ilmentymäksi, joka voidaan haastaa toisenlaisten rationaalisuuskäsityksen pohjalta. Tällä on sekä tieteenfilosofisia että poliittisia merkityksiä.

Institutionaalisen taloustieteen varhaisempia teoreetikkoja ovat esimerkiksi Thorstein Veblen (1857-1929) ja John R. Commons (1862-1945). Aikamme vaikutusvaltaisin teoreetikko on Geoffrey. M. Hodgson (s.1946). Kurssin aluksi pidetään johdantoluennot aiheeseen. Tämän jälkeen käsitellään erityisesti Hodgsonin tekstejä liittyen institutionaalisen taloustieteen metodologiaan ja historiaan, metodologiseen individualismiin, rationaalisen valinnan teoriaan, instituutioiden luonteeseen ja evoluutioon sekä institutionaalisen taloustieteen poliittisiin ulottuvuuksiin.

Sähköpostilla e.petri.rasanen@uta.fi

Kurssilla tarkastelemme ympäristöfilosofista kysymystä ihmisten ja luonnon suhteesta Karl Marxin kapitalismianalyysin ja 1900-luvun marxilaisen teorian valossa. Marxin ja Engelsin teosten lisäksi tutkimme toisen internationaalin marxilaisten käsitystä luonnosta ja teknologiasta, Lukácsin ja länsimarxilaisten yhteiskuntaontologiaa, neuvostomarxismin teknologiautopismia, Frankfurtin koulukunnan sivilisaatiokritiikkiä, feministisen marxismin ympäristökäsityksiä sekä vuosituhannen vaihteen marxilaisten ajattelijoiden pyrkimyksiä ymmärtää globaaleja ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutosta. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee marxilaisen ajattelun perinnettä sekä tunnistaa ja osaa pohtia ympäristöfilosofisia ja teknologian filosofian kysymyksiä.

Suoritustapa: kirjallisuuden lukeminen, aktiivinen osallistuminen keskusteluun, seminaarialustus ja essee.

Ilmoittautuminen sähköpostilla 13.1.2016. mennessä (lauri.lahikainen@uta.fi & paula.rauhala@uta.fi)

Opintojaksolle ilmoittautuminen Nettiopsun kautta tutkinto-opiskelijoiden osalta. Opintojaksolle otetaan ilmoittautumispäivän perusteella Porista ja Tampereelta molemmista 10 tutkinto-opiskelijaa.

Osallistuminen opetukseen (verkko-opetus), essee / päiväkirja ja kirjallisuuskohdan 2 tai 3 suorittaminen tentillä.

Luennot ovat katsottavissa moodlealueen kautta 31.1.2016 alkaen. Opetukseen hyväksytyille tiedotetaan tarkemmat opiskelukäytännöt vuoden 2016 alussa. Katso opintojakson suoritusvaihtoehdot opinto-oppaasta https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11896&idx=3&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

VERKKOSEMINAARIIN ilmoittaudutaan sähköpostilla satu.kalliola@uta.fi viimeistään perjantaina 8.1.2016.
Verkkoseminaarin esitysten aikataulu organisoidaan lopullisen osallistujamäärän (max 20; joista 8 avoin yliopisto) mukaan, alkaen jo 28.1.2016!

Osallistuminen opetukseen (luentoseminaariin tai verkkoseminaariin), jossa opiskelijat työstävät kurssikirjallisuudesta ja itsenäiseen tiedonhankintaan perustuvasta kirjallisuudesta esityksiä sovelluksia toimintatutkimuksesta. Opetustarjonta ja -muodot voivat vaihdella lukukausittain.

Luentoseminaarissa käydään lävitse toimintatutkimukseen perehdyttävää metodikirjallisuutta ja toimintatutkimusraportteja opiskelijoiden esityksiin perustuen. Opintojakso sopii esim. kehittämistyöstä pro gradu -tutkielmaa suunnitteleville.

18.1.  Oili-Helena Ylijoki: Johdatus kurssiin

25.1. Jaakko Suominen (Turun yliopisto, Porin yksikkö): Tietotekniikan hajumuistot

1.2. Marja Alastalo (Itä-Suomen yliopisto): Numerotieto ja yhteiskunta

8.2.  Maria Åkerman (Itä-Suomen yliopisto)

15.2. Heini Hakosalo (Oulun yliopisto)

22.2. Mianna Meskus (Helsingin yliopisto)

29.3. pääsiäisloma

7.3.  Juha Tuunainen (Oulun yliopisto) ja Kari Kantasalmi (Helsingin yliopisto)

14.3.  Mika Pantzar (Helsingin yliopisto): Mitattu elämä ja datatalous

21.3.  Sampsa Hyysalo (Aalto yliopisto)

Ilmoittautuminen vaihtoehto 1:een (Tiede- ja teknologiaseminaari) 1.10. mennessä sähköpostitse minna.saariketo@uta.fi

Ilmoittautuminen vaihtoehto 2:een NettiOpsun kautta 4.1.2016 mennessä.

Vaihtoehto 1: Osallistuminen Tiede- ja teknologia -tutkimusseminaariin. Katso tarkemmin YKYn opetusohjelmasta jakso SOS10.5: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=31163 (Saariketo & Ridell). Ensimmäinen neljästä seminaarikerrasta periodissa 1.

Vaihtoehto 2: Opintojaksosta JOVA6 tarjotaan toinen toteutusmuoto, joka opetetaan 3.-4. periodissa (Kytö & Ridell). Toteutus käy myös YKYn SOS10.6 suoritukseksi.

Kurssi (5 op) suoritetaan osallistumalla opetukseen, perehtymällä opettajan ja vierailijoiden osoittamaan oheismateriaaliin ja kirjoittamalla kurssin kokonaisuudesta (luennoista ja oheismateriaalista) oppimispäiväkirjan , joka tulee palauttaa 15.3.2016 mennessä kurssilla käytössä olevan oppimisalustan kautta.

Kurssille osallistuminen ei edellytä aikaisempia sosiaalityön opintoja.

Jos kurssille joudutaan tekemään karsintaa, ovat etusijalla sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat.

Hajoavat perheet on monitieteinen ja kokeileva kurssi, jonka opiskelijat lukevat jo ennen kurssin alkua Ian McEwanin romaanin Rannalla (2007) ja suorittavat kurssin aikana teoksen Hyvärinen, Oinonen & Saari (toim.) Hajoava perhe (Vastapaino 2015), joka perustuu edeltäviin kursseihin ja samaan romaaniin. Kurssin luennot käsittelevät perheiden ja lapsuuden ongelmia Ian McEwanin romaanien Rannalla ja Lapsen oikeus (2015) perusteella.

Suoritukset: 1) kurssin aikana kirjoitetaan 4 sivun arvioiva tiivistelmä Hajoava perhe -kirjan yhdestä artikkelista. Oma pohdinta ja vertailu artikkeleiden välillä. 2) Loppuessee (5 s.) kirjoitetaan joko Rannalla  tai Lapsen oikeus -romaanin pohjalta. Esseessä käytetään hyväksi Hajoava perhe -kirjan artikkeleita, kurssin luentoja ja oheismateriaaleja. Osallistuminen kurssin keskusteluihin on myös olennainen osa suoritusta.

Kurssin on suoritettavissa myös verkkokurssina. Luennot ovat kurssille ilmoittautuneille katsottavissa Moodlessa viikon ajan. Moodlessa on jokaiselle luennolle keskustelualue, jossa ensisijaisesti verkkokurssille osallistuvien edellytetään keskustelevan kulloisenkin luennon teemasta.

Kurssin alustava ohjelma

 11.1. Matti Hyvärinen (sosiologia): Rannalla ja Lapsen oikeus monitieteisen tutkimuksen kohteena

 15.1. pe Aino Mäkikalli (kirjallisuuden tutkimus): McEwanin tuotanto

18.1. ma Eriikka Oinonen (sosiologia): Siirtymiä: nuoruudesta aikuisuuteen (Rannalla, Lapsen oikeus)

22.1. pe Laura Karttunen (kirjallisuuden tutkimus): Myötä- ja vastoinkäymisiä: fiktion lukemisen erityisyys (Rannalla)

25.1. ma Eero Suoninen (sosiaalipsykologia): Vuorovaikutuksen noidankehät Rannalla

29.1. pe Ville Vuolanto (historia): Historian jäljet Rannalla.

 1.2. ma Laura Kalliomaa-Puha (sosiaalioikeus): Lapsen oikeus

 5.2. pe Johanna Hiitola (sulkupuolen tutkimus): Konfliktit lasten huostaanotossa

 8.2. ma Heikki Kovalainen (filosofia): Lapsen oikeus moraalifilosofian näkökulmasta

 12.2. pe Olli Pyyhtinen (sosiologia): (otsikko avoin)

 15.2. ma Laura Huttunen (sosiaaliantropologia): Kulttuuriset erot ja Lapsen oikeus.

19.2. pe Matti Hyvärinen: Päätösluento & kurssin yhteenveto

Rannalla -romaania on saatavilla Tiina Saarelta (Linna 5081). Hajoava perhe -kirjoja on ainakin kirjastossa. Lapsen oikeutta pyritään hankkimaan lisää kurssin alkuun mennessä. Suositus: yritä hankkia kirja etukäteen sopivasta kirjastosta, kurssin koon takia kaikille ei voida hankkia!

OHJELMA:

5.2 Ritva Nätkin, TaY:

”Ikäjärjestys, elämänkaari, sukupolvisuhteet ja sosiaalipolitiikka – käsitteiden määrittelyä”                                         (+ suoritusohjeet)

12.2 Jyri Liukko, ETK:

”Eläketurva nyt ja tulevaisuudessa”

19.2 Ritva Nätkin, TaY:

”Isovanhemmuus ja sukupolvet”

26.2 Tanja Kuronen, HY:

”Hoivapommin purkajat”

(4.3 Perioditauko)

11.3 Laura Kalliomaa-Puha, Tay

”Oikeudellinen varautuminen vanhuuteen - oma vai omaisten asia?”

18.3. Olli Karsio, TaY

”Hoivapalveluiden markkinoistuminen”

 + Ryhmäkeskustelu (Esseiden aiheet)

(25.3 Pääsiäinen)

1.4. Tiina Vaittinen & Olli Karsio, TaY

”Vaivayhteiskunta”.

8.4. Kirsi Lumme-Sandt, TaY

"Vanhoista vanhimmat"

Ei ennakkoilmoittautumista

Kurssilla käsittelemme erilaisia ajankäyttöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työnteon paikkojen moninaistumista, lasten mediakäyttöä, yhteiskuntaluokkien eroja ajankäytössä ja kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa. Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja aikaisempaan tutkimukseen sekä opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssille osallistuminen edellyttää SPSS-perusteiden hallintaa.

Kurssi on lyhytkurssi (2 päivää, yhteensä 14 tuntia) sisältäen temaattisia luentoja ajasta ja ajankäytöstä ja opetusta tilastollisista analyysimenetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Aineistona käytämme uusinta Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta (2009–2010).  Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta.
Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse
viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille
voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Aineopintotasoisella kurssilla puretaan heteroseksuaalisuuden luonnollisuutta tutustuttamalla opiskelijat heteroseksuaalisuutta koskevaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kurssi rakentuu neljän tutkimuksellisen ulottuvuuden varaan, joissa heteroseksuaalisuutta tarkastellaan sosiaalisesti rakentuneina instituutioina, identiteettipositioina, käytäntöinä ja kokemuksena. Kurssilla perehdytään näihin analyyttisiin ulottuvuuksiin erityisesti romanttisen rakkauden feministiseen kritiikin kautta käsitellen esimerkiksi heteroseksuaalista avioliittoa, tyttöystävän/vaimon asemaa, kotitöiden jakautumista ja heteroseksuaalisia seksuaalikäytäntöjä.  Kurssin suoritus koostuu artikkelien lukemisesta ja referoinnista, keskustelusta, parityönä tehdystä loppuesseestä ja sen esittelemisestä.         .

Kurssille valitaan enintään 24 opiskelijaa. Ilmoittautuminen avataan joulukuussa. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään ensimmäisellä seminaarikerralla 13.1.2016.

Kurssin aikana opiskelija perehtyy maskuliinisuuksien tutkimuksen historiaan, käsitteisiin, nykykeskusteluihin sekä empiiriseen tutkimukseen.

Kurssi koostuu luennoista (20 t), osallistumisesta Tampereella järjestettävään valtakunnalliseen miestutkimusseminaariin 20.5. (4 t) ja itsenäisestä työskentelystä (luentokohtainen lukemisto + oppimispäiväkirja).

~ Huom! Kurssin luentoja ei tallenneta. Kurssin  suorittaminen edellyttää luennoille osallistumista. ~

LUENTOSARJAN OHJELMA

11.3. Hanna Ojala: Johdatus kurssiin ja luento Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen oppihistoria

18.3. Tuija Koivunen: Miehet työelämässä

Pääsiäisloma (ei luentoa!)

1.4. Jiri Nieminen: Hegemonisesta maskuliinisuudesta inklusiiviseen maskuliinisuuteen. Kriittisen miestutkimuksen uusimmat teoriakeskustelut käytännössä

8.4. Marika Haataja: Miesten seksuaalisuus vallan ja vastarinnan spiraalissa

15.4. Petteri Eerola: Säröjä isyydessä

22.4. Ira Virtanen: Hiljaisuus haavoittuvaisuuden tukena? Supportiivinen viestintä miesten ystävyyssuhteissa

29.4. Ilkka Pietilä: Miehet ja terveys

6.5. Anni Ojajärvi: Otsikko ilmoitetaan myöhemmin

13.5. Hanna Ojala: Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit

20.5.

Klo 10-12 Pirjo Markkola: Mieheyden pitkä ja lyhyt historia

Klo 13-16 Miestutkimuspäivien työryhmät

Huom! Kurssin luentoja ei tallenneta. Kurssin  suorittaminen edellyttää luennoille osallistumista.

Kurssi koostuu luennoista, lukemistoista, aktiivisesta osallistumisesta luennoille ja lukemistoihin perustuvista tehtävistä viikoittain sekä esseestä. 

Ohjelma ti 12-14

Ti 12.1.2016 Marianne Liljeström (TY) Feministisen tutkimuksen aikajanat

Ti 19.1.2016 Sari Irni (TY, TaY) Materiaalisuus feministisessä teoriassa

Ti 26.1.2016 Suvi Keskinen (TY) Sukupuoli, rodullistaminen ja poliittinen aktivismi Pohjoismaissa

Ti 2.2.2016 Tarja Väyrynen (TaY) Kehon muisti ja agonistinen politiikka

Ti 9.2.2016 Suvi Salmenniemi (TY) Sukupuoli ja terapeuttiset teknologiat

Ti 16.2.2016 Hannele Harjunen (JY) Sukupuoli, lihavuus ja uusliberaalit ruumit

Ti 23.2.2016 Pirjo Markkola (TaY): Kielletyn hedelmän viehätys. Ruumiillisuuden moraalihistoriaa Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla

Ti 1.3.2016 Anu Koivunen (HY, SU): Seksi resurssina ja skandaalina: Jörn Donnerin elokuvat ja 1960-luvun muuttuva mediajulkisuus

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen Hilma-verkosto.

Verkkokurssilla perehdytään seksuaaliseen väkivaltaan, lähinnä raiskauksiin sekä insestiin, niiden kuvaamisen tapoihin ja niistä selviytymisen strategioihin. Teemoja tarkastellaan sekä feministisen teorian että representaatioita koskevien teorioiden suunnista.

Kurssin tavoitteena on ensinnäkin selvittää kuinka niin kaunokirjallisuudessa kuin visuaalisessa kulttuurissakin on kuvattu seksuaalista väkivaltaa, raiskauksia ja insestiä; selvittää millaisin kielellisin keinoin ja visuaalisin keinoin näitä aiheita on lähestytty.

Kurssin toisena tavoitteena on tutkia näitä seksuaalisen väkivallan representaatioita sekä feministisen teorian että representaatioita koskevien teorioiden valossa. Teemme analyyseja aineistonamme toimivista teksteistä ja kuvista pohtien niiden sukupuolittunutta dynamiikka eli kuinka väkivalta, sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat niissä toisiinsa kulttuurisesti ja rakenteellisesti. Toistetaanko niissä vakiintuneita sukupuolirooleja? Tarjotaanko niissä mahdollisuuksia sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden uudelleen määrittelyyn ja uudelleen käsitteellistämiseen?

Kurssin kolmantena tavoitteena on pohtia seksuaalista väkivaltaa filosofian ja etiikan tasolla: jäsentää seksuaalisen väkivallan vyyhteä, jossa paha, hyvä, oikea, väärä, salaisuus, valta, kunnioittaminen, kapina, syyllisyys, uhma, häpeä, ruumiillisuus, seksuaalisuus, kipu, nautinto, lapsuus, vanhemmuus, isovanhemmuus, yhteisöllisyys sekä usein myös uskonto ja uskonnollisuus kietoutuvat toisiinsa.

Samalla koetamme vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miksi seksuaalinen väkivalta satuttaa syvästi ja traumatisoi helposti? Miten saada seksuaalisen väkivallan tekijä kantamaan häpeää sen sijaan että sitä jää usein kantamaan uhri? Miten kuvata seksuaalista väkivaltaa, ja löytää sellaisia tapoja sanallistaa ja kuvallistaa, jotka eivät syyllistä ja leimaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita, mutta kertovat kuitenkin tapauksen tuskallisuudesta? Miten selvitä seksuaalisesta väkivallasta?

Kurssilla käytetään aineistona sekä kaunokirjallisia että visuaalisia representaatioita seksuaalisesta väkivallasta. Opettajan tarjoaman aineiston lisäksi opiskelijat saavat myös itse etsiä kaunokirjallista ja/tai visuaalista aineistoa kurssin lopputyötään varten.

Opiskelijat osallistuvat kurssille lukemalla opettajan laatimat johdatukset jokaiseen aihepiiriin, syventymällä opettajan valitsemaan kurssilukemistoon, ottamalla osaa aktiivisesti verkkokeskusteluihin ynnä kirjoittamalla kurssin päätteeksi oman pienoistutkielman valitsemastaan joko kaunokirjallisesta tai visuaalisesta aineistosta.

Tervetuloa mukaan käsittelemään vaikeaa aihetta lämpimässä ja kannustavassa verkkoilmapiirissä!

Kurssin ilmoittautuminen tapahtuu e-lomakkeella Hilman nettisivujen kautta http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/opetus/tuleva-opetus/#kurssi1

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.

Ilmoittautuminen jaksolle Sosnetin verkkosivuilla 15.2.-4.3.2016.

Kurssi on tarkoitettu sekä sosiaalityön syventävien opintojen vaiheen opiskelijoille että valmistuneille, ammatissa toimiville työntekijöille.  Jakso koostuu luennoista, pienryhmäharjoituksista, lyhyestä oppimispäiväkirjasta sekä loppuseminaarista.

Kurssille otetaan max 16 perustutkinto-opiskelijaa ja kuusi täydennysopiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen Nettiopsun kautta. Kurssille valitaan opiskelijat opintopisteiden perusteella

Huom! Logopedian tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille, ilmoittautuminen koskee muiden tutkinoto-ohjelmien opiskelijoita.

Luennot:

12.1. (johdanto): Kestävän kehityksen käytännöt, politiikat ja arvot
prof. James Meadowcroft (Carleton University) ja prof. Pekka Jokinen

19.1. Ruoka: yliopistonlehtori, dosentti Marja Vehviläinen

26.1. Energia: prof. Maria Åkerman (Itä-Suomen yliopisto) ja prof. Seppo Valkealahti (Tampereen teknillinen yliopisto)

2.2. Jäte: prof. Turo-Kimmo Lehtonen ja prof. Olli Pyyhtinen

9.2. Työ & köyhyys: europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen

16.2. Liikkuvuus: kansanedustaja Pekka Haavisto ja prof. Tarja Väyrynen

23.2. Posteripaja

1.3. Velka: rehtori Liisa Laakso

Opintojakson suorittaminen:

Oheismateriaalin lukeminen ja parityönä niihin pohjaavien kysymysten/ ideoiden työstäminen. Oheismateriaali Moodlesta

Itsenäisesti parityönä tehty posteri (A0) ja sen seloste (A4). Posterinäyttely järjestetään yliopiston vuosijuhlassa ala-aulassa sähköisesti.

Kurssi koostuu luennoista ja opintokäynneistä sekä itsenäisestä perehtymisestä kurssikirjallisuuteen. Osa luennoista vierailijaluentoja. Luennot ja opintokäynnit suoritetaan oppimispäiväkirjalla, kirjallisuus ryhmätenttinä.

Alustava ohjelma

Perjantai 11.3. klo 10-13
Opintojakson käynnistys ja käytännön asiat. Mitä on erityisnuorisotyö? (Miia Lähde)
Perjantai 18.3. klo 10-13
Sukupuolisensitiivinen tyttö- ja poikatyö (Taina Karman-Mäkiniemi, Tyttöjen talo, Setlementtiyhdistys Naapuri)
Perjantai 1.4. klo 10-13
Monialaiset yhteistyöverkostot (Anu Gretschel, Nuorisotutkimusverkosto)
Perjantai 8.4. klo 10-13
Etsivä nuorisotyö (Jonna Henriksson ja Suvi Kekkonen, Tampereen yliopisto)
Perjantai 15.4. klo 10–13
Myönteinen tunnistaminen – näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen (Kirsi Pauliina Kallio, Tampereen yliopisto) ja Monikulttuurisuuden kohtaaminen nuorisotyössä (Niina Laitinen, Nuorisokahvila Uniikki/Ahjolan setlementti ry)
Perjantai 22.4. klo 10-13
Erityisen tavallisia nuoria? Kehitysvammaisten nuorten omia polkuja (Katariina Hakala, Kehitysvammaliitto ry)
Perjantai 29.4. klo 10-13
Ryhmätentti

Kurssiin sisältyy luentojen lisäksi kolme opintokäyntiä (huom. poikkeavat ajankohdat); valitaan kolme neljästä vaihtoehdosta:

Ke 30.3. klo 10.30-12 Nuorten turvatalo, Suomen Punainen Risti (max. 15 opiskelijaa)
To 7.4. klo 9.00-10.30 Tampereen kaupunki/lapsiperheiden sosiaalipalvelut/avohuollon laitospalveluiden Kuusikon perhetukikeskuksen nuorisoikäisten osasto (max. 15 opiskelijaa)
Ma 11.4. klo 11.00-12.30 Etsivä nuorisotyö ja Nuorten Talo, Tampereen
kaupunki
Ma 18.4. klo 9.30-11 Silta-Valmennusyhdistys ry./Nuorten palvelut

Kurssille voidaan ottaa yhteensä 18 tutkinto-opiskelijaa. Jos kurssille joudutaan tekemään karsintaa, ovat etusijalla opiskelijat joilla on aiempia nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintoja.

Aikataulu

ke 9.3.2016

10.15-11.45 Esittely, orientaatio, ryhmäytyminen

13.15-14.45 Etnisyys, rotu, rodullistaminen

ke 20.4.2016

10.15-11.45 Intersektionaalisuus

13.15-14.45 Sosiaalinen kontrolli, instituutiot ja rodullistaminen

15.15-16.45 Sosiaalinen kontrolli ja seksuaalisuus

ke 11.5.2016

10.15-11.45 Etniset hierarkiat, perhe ja sosiaalinen kontrolli

13.15-14.45 ”Kunniaan liittyvä väkivalta”

15.15-16.45 ”Kunniaan liittyvä väkivalta”, ryhmätyön käsittely

Opiskelijoiden edellytetään perehtyvän jokaista kertaa varten annettuun kirjallisuuteen.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa avataan myöhemmin. Kurssille voidaan ottaa 20 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla.

Kurssi käsittelee työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tutkijan roolia, muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia kehittämismenetelmiä ja niiden soveltamista käytännössä.  Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimus- ja  kehittämisprosessin eri vaiheissa. Kurssi toteutetaan seitsemänä kolmen tunnin lähitapaamisena samaan aikaan sekä Tampereella että Porissa. Kurssilaiset käyttävät yhteistä Moodle-alustaa. Lähitapaamiset sisältävät monimuotoista seminaarityöskentelyä (esim. ryhmäväittelyjä, kehittämismenetelmäharjoituksia, oppimistehtäviä).

Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa Tampereelta ja 10 Porista. Sosiaalitieteiden maisteriohjelman ja Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.

Opintosuorituksen voi vaihtoehtoisiesti suorittaa kirjatenttinä tai esseenä, joista vastaa Sirpa Syvänen, ks. lista kirjallisuuskuulustelujen vastaanottajista opetusohjelman alussa.

Kurssi koostuu kahdesta osasta:

a) luentosarjasta (14 tuntia); laajuus 3 op (osallistujamäärää ei ole rajattu, vaan kaikki pääsevät mukaan)

b) lukupiiristä (10 tuntia) johon otetaan max 12 opiskelijaa; laajuus 2 op. Muut laativat esseen vapaavalintaisesta aiheesta, joka kuitenkin sovitaan erikseen kurssin opettajan kanssa.

Luentosarjalla käsitellään sosiologian klassikko ja filosofi Georg Simmelin (1858-1918) ajattelua ja tuotantoa. Simmelin keskeisiä käsitteitä, kysymyksiä ja teemoja tarkastellaan suhteessa niin aikalaiskesksuteluihin kuin omaan aikaamme ja nykysosiologiaan. Kurssilla kiinnostus on ennen kaikkea Simmelin nykyrelevanssissa: mitä annettavaa Simmelin ajatuksilla ja käsitteillä on oman maailmamme ja nyky-yhteiskunnan ymmärtämiseen? Entä miten huomion kiinnittäminen tähän suhteelliseen marginaaliseen hahmoon voisi auttaa hahmottamaan sosiologisen kaanonin muodostumista ja ylimalkaan oppialajakojen rakentumista ja merkitystä tieteellisessä ajattelussa?

Lukupiirissä luetaan tekeillä olevan kirjan Simmelian Legacy: A Science of Relations käsikirjoitusta.

Luennoille ei ennakkoilmoittautumista.

Lukupiiriin ilmoittaudutaan 26.1. alkaen sähköpostilla kurssin vastaavalle opettajalle (ilmoittautuminen 29.2. saakka tai niin kauan kuin paikkoja on vapaana): olli.pyyhtinen(at)staff.uta.fi

Kurssilla käsitellään Montesquieun ja Karl Marxin perustavaa merkitystä uuden ajan poliittisen ajattelun ja toiminnan historiassa.

Ennakkoilmoittautuminen Mikko Lahtiselle sähköpostitse 1.4.2016 mennessä.

Kurssilla käsitellään perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja.  Se sisältää lyhyitä luentojaksoja aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista sekä niihin liittyviä artikkelitekstejä luettavaksi. Videoidun aineiston analysointia (joko annetun aineiston tai itse kerättävän aineiston) seminaarissa ja yksilötyöskentelynä. Kurssi sopii kaikille vuorovaikutuksen tutkimuksesta ja perhetematiikasta kiinnostuneille sekä sosiaalipsykologian maisteriopintoihin suuntautuville opiskelijoille. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.

Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Soveltuu erityisesti opiskelijoille, joilla on aikaisempaa tietoa kielenkäytön ja vuorovaikutuksen metodologiasta sekä sosiaalitieteistä. Ilmoittautuminen nettiopsun kautta viimeistään 29.2.

Aikataulu

ke 9.3.2016

10.15-11.45 Esittely, orientaatio, ryhmäytyminen

13.15-14.45 Etnisyys, rotu, rodullistaminen

ke 20.4.2016

10.15-11.45 Intersektionaalisuus

13.15-14.45 Sosiaalinen kontrolli, instituutiot ja rodullistaminen

15.15-16.45 Sosiaalinen kontrolli ja seksuaalisuus

ke 11.5.2016

10.15-11.45 Etniset hierarkiat, perhe ja sosiaalinen kontrolli

13.15-14.45 ”Kunniaan liittyvä väkivalta”

15.15-16.45 ”Kunniaan liittyvä väkivalta”, ryhmätyön käsittely

Opiskelijoiden edellytetään perehtyvän jokaista kertaa varten annettuun kirjallisuuteen.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa avataan myöhemmin. Kurssille voidaan ottaa 20 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla.

Kurssin sisältökuvaus seuraavan ohjelman osana:

Ke 9.3.2016 kurssin johdanto ja Sosiaalipolitiikan viesti: Satu Ojala

Opiskelijat valitsevat yhden kirjan ajankohtaisesta sosiaalipoliittisesta lukemistosta ja lukevat kirjasta etukäteen huolellisesti yhden itse valitsemansa tekstin tai luvun. Aloituskerralle kirjoitetaan lisäksi yhden kappaleen idea itse valitusta sosiaalipoliittisesta aiheesta, josta kurssin kuluessa valmistellaan lyhyt ja tiivis, kantaa ottava ja vaikuttava asiantuntijateksti. Em. kirja tulee valita siten, että se tukee valittuun aihealueeseen perehtymistä. Idea tulee muodostaa ohjenuorana: Mihin juuri nyt tarvittaisiin uudenlaista yhteiskuntapolitiikkaa? Mihin haluat ottaa kantaa? Mitä tulisi korjata? (Idean ei tarvitse olla ”valmis”, alustava riittää, ja kirjoittaa voi yksin, kaksin tai kolmin.)

Kerralla sovitaan kurssin kulusta, keskustellaan vaikuttavasta asiantuntijatekstistä tekstilajina, sekä eritellään etukäteen luetun tekstin vaikuttamisen keinoja.

Seuraavilla neljällä kerralla käsitellään opettajien ja tutkijoiden kirjoittaman Sosiaalipolitiikan lumo -kokoelman tekstit niin, että opiskelijat ovat kirjoittajille opponentteina ja voivat esittää haasteita tai vastaväittämiä keskusteluun. Jokainen lukee tekstit ja valmistelee niistä kysymyksiä. 3–4 opiskelijan ryhmät toimivat kuitenkin tekstikohtaisesti erityisinä opponentteina tiivistäen aluksi artikkelin sanoman sekä esittäen etukäteen valmisteltuja kysymyksiä kirjoittajalle. Tekstit löytyvät kurssimoodlesta ilmoittautumisen jälkeen.

Ke 16.3.2016 keskustelu teksteistä:

Anneli Anttonen: Sosiaalipolitiikasta ja sen kehityksestä

Olli Karsio: Voiton tavoittelua hyvinvointivaltiossa

Minna Zechner: Omaishoitosopimus, kahle vai houkutin?

Ke 23.3.2016 ei kokoontumista pääsiäisloman vuoksi, mutta edeltävän ja tämän viikon aikana opiskelijoiden tehtävänä on luonnostella 2. versio omasta teksti-ideastaan sekä keskustella omista teksteistä moodle-ryhmässä lukien ja kommentoiden toisten tekstejä

Ke 30.3.2016 keskustelu teksteistä:

Liina Sointu: Osallisuutta ja kontrollia julkisessa tilassa

Pertti Koistinen: Osattoman katse

Satu Ojala: Sanktioista on luovuttava

Ke 6.4.2016 keskustelu teksteistä:

Katja Repo: Lastenhoito, investoitu lapsi ja lapsen ääni

Karita Snellman & Pauliina Lehtonen: Työtön ja kouluttamaton syrjäytynyt – vai osaava ja aktiivinen nuori?

Ritva Nätkin: Onko maallamme malttia hyväksyä nuoret?

Ke 13.4.2016 keskustelu teksteistä:

Antti Halmetoja: Universalismi sosiaalipolitiikan ideaalina

Johanna Perkiö: Perustulo ja uusi hyvinvoinnin paradigma

Miia Toivo & Liisa Häikiö: Niukkuuden ajan sosiaalipolitiikka

Ke 20.4.2016 keskustelu opiskelijoiden teksteistä, puolet ryhmäläisistä (lähetettynä edeltävän viikon perjantaina), toinen puoli opponentteina

Ke 27.4.2016 keskustelu opiskelijoiden teksteistä, puolet ryhmäläisistä (lähetettynä edeltävän viikon perjantaina), toinen puoli opponentteina

Ke 4.5.2016 Kerta, jonka sisällöstä sovitaan yhdessä kurssin aluksi. 

Pe 13.5.2016 klo 12–17 Pertti Koistisen jäähyväisluento ja juhlaseminaari Väinö Linna -sali, puhujina Olli Kangas (perustulo), Asko Suikkanen (aktiivinen työvoimapolitiikka), Anna-Kaisa Ikonen (Tampereen kaupungin näkökulma), ja Raija Julkunen (hoiva ja tasa-arvo). Opiskelijat kirjoittavat seminaarista 2 sivun luentopäiväkirjan ja palauttavat sen moodleen.

Vk 19 loppuun mennessä viimeisteltyjen asiantuntijatekstien lähettäminen moodleen ja toisten opiskelijoiden teksteistä keskusteleminen. Yhteinen kahvi tai kalja Telakalla Pertin seminaarin jälkeen?

Huomaa, että kurssi on matalan kynnyksen keskustelukurssi. Tarkoitus on pohtia yhdessä ajankohtaisia kysymyksiä tutkimusperustaisesti. Osallistujien ei tietenkään tarvitse "esiintyä asiantuntijoina" vaan harjoittelemme tutkimukseen perustuvaa argumentointia suullisesti (pienryhmissä) ja kirjallisesti.

Kurssilla käsitellään perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja.  Se sisältää lyhyitä luentojaksoja aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista sekä niihin liittyviä artikkelitekstejä luettavaksi. Videoidun aineiston analysointia (joko annetun aineiston tai itse kerättävän aineiston) seminaarissa ja yksilötyöskentelynä. Kurssi sopii kaikille vuorovaikutuksen tutkimuksesta ja perhetematiikasta kiinnostuneille sekä sosiaalipsykologian maisteriopintoihin suuntautuville opiskelijoille. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.

Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Soveltuu erityisesti opiskelijoille, joilla on aikaisempaa tietoa kielenkäytön ja vuorovaikutuksen metodologiasta sekä sosiaalitieteistä. Ilmoittautuminen nettiopsun kautta viimeistään 29.2.

Kurssilla opiskelija tutkii ja havainnoi kaupunkia erilaisista osallisuuden ja eriarvoisuuden näkökulmista.

Kurssi alkaa 30.3. ja päättyy 18.5. Kurssilla kokoonnutaan keskiviikkoisin yleensä klo 10-14 (yhteensä 7 kertaa), viikolla 15 kokoontuminen poikkeuksellisesti torstaina (14.4). Kurssin työskentely koostuu luennoista, seminaarista sekä kurssimateriaaleihin perehtymisestä.

Kurssilla opiskelijat tekevät yksin tai pareittain harjoitustyön valitsemastaan aiheesta. Osallistujat esittelevät kurssin viimeisellä kerralla harjoitustyönsä muille kurssilaisille.

Intensiivikurssi 1.-25.4.2016 (24 h). Kokoontumiset kaksi kertaa viikossa: maanantaisin klo 12-16 ja perjantaisin klo 12-14.

Kurssilla perehdytään tasa-arvoon liittyviin peruskysymyksiin (mm. tasa-arvolainsäädäntö, tasa-arvotoimijat ja tasa-arvon työkalut) sekä tutustutaan muutamaan tasa-arvon erityiskysymykseen (mm. työelämä, seksuaalisuus ja sukupuolen moninaisuus). Kurssisuoritukseen sisältyvässä esseessä opiskelija laajentaa tietämystään perehtymällä yhteen tasa-arvon erityiskysymykseen.

Kurssi toteutetaan seminaariopetuksena, jossa keskeinen työskentelymuoto on lukemistojen pohjalta yhdessä tapahtuva keskustelu. Lisäksi kurssilla kokeillaan opiskelua toiminnallisiin menetelmiin perustuen ja kuullaan muutama asiantuntijaluento.

Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää:

- Aktiivista osallistumista seminaarikokoontumisiin

- Lukemistojen lukemista ja niistä keskustelemaan valmistautumista

- Oppimispäiväkirjan kirjoittamista kokoontumisiin liittyen

- Lyhyen esseen kirjoittamista opiskelijan itse valitsemasta tasa-arvon erityiskysymyksestä

Oppimispäiväkirjan ja esseen palautuspäivät ovat kurssin päättymisen jälkeen (oppimispvk pe 29.4. ja essee su 15.5.).

Koska kyseessä on intensiivikurssi (kokoontumiset 2 x viikossa), opiskelijalta vaaditaan edellytyksiä nopearytmiseen työskentelyyn, mm. kahden artikkelin lukeminen muutaman päivän sisällä. Kaikki kurssin materiaalit ja tehtävät ovat opiskelijan saatavilla kurssin alkaessa 1.4.

Kurssille otetaan maksimissaan 25 opiskelijaa.

Kurssin sisältökuvaus seuraavan ohjelman osana:

Ke 9.3.2016 kurssin johdanto ja Sosiaalipolitiikan viesti: Satu Ojala

Opiskelijat valitsevat yhden kirjan ajankohtaisesta sosiaalipoliittisesta lukemistosta ja lukevat kirjasta etukäteen huolellisesti yhden itse valitsemansa tekstin tai luvun. Aloituskerralle kirjoitetaan lisäksi yhden kappaleen idea itse valitusta sosiaalipoliittisesta aiheesta, josta kurssin kuluessa valmistellaan lyhyt ja tiivis, kantaa ottava ja vaikuttava asiantuntijateksti. Em. kirja tulee valita siten, että se tukee valittuun aihealueeseen perehtymistä. Idea tulee muodostaa ohjenuorana: Mihin juuri nyt tarvittaisiin uudenlaista yhteiskuntapolitiikkaa? Mihin haluat ottaa kantaa? Mitä tulisi korjata? (Idean ei tarvitse olla ”valmis”, alustava riittää, ja kirjoittaa voi yksin, kaksin tai kolmin.)

Kerralla sovitaan kurssin kulusta, keskustellaan vaikuttavasta asiantuntijatekstistä tekstilajina, sekä eritellään etukäteen luetun tekstin vaikuttamisen keinoja.

Seuraavilla neljällä kerralla käsitellään opettajien ja tutkijoiden kirjoittaman Sosiaalipolitiikan lumo -kokoelman tekstit niin, että opiskelijat ovat kirjoittajille opponentteina ja voivat esittää haasteita tai vastaväittämiä keskusteluun. Jokainen lukee tekstit ja valmistelee niistä kysymyksiä. 3–4 opiskelijan ryhmät toimivat kuitenkin tekstikohtaisesti erityisinä opponentteina tiivistäen aluksi artikkelin sanoman sekä esittäen etukäteen valmisteltuja kysymyksiä kirjoittajalle. Tekstit löytyvät kurssimoodlesta ilmoittautumisen jälkeen.

Ke 16.3.2016 keskustelu teksteistä:

Anneli Anttonen: Sosiaalipolitiikasta ja sen kehityksestä

Olli Karsio: Voiton tavoittelua hyvinvointivaltiossa

Minna Zechner: Omaishoitosopimus, kahle vai houkutin?

Ke 23.3.2016 ei kokoontumista pääsiäisloman vuoksi, mutta edeltävän ja tämän viikon aikana opiskelijoiden tehtävänä on luonnostella 2. versio omasta teksti-ideastaan sekä keskustella omista teksteistä moodle-ryhmässä lukien ja kommentoiden toisten tekstejä

Ke 30.3.2016 keskustelu teksteistä:

Liina Sointu: Osallisuutta ja kontrollia julkisessa tilassa

Pertti Koistinen: Osattoman katse

Satu Ojala: Sanktioista on luovuttava

Ke 6.4.2016 keskustelu teksteistä:

Katja Repo: Lastenhoito, investoitu lapsi ja lapsen ääni

Karita Snellman & Pauliina Lehtonen: Työtön ja kouluttamaton syrjäytynyt – vai osaava ja aktiivinen nuori?

Ritva Nätkin: Onko maallamme malttia hyväksyä nuoret?

Ke 13.4.2016 keskustelu teksteistä:

Antti Halmetoja: Universalismi sosiaalipolitiikan ideaalina

Johanna Perkiö: Perustulo ja uusi hyvinvoinnin paradigma

Miia Toivo & Liisa Häikiö: Niukkuuden ajan sosiaalipolitiikka

Ke 20.4.2016 keskustelu opiskelijoiden teksteistä, puolet ryhmäläisistä (lähetettynä edeltävän viikon perjantaina), toinen puoli opponentteina

Ke 27.4.2016 keskustelu opiskelijoiden teksteistä, puolet ryhmäläisistä (lähetettynä edeltävän viikon perjantaina), toinen puoli opponentteina

Ke 4.5.2016 Kerta, jonka sisällöstä sovitaan yhdessä kurssin aluksi. 

Pe 13.5.2016 klo 12–17 Pertti Koistisen jäähyväisluento ja juhlaseminaari Väinö Linna -sali, puhujina Olli Kangas (perustulo), Asko Suikkanen (aktiivinen työvoimapolitiikka), Anna-Kaisa Ikonen (Tampereen kaupungin näkökulma), ja Raija Julkunen (hoiva ja tasa-arvo). Opiskelijat kirjoittavat seminaarista 2 sivun luentopäiväkirjan ja palauttavat sen moodleen.

Vk 19 loppuun mennessä viimeisteltyjen asiantuntijatekstien lähettäminen moodleen ja toisten opiskelijoiden teksteistä keskusteleminen. Yhteinen kahvi tai kalja Telakalla Pertin seminaarin jälkeen?

Huomaa, että kurssi on matalan kynnyksen keskustelukurssi. Tarkoitus on pohtia yhdessä ajankohtaisia kysymyksiä tutkimusperustaisesti. Osallistujien ei tietenkään tarvitse "esiintyä asiantuntijoina" vaan harjoittelemme tutkimukseen perustuvaa argumentointia suullisesti (pienryhmissä) ja kirjallisesti.

Moniammatilliset johtamisopinnot on tarkoitettu logopedian, psykologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille sekä hoitotieteen, terveystieteen ja kasvatuetieteiden opiskelijoille (7 opiskelijaa/ oppiaine).

Ajalla 9.11.-15.12.2015

Huom! Työskentelyn jakautuminen eri toteutusmuotoihin on suuntaa-antavasti arvioitu.