Aivoterveys työssä vaatii huomiota ja tekoja: ”Tehdään aivoterveydestä tulevien vuosien pääasia”
– Aivot ovat nykytyöelämän tärkein työkalu ja resurssi. Aivot ovat myös mielemme koti. Kaikki ajatuksemme, toiveemme, suunnitelmamme ja niiden toteutus kumpuavat aivoista. Siksi on tärkeää pitää aivoista huolta, sanoi keskustelua luotsannut Pirhan Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja, neurologian erikoislääkäri, dosentti Kaisa Hartikainen.
Helteisellä Porin torilla aiheesta keskustelivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, projektipäällikkö Mirva Kolonen ja psykologi Riikkaelina Susipolku Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä tutkija Laura Bordi Tampereen yliopistosta.
Aivot voi rinnastaa kapellimestariin
Musiikissa kapellimestaria tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan uusi, upea tulkinta ja kun halutaan muusikoiden soittavan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Sama pätee aivojen kapellimestariin eli toiminnanohjaukseen.
– Tarvitsemme aivojen otsalohkopiireihin varaavaa toiminnanohjausta erityisesti uusissa, haastavissa tilanteissa – eli sellaisissa tilanteissa, mitä nykytyöelämä meiltä jatkuvasti vaatii. Toiminnanohjaus ohjaa tiedonkäsittelytoimintoja sekä tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä toimintoja, jotta pystymme toimimaan tavoitteellisesti, Hartikainen taustoitti.
Henkilöstön aivohyvinvointi siivittää organisaatiotkin parempiin tuloksiin
Aivotaloudellinen työtapa turvaa työpaikan tärkeimmän resurssin. Aivoergonomiassa pyritään huolehtimaan siitä, että aivot eivät kuormitu liikaa tunne- ja tiedonkäsittelytasolla. Hankkeessa on perehdytty informaatioergonomiaan, kognitiiviseen ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen.
– Kartoitimme opettajien, hoitajien ja it-ammattilaisten työkuormitusta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä aivojen näkökulmasta. Olemme tutkineet aivojen tunnekuormitusta, ja lanseeranneet uuden käsitteen ”affektiivinen ergonomia”. Työtä on tehty nyt 3,5 vuotta, ja se jatkuu Kansallisen aivoterveysohjelman 2030 koordinaatiokumppanina, Kolonen kertoi.
”Tarvitsemme aivojen hyvinvointikoulutusta”
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisellä on aivojen ja mielen terveyteen liittyviä näköalapaikkoja ja edistämismahdollisuuksia. Hän puhuu ymmärryksen, oivalluksen ja ennaltaehkäisyn puolesta.
– Joissakin tilanteissa osaamme intuitiivisesti pitää huolta aivoterveydestä. Vapaa-ajan tekeminen käy levosta, koska se on erilaista, innostavaa ja palauttavaa. Aina emme kuitenkaan kykene elämään niin, että meillä olisi sopivassa suhteessa haasteita, mielenvirikkeitä ja lepotaukoja. Olemme oppineet aivoterveysaiheesta hirvittävästi vasta nyt, ja siksi olen seurannut tätä hanketta mielenkiinnolla.
Pietikäinen kertoi olevansa varma siitä, että kun opetamme ihmiset reagoimaan oikein, elämme parempaa arkea ja työelämää. Enää ei saa olla kunnia-asia, että on tehnyt töitä niin, että on aivan poikki. Hän liputti aivojen hyvinvointikoulutuksen puolesta; tarvitsemme lisää aivoterveysymmärrystä ja oivalluksia, jotta emme kolhi itseämme ja kollegoitamme.
– Toivon, että saamme aivotutkimukseen lisää rahaa nyt kun EU:lta tulee mielenterveysohjelma ja uusi hallituskin tähän panostaa. Näin aivohyvinvointi saatettaisiin tasavertaiseksi fyysisen terveyden kanssa.
Aivot tarvitsevat toisia aivoja, mutta vuorovaikutuskin voi kuormittaa
Vietämme ison osan ajastamme työssä, siksi organisaation roolikin on merkittävä aivojen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta. Käytännön kehittämistyössä tunnepuoli jää usein älyllisten faktojen varjoon. Susipolun mukaan tunteet ja tunnekuormitus pitää ottaa vakavasti monestakin syystä.
– Aivot ovat hienovarainen, upea järjestelmä, joka auttaa meitä sopeutumaan ympäristöön. Ne poimivat nopeasti uhat, ja ovat herkät myös sosiaalisille signaaleille ja vuorovaikutuksen sävylle tai puutteille. Autonomisen hermoston puolustustila vie kaistaa työhön käytettävältä potentiaalilta: kokonaisuuksien hahmottaminen, keskittymiskyky ja priorisointi kärsivät. Tunteet tarttuvat työyhteisössä, ja syntyy positiivisia tai negatiivisia kehiä.
Hankkeessa on tehty affektiivisen ergonomian tarkistuslista, josta näkee, millaiset asiat tähän vaikuttavat.
– Kun aivot toimivat vaistonvaraisesti, olemme impulsiivisempia ja ärtymisherkkiä. Saatamme suhtautua negatiivisemmin muihin. Keho ylivirittyy, ja on vaikea pysähtyä ja tauottaa. Kun ylivireys jatkuu riittävän pitkään, syntyy alivireyttä, aloitekyvyttömyyttä ja väsymystä. Tämä kaikki vaikuttaa työn laatuun ja elintapoihin. Keho voi uupua, työn ja elämän mielekkyys kadota. Tämä on siis todella kokonaisvaltaista, Susipolku muistutti.
Tunkeileva ja rajaton teknologia kuormittaa
Aivojen kapellimestari on tarpeen työssä kuin työssä. Tietotyön elementtejä – tiedon käsittelyä, jaottelua ja tuottamista – on tullut myös tehtäviin, joita ei ole aiemmin mielletty tietotyöksi.
– Aivojen kognitiiviset eli tiedonkäsittelytaidot ovat informaatiotulvassa kovilla. Digitaalisten kanavien ja niillä tuotetun tiedon määrä on valtava. Olennaisen, reagointia vaativan tiedon seulominen kuormittaa. Koneäly lisää osaltaan informaatiokuormitusta, Bordi totesi.
Joudumme opettelemaan uutta muun työn ohessa, usein kiireellä. Se kuormittaa aivoja, samoin ärsykkeet ja keskeytykset – ja ne tunteet. Teknologiakaan ei ole pelkästään kognitiivista, vaan siihenkin voi liittyä vahvoja epävarmuuden ja uhan kokemuksia. Miten työtehtäväni muuttuvat? Onko työni olemassa jatkossa? Pystynkö tekemään työni tavalla, jota pidän hyvänä?
Teknologia on tunkeilevaa ja rajatonta. Kun laitteet kulkevat aina mukana, työ valuu vapaa-ajalle. Työajan rajaamisessa työpaikkojen käytännöillä on iso vaikutus.
Eettistä kuormitusta voi olla vaikea tunnistaa
Aina emme tiedä, miten toimia jossakin työtilanteessa. Tai sitten tiedämme, mutta meillä ei ole mahdollisuutta toimia oikein, tai joudumme tekemään vastoin omia arvojamme. Kolosen mukaan tästä voi syntyä eettistä stressiä ja tunnekuormaa; syyllisyyttä, häpeää, riittämättömyyttäkin.
Taitava johtaminen ja esihenkilötyö auttavat tunnistamaan ja purkamaan eettistä kuormitusta – se, että pystyy puhumaan kaikista asioista, toimii aina.
Miten pidämme huolta aivojemme kapellimestarista?
Paljon puhutaan siitä, mitä kukakin voi itse tehdä. Bordi painotti, että se ei vie meitä kovin pitkälle. Työn organisoinnilla ja organisaatiokulttuurilla on iso merkitys.
– Meillä pitää olla yhteiset pelisäännöt työn hoitamisesta ja hallitsemisesta, rooleista ja tavoitteista. Kaikilla on oikeus olla välillä tavoittamattomissa ja tehdä työtä keskeytyksettömästi. Tunnistetaan, hienosäädetään ja karsitaan epäolennaisia ärsykkeitä yhdessä. Teknologiaakin pitää miettiä tarkoituksenmukaisesti ja käyttäjälähtöisesti.
Keskustelijat totesivat, että aivojen mielenterveyden tukemiseen on paljon potentiaalia yhteiskunnan, organisaation ja yksilön tasolla. Miten valjastamme keinot omaan työarkeemme? Organisaation rooli on iso. Työyhteisön tunne- ja vuorovaikutusilmapiiriä tulee aktiivisesti johtaa, eikä keskittyä pelkkiin faktoihin. Ylimmän johdon pitää sitoutua ja ottaa aivoterveys vakavasti.
– Aivohyvinvointi kannattaisi ymmärtää strategisena ja johtamisen keskeisenä tehtävänä. Työkyvyn turvaaminen edellyttää aivoterveyden suojelua. Aivoterveys voi vaikuttaa henkilöstön kyvykkyyden ja organisaation toimintakyvyn kehittymisessä taloudellisestikin, Kolonen muistutti.
Pietikäinen painotti yhteiskunnan keskeistä roolia tiedontuottajana ja eri osapuolien tukijana.
– Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää hyvinvointiamme niin, että mielemmekään ei katkea työtehtävissä. Emme saa lykätä aivoterveyttä työterveyshuoltoon niin kuin hammaslääkäriä. Sen pitäisi olla aivan olennainen osa myös johtajakoulutusta. Aivoterveydessä on yllättävän paljon tunnetekijöitä mukana. Otetaan aivoterveys puheeksi tuloskeskusteluissa, me olemme kaikki oppimassa tässä. Tehdään aivoterveydestä tulevien vuosien pääasia.
SuomiAreenan keskustelutallenne 29.6.2023 löytyy MTV Katsomosta: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-1466/jaksavatko-aivot-tyoelaman-vauhdissa-20594512 (vaatii rekisteröitymisen).
Kestävä aivoterveys -hankekonsortio kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyteen ja työhyvinvointiin. Informaatioergonomian lisäksi lähes 1,4 miljoonan euron hankkeessa perehdytään kognitiiviseen ja affektiiviseen ergonomiaan, itsensä johtamiseen ja eettiseen kuormitukseen. Kolme ja puoli vuotta kestävän hankkeen (1.3.2020-31.10.2023) rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Osatoteuttajat ovat Tampereen korkeakouluyhteisö, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pirha Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu Oy.
Lisätietoja hankkeen verkkosivuilla.
Teksti ja kuvat: Hanna Ylli
