Hyppää pääsisältöön

Ei päivää ilman kuitukankaita – miksi kestävät kuitukankaat ovat seuraava iso juttu?

Julkaistu 22.10.2024
Tampereen ammattikorkeakoulu
Kaksi naista työskentelee tekstiililaboratoriossa valkoisiin takkeihin ja suojalaseihin pukeutuneina.
Laboratorioinsinööri Maria Änkö (vas.) ja tutkija Olamide Badara tutkivat muun muassa kestävien kuitukankaiden raaka-aineita ja loppukäyttövaihtoehtoja. Tampereen ammattikorkeakoulun tekstiililaboratorio toimi hankkeelle hyvin soveltuvana tutkimusympäristönä VTT:n ja Aalto-yliopiston laboratorioiden lisäksi. Kuva: Erica Dahlström-Dezonne
Kertakäyttöisistä kuitukankaista valmistetut tuotteet ovat läsnä arjessamme aamusta iltaan ja yöhön. Kuitukangasteollisuuteen liittyy maailmanlaajuisia ja kasvavia kestävyysongelmia, jotka edellyttävät nopeaa siirtymistä kiertotalouteen. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), VTT ja Aalto-yliopisto ovat innovoineet kestävämpiä kuitukangasratkaisuja ja tutkineet aihetta SUSTAFIT-hankkeessa yhdessä 17 yrityksen kanssa.

Ensimmäinen kosketuksesi kuitukankaisiin alkaa jo aamulla. Aamukahvin tai -teen valmistukseen tarvitset suodatinpaperin tai teepussin. Saatat käydä lyhyellä aamulenkillä treenihousuissasi ja juoksujalkineissa. Ehkä sinulla on taapero, joka tarvitsee vaippoja, tai iäkäs vanhempi, joka tarvitsee inkontinenssisuojia? Ajat autolla töihin, hengität toimistossa ilmansuodattimien raikastamaa ilmaa ja töistä tultua imuroit. Illalla käyt pehmeään vuoteeseen nukkumaan. 

Kuitukankaita käytetään tuhansissa tuotteissa ja niitä valmistetaan valtavia määriä vuosittain. Innovatiivinen kuitukangasteollisuus on iso bisnes, ja tuotteisiin liittyy kestävyyshaasteita. Kuitukankaita on muun muassa hygieniatuotteissa, vaipoissa, pölynimuripusseissa, siivouspyyhkeissä, suojavaatteissa, haavanhoitomateriaaleissa, ilmansuodattimissa, kengänvuorissa, keinonahassa, vuodevaatteissa, eristysmateriaaleissa, maskeissa ja kertakäyttöpyyhkeissä. 

Ne ovat kankaita, joita ei aina näe, mutta jotka ovat siellä, missä niitä tarvitaan, ja jotka toimivat tavalla, johon muut eivät pysty.

Hankkeessa vieraillut professori Behnam Pourdeyhimi, The Nonwovens Institute

Kestävät ja tarkoituksenmukaiset kuitukankaat muuttavat teollisuuden suuntaa 

Perinteisten öljypohjaisten kuitukangasmateriaalien valmistus kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja synnyttää jätettä. Vain murto-osa tekstiileistä kierrätetään uusiksi tekstiilikuiduiksi.

Kestävät kuitukankaat ovat innovatiivinen ratkaisu kuluttajille, teollisuudelle ja ympäristölle. Ne valmistetaan kierrätetyistä tai biopohjaisista materiaaleista, joten ne voivat vähentää ympäristövaikutuksia merkittävästikin. Ne voidaan myös suunnitella kestämään käyttöä pidempään, mikä vähentää tarvetta jatkuvalle uusien tuotteiden valmistukselle. 

Kestävissä kuitukankaissa on myös teknisiä etuja, kuten korkea kulutuskestävyys, hengittävyys ja kosteudensieto.

Neljä naista tekstiililaboratoriossa pukeutuneina valkoisiin takkeihin ja suojalaseihin.
Kuvassa on osa Tampereen ammattikorkeakoulun SUSTAFIT-hanketiimistä: oikealla hanketta johtanut Pia Hautamäki, laboratorioinsinööri Maria Änkö, tutkija Olamide Badara ja taaimpana vasemmalla laboratorioharjoittelija Inka Honkala.
Kuva: Erica Dahlström-Dezonne

Kuitukankaat ovat merkittävä kestävyystutkimuksen ja innovaatioiden alue, ja ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia uusille teknologioille, uusille kestävämmille tuotteille ja liiketoimintamalleille 

Pia Hautamäki, projektipäällikkö, tutkija ja yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Miten voimme muuttaa kuitukangasteollisuutta kestävämmäksi? 

Uusi tutkimus sekä ajantasainen kiertotalous- ja kestävyystieto ovat ratkaisevia muutoksen ajureita. Syyskuussa päättyneen, 2,6 miljoonan euron hankkeen toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto 17 yrityskumppanin kanssa. 

Suomalaiset tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yritykset pyrkivät muuttamaan innovaatiot uudeksi liiketoiminnaksi. Tuoreen tutkimustiedon avulla yritykset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä tulevalle kestävälle liiketoiminnalleen ja kuluttajat puolestaan tietoisia ja kestäviä valintoja. 

Business Finlandin ja osallistuvien organisaatioiden rahoittama tutkimushanke edisti kahden vuoden ajan kestävien kuitukankaiden kehitystyötä sekä alan yritysten vastuullisesti tuotettuja kuitukangasinnovaatioita ja käyttöalueita, kilpailukykyä ja vientipotentiaalia. Hankkeessa tutkittiin kuitukankaiden kestävyyttä eri näkökulmista raaka-aineiden, käsittelytapojen, kierrätettävyyden ja liiketoimintamallien parantamiseksi. 

Tutkimushankkeessa saatiin aikaan monia konkreettisia tuloksia

Tavoitteisiin päästiin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tiiviillä tutkimusyhteistyöllä, ja se toi merkittäviä hyötyjä paikallisesti ja kansainvälisestikin. Käytännön demojen eli testausten ja pilotoinnin lisäksi yrityksissä tehtiin aktiivista tuote- ja materiaalikehitystyötä tutkimusorganisaatioiden tuella, ja työtä jatketaan. Yritykset saivat eväitä myös liiketoimintamalliensa kehittämiseen. 

Projektikoordinaattori TAMK johti kuitukankaiden kestävien liiketoimintamallien ja arvoketjujen tutkimusta. TAMKissa tutkittiin myös kestävien kuitukankaiden raaka-aineita ja loppukäyttövaihtoehtoja. VTT pureutui segmenttikohtaisten kestävyysstrategioiden tutkimukseen ja demonstroi erilaisten kuitukankaiden tuotantoa. Lisäksi VTT:ssä kehitettiin uusia konsepteja suorituskyvyn parantamiseksi. 

Aalto-yliopiston erityisosaamista tutkimushankkeessa oli selluloosakuitujen tuottaminen eri raaka-aineista sekä kuitujen ja kuitukankaiden toiminnallisten ominaisuuksien, kuten vedenhylkivyyden ja antimikrobisen suorituskyvyn lisääminen. Nämä ominaisuudet nähdään merkittävimpinä esteinä laajemmalle kestävien kuitujen käytölle kuitukangassovelluksissa. 

Kaikille avoin SUSTAFIT-työkirja perehdyttää yritykset siihen, miten tutkimuksesta voidaan valjastaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeeseen osallistui sidosryhmiä laajasti koko arvoketjusta

Lukuisat yrityskumppanit auttoivat tutkijoita kulkemaan oikeaan ja konkreettiseen suuntaan. Hautamäki painottaa, että työskentely koko toimitusketjun kanssa, yritysjohdon hyväksynnän varmistaminen ja tiedon jakaminen luovat edellytykset laajemmalle, koko toimialan laajuiselle muutokselle. 

Kun kestävien kuitukankaiden käyttö lisääntyy, se vaikuttaa myös tekstiiliteollisuuden ammattilaisten osaamiseen. Korkeakouluilla on tässä tärkeä rooli. Välillisinä vaikutuksina voi syntyä työpaikkoja.

Kuluttajille kestävät kuitukankaat näkyvät tuotteiden parantuneena kestävyytenä ja laatuna, turvallisempina tuotteina ja ympäristöystävällisyytenä.

Nykykuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksista ja vaativat tuotteilta kestävyyttä ja eettisyyttä. Kehittämällä entistä kestävämpiä kuitukankaita teollisuus voi vastata vaatimuksiin ja vahvistaa kuluttajien luottamusta. Tämä voi myös lisätä brändien arvoa ja kilpailukykyä markkinoilla. 

Pia Hautamäki

Kestävät kuitukankaat ovat tekstiiliteollisuuden tulevaisuus

Hautamäki muistuttaa, että kestävät kuitukankaat monipuolisine käyttömahdollisuuksineen tekevät niistä tärkeän osan tekstiiliteollisuuden kestävämpää ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.

– Nyt on aika siirtyä innovatiivisiin ja vastuullisiin ratkaisuihin, joissa kestävät kuitukankaat ovat keskiössä. On hienoa, että suomalaisessa SUSTAFIT-tutkimushankkeessa olemme viitoittaneet tietä kansainvälisestikin. Suomessa tehty tutkimus ja tulevaisuuden kestävä tekstiiliteollisuus voivat olla eturintamassa rakentamassa maailmanlaajuisesti kestävämpää tulevaisuutta, jossa ympäristövastuullisuus ja tekniset edistysaskeleet kulkevat käsi kädessä.

Kun seuraavan kerran siemaiset aamukahvin tai -teen, mieti hetki kaikkia niitä kuitukankaita, joita tulet päivän aikana käyttämään.

 

Sustainable fit-for-purpose (SUSTAFIT) -hanke

Business Finlandin ja osallistuvien organisaatioiden rahoittamassa SUSTAFIT-tutkimushankkeessa koottiin yhteen kuitukangasarvoketjun tekijöitä, ratkottiin tunnistettuja tutkimushaasteita yhteistyössä kansainvälisten huippuosaajien kanssa sekä kasvatettiin suomalaisten toimijoiden kansainvälistä vientipotentiaalia.  Hankkeen toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), VTT ja Aalto-yliopisto. Tutkimushankkeeseen osallistuivat UPM, Fortum, SharpCell, Kemira, Fiber-X, Spinnova, Lixea, Valmet, Nordic Bioproducts Group, Rester, Sulzer, Anpap, NordShield, Lounais-Suomen Jätehuolto, Paptic, JedX Medcare ja Mirka. Hanke oli käynnissä 1.10.2022–30.9.2024.

 

Lisätietoja hankkeen kotisivuilla Sustainable fit-for-purpose nonwovens | Tampere Universities (tuni.fi)

SUSTAFIT-työkirja Theseuksessa Sustainable Nonwovens of the Future – From Research Into Business Opportunities - Theseus
 

Kirjoittaja: Hanna Ylli