Onko kansalaistiede tuttua?

Kansalaistieteestä on tulossa yhä tutumpi käsite ja tiedon tuottamisen menetelmä tutkimuksen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen korostuessa. Monelle se on silti uusi asia. Vierautta voi lisätä se, että kansalaistieteestä käytetään alasta riippuen myös muita termejä, kuten osallistuva tutkimus tai kanssatutkimus. Kansalaistieteen tekemiseksi ei aina myöskään mielletä vaikkapa kotirannan muuttolintujen bongailua tai vanhoista valokuvista löytyneiden paikkojen tunnistamistietojen jakamista. Kansalaistiede-termi on yleisesti todettu haastavaksi määritellä. Voidaan myös kysyä, onko sitä edes tarpeen määritellä yhdellä tavalla. Olennaisempaa ovat ne aktiviteetit, joita kansalaiset toteuttavat ja jotka ovat tarkoituksenmukaisia kussakin tutkimuskontekstissa (Haklay M et al. 2021).

Kansalaistiede tarkoittaa tutkimusta, jota tekevät ns. tavalliset ihmiset eli henkilöt, joilla ei ole tutkijan koulutusta. Yleensä tutkimusta johtaa koulutettu tutkija. Miten tuttua kansalaistiede sitten on kansalaisille, tutkijoille ja muille tutkimusorganisaatioiden toimijoille? Millaisia asioita kansalaistieteeseen liitetään, ja miten helppoa projekteihin on lähteä mukaan?  

Muun muassa näihin asioihin etsi vastauksia tuore Kansalaistieteen kysely 2024, jonka toteutti Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation Kansalaistieteen tuki ja palvelut -työryhmä. Kyselyyn vastaajia oli 174. Vastaajista 56 prosenttia oli kansalaisia tai yksityishenkilöitä, 29 prosenttia tutkijoita ja 15 prosenttia tutkimus- tai rahoittajaorganisaation edustajia. Vastaava kysely järjestettiin jo 2021, joten on myös mahdollista tarkastella näkemysten kehittymistä ajassa. Seuraavassa on esillä joitain poimintoja kyselyn alustavista tuloksista.

Mikä on tärkeää kansalaistieteessä?

Kansalaistieteen käsite on tavalla tai toisella tuttu reilulle 70 % vastaajista. Tämä suhteellisen korkeakin prosenttiosuus on pysynyt suunnilleen samana verrattuna neljän vuoden takaiseen kyselytulokseen. Lukemasta voi tosin ajatella, että kansalaistieteen kysely saattaa houkutella vastaajia, joilla on jo ennestään jotain kosketuspintaa aiheeseen.  

Kolme tärkeintä kansalaistieteeseen liitettyä asiaa on:  

• Tiedeyhteisön ja kansalaisten vuorovaikutus (76 % vastaajista) 
• Avoimuus (50 %)
• Osallistumisen helppous (40 %)

Kiinnostavaa on, että tiedeyhteisön ja kansalaisten vuorovaikutusta pidetään tärkeimpänä asiana niin tutkijoiden ja tutkimusorganisaation edustajien kuin kansalaistenkin keskuudessa. Tämä voisi kertoa siitä, että myös kansalaiset arvostavat kansalaistiedettä nimenomaan yhteiskunnan eri sektorien kanssakäymisenä ja yhteiskunnallisena dialogina, eivät pelkästään yksittäisinä projekteina tai aktiviteetteina, joihin osallistua. Myös tieteen popularisointi tulee molemmissa vastaajaryhmissä lähelle osallistumisen helppoutta. Osallistumisen helppous taas nähtiin selvemmin tärkeämpänä kansalaisten (47 %) kuin tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden edustajien (32 %) keskuudessa, mikä on varmasti näkökulmaerona ymmärrettävää.  

Kuvio 1. Kolme tärkeintä kansalaistieteeseen liitettyä asiaa kaikkien kyselyyn vastanneiden keskuudessa vuosina 2021 ja 2024. (Huom. Vuonna 2021 vaihtoehtoihin ei kuulunut yhteisöllisyyttä eikä vaikuttamista)

Osallistumisen helppous

Osallistumisen helppoudella on merkitystä. Melkein puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista nostaa sen kolmen tärkeimmän kansalaistieteeseen liittyvän asian joukkoon. Yleisin tutkimukseen osallistumisen tapa on mobiilisovellusten käyttäminen tietojen tallentamiseen tutkimusaineistoksi. Tätä kertoo tehneensä melkein 40 % kaikista vastaajista. Osuus on kasvanut kolmen vuoden takaisesta peräti 17 %. Kenties tämä kertoo helpon ja monelle saavutettavan osallistumistavan lisäksi myös sovellusten ja mobiililaitteiden yhä kehittyvästä käytettävyydestä. Noin neljäsosa vastaajista on lisäksi syöttänyt tietoja dataa kerääville nettisivuille.  

Huolimatta osallistumisen helppouden korostumisesta yli neljännes vastaajista ilmoittaa, ettei ole osallistunut, koska ei tiedä, miten se olisi mahdollista. Kolmannes vastaajista ajattelee myös, että kansalaistiedeprojektiin osallistuminen vaatii erityistä osaamista. Työtä siis on yhä tehtävä sekä kansalaistieteen käsitteen tutuksi tekemisessä että osallistumisen mahdollisuuksien esille tuomisessa. 

Sinustako kansalaistieteilijä? Aloittelijan opas  

Osallistumisen kynnystä madaltamaan on juuri julkaistu Sinustako kansalaistieteilijä? Aloittelijan opas. Opas on laadittu Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation Kansalaistieteen tuki ja palvelut -työryhmässä. Tiivis verkko-opas löytyy Zenodosta ja Avointen oppimateriaalien kirjastosta. Siitä ilmestyy myöhemmin syksyllä myös englannin- ja ruotsinkielinen sekä painettu versio. Aloittelijan opas tarjoaa tietoa paitsi kansalaisille myös muille, jotka haluavat tutustua kansalaisten näkökulmaan kansalaistieteestä. Opasta voi myös jakaa eteenpäin sitä tarvitseville, myös tutkimuksen sidosryhmille.

Lähteet:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio, Kansalaistieteen tuki ja -palvelut -työryhmä. Kansalaistieteen kysely 2024. Tulokset. Julkaisematon lähde.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio, Kansalaistieteen tuki ja -palvelut -työryhmä. Kansalaistieteen kysely 2021. Tulokset. Julkaisematon lähde.

Haklay, M. et al. (2021). What Is Citizen Science? The Challenges of Definition. In: Vohland, K., et al. The Science of Citizen Science. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-58278-4_2

Teksti: Paula Nissilä & Taina Peltonen