Maksaisitko aineiston avaamisesta?
Vastuullinen aineistonhallinta ja aineiston saattaminen avoimesti saataville edellyttää monenlaisten aspektien huomioimista, joista vähäisimpänä ei kannata pitää kustannuksia.
Tyypillinen kustannus aineiston avaamisesta syntyy siitä työmäärästä, mitä aineiston järjestäminen ja kuvaileminen vaatii. Aineiston saattaminen sellaiseen kuntoon, että joku ulkopuolinen pystyy sitä hyödyntämään ja ymmärtää alkuperäisen aineiston tuottamiseen liittyvän kontekstin, voi olla pienenkin aineiston kohdalla iso työ, jos aineiston keruuta ja siihen liittyviä olosuhteita ei ole kuvattu järjestelmällisesti heti alusta pitäen.
Yllättävämpi kustannus voi olla se, että aineiston avaaminen saattaa olla maksullista. Monet toimijat pyrkivät helpottamaan tutkijan arkea ja tutkimuksen prosessia tarjoamalla erilaisia omia palveluitaan tukemaan mm. aineistojen hallintaa ja julkaisua. Tämä voi näyttäytyä helppona ratkaisuna kiireisessä arjessa ja varsinkin silloin, jos erilaisten julkaisupalveluiden luotettavuuden ja vastuullisuuden selvittämiseen ei ole aikaa.
Kannattaako tutkijan sitten maksaa siitä, että saa aineistonsa julkaistua avoimen tieteen ja FAIR-periaatteiden mukaisesti? Samalla tutkija käytännössä myös maksaa tutkimuksensa näkyvyydestä. Toki kolikon toisella puolella on idealistinen ajatus siitä, että rahalla saadaan ehkä parempia, tutkijoita hyödyttäviä palveluita. Tutkijan budjetti voi kuitenkin olla tiukilla, varsinkin jos julkaistavaa aineistoa on paljon ja kustannukset veloitetaan tiedostomäärien perusteella. Näitä kustannuksia ei välttämättä ole edes huomattu laittaa hankkeen budjettiin, jolloin julkaisu voi hankaloitua kohtuuttomasti.
Oikean palvelun valinnassa korostuu suunnitelmallisuus
Onneksi aineistonhallinnan maailma ei pyöri vain kaupallisten toimijoiden varassa. Aineistojen julkaisemiseen on olemassa erilaisia maksuttomia palveluita, joiden tavoitteena on turvata tutkijan oikeus saattaa tuotoksensa avoimesti saataville ilman kuluja. Palvelun valintaan kannattaa käyttää hieman aikaa ja miettiä aineistojen mahdolliset julkaisupaikat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimusta.
Datan tallennukseen ja jakamiseen keskittyviä palveluita voi etsiä mm. Re3data-palvelusta. Tietoarkiston Aila-portaaliin voi tallentaa tutkimusdataa maksuttomasti ja aineistolle voi lisäksi määritellä erilaisia avoimuuden asteita. Suomesta löytyy myös CSC:n ylläpitämä Fairdata-palvelukokonaisuus, jonka yksittäisistä osasista IDA-palvelu on tarkoitettu aineistojen tallennukseen.
Myös Tampereen yliopisto haluaa osaltaan varmistaa, että tutkijoilla ja tutkimusryhmillä on käytössään asianmukaiset tutkimusaineistojen hallinnan infrastruktuurit, järjestelmät ja palvelut, jotka mahdollistavat tuotettujen tutkimusaineistojen avaamisen jatko- ja uudelleenkäyttöön (Avoimen tieteen linjaus).
Tutkimusdatan avaaminen vaatii aineistonhallintaosaamista, jossa korostuu aineiston huolellinen ja vastuullinen suunnittelu sekä tutkimusetiikan periaatteiden huomioiminen koko tutkimushankkeen elinkaaren ajan. Kaikkien näiden asioiden läpikäyminen vaatisi oman artikkelinsa, mutta tutustumalla kirjaston tekemään aineistonhallinnan oppaaseen pääset jo pitkälle.
Apua aineistonhallinnan suunnitteluun saat Datapalvelusta researchdata [at] tuni.fi (researchdata[at]tuni[dot]fi).
Teksti: Jari Friman, Katja Fält, Saila Huuskonen, Päivi Malinen
