Genomitieto hoitotyön koulutukseen: GenoNurse-hanke avaa salaperäisyyden verhoa ihmisen perimätiedon ympäriltä
Ihmisen perimästä kertova genomitieto tarjoaa terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon uusia keinoja, joilla voidaan kartoittaa perinnöllisiä riskitekijöitä. Hoitotyössä on tärkeää tunnistaa genomitiedon merkitys ennaltaehkäisyn ja sairaanhoidon näkökulmista.
Genomitiedon hyödyntämiseen ja yksilöllistettyyn hoitoon liittyy eettisiä näkökohtia, joista terveydenhuollon ammattilaisten tulee kyetä keskustelemaan potilaiden ja heidän läheistensä kanssa. Eettisyyden lisäksi hankkeessa on tärkeänä aiheena genomitiedon lukutaito, eli ymmärrys siitä, mikä perustuu tutkittuun tietoon ja mikä ei.
Genomitieto hyötykäyttöön opiskelijoille ja opettajille
− On äärimmäisen tärkeää, että me hoitotyön kouluttajina ja terveydenhuollon ammattilaisina hyödynnämme uutta, tutkittua tietoa ja pohdimme sen vaikutuksia. Monta salaperäisyyden verhoa genomitiedon ympäriltä saadaan näin avattua, painottaa terveyden edistämisen yliopettaja Arja Halkoaho.
Hän ottaa esimerkiksi ajankohtaisen keskustelun uusista rokotteista ja uudenlaisista lääkkeistä.
− Meidän on hyvä ymmärtää vallitsevan tilanteen lisäksi tulevaisuuttakin. Genomitiedon osalta hoitajien tulee tietää, mitkä ovat geenitestien periaatteet esimerkiksi eettiseltä kannalta; millaista tietoa geenitesteistä saa, ja miten kertoa niistä asiakkaille, jotta he voivat tehdä oikeita valintoja.
TAMK on edelläkävijä
TAMK on profiloitunut genomitiedon koulutukseen kaikissa hoitotyön koulutusohjelmissa. Tietä näytti Profitu, jossa luotiin uutta osaamista ja kehitettiin opetussuunnitelmaa yli 40 opettajan ja useiden yhteistyötahojen kanssa.
− Profitussa olimme edelläkävijöitä Suomessa. Huomasimme, että haasteet ovat yhteisiä Euroopassa ja globaalisti. Siitä virisi ajatus, että voimme kehittää osaamista yhdessä. Uusi Erasmus+-rahoitteinen GenoNurse-hanke, Genomic Literacy and Ethical Competence in Nursing Education, alkoi helmikuussa 2022. Meillä on partnereina L’Aquilan yliopisto Italiasta, Ljubljanan yliopisto Sloveniasta ja Corkin yliopisto Irlannista. TAMK toimii hankkeen koordinaattorina, kertoo Halkoaho.
Kolmivuotinen GenoNurse-hanke on luontevaa jatkoa Profitulle.
− Se on aihealueeltaan lähellä Profitua, ja rakenteeltaan jatkoa DigiNurse-, DigiCare- ja SmartNurse-hankkeille. Niissäkin kehitimme hoitotyön koulutusta ja osaamista. Hyödynnämme niiden parhaat opit. Nyt tuomme kansainvälistä yhteisopettajuutta ja verkostoitumista hoitotyön opiskelijoille jo opiskeluaikana tälle melko uudelle aihealueelle, taustoittaa hoitotyön lehtori Nina Smolander.
”Kansainvälisen yhteistyön helmi on se, että jokainen saa ja jokainen tuo”
Halkoaho ja Smolander iloitsevat siitä, että uusi hanke sitoo vahvasti mukaan sekä opettajat että amk- ja yamk-opiskelijat.
− Tämä hanke on yhteisopiskelua ja yhdessä tekemistä, johon jokainen maa tuo erityisosaamistaan. Opiskelijoille luodaan mahdollisuus toimia kansainvälisessä yhteistyössä, jonka kautta he pystyvät seuraamaan nopeasti kehittyvää alaansa ja kehittämään sitä. Tämä on tulevaisuuden osaamisen perustaa, Smolander kuvailee.
TAMKista on mukana neljä opettajaa, Halkoahon ja Smolanderin lisäksi Mari Laaksonen ja Essi Huhtinen.
− Kansainvälisen verkoston kautta saamme uusia opettajia mukaan jakamaan ja tuomaan uutta osaamista TAMKin käyttöön. Se on kansainvälisen yhteistyön helmi: jokainen osallistuja saa ja tuo, Smolander kiteyttää.
Yhteistyö lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Profitu-kumppaneiden eli Tampereen Biopankin, Sisä-Suomen Syöpäkeskuksen ja Taysin Syöpäkeskuksen kanssa. Myös potilasjärjestöjen, potilaiden ja asiakkaiden ääni on tärkeä.
– Upeaa, että yhteistyömme jatkuu. Lisäämme entisestään yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kansallisen tason vaikuttamista ajankohtaisella aihealueella, Halkoaho toteaa tyytyväisenä.
Kehitettävä GenoNurse-malli tukee opiskelijoiden ja opettajien asiantuntijuutta
− On hienoa, jos pystymme rohkaisemaan opiskelijoita liittymään kansainvälisiin yhteisöihin ja vaikuttamaan omaan asiantuntijuuteensa. Onnistuessamme malli integroituu opetukseen ja opiskelijat ymmärtävät, miksi aihetta opetetaan ja miten se vaikuttaa heidän asiantuntijuutensa kehittymiseen, Halkoaho ja Smolander pohtivat.
Halkoaho on iloinen Profitun saamasta hyvästä palautteesta, ja toivoo samaa GenoNurselta.
− Kehitystyötämme on pidetty onnistuneena. Genomitiedon vieminen opetussuunnitelmiin sakkaa monessa maassa. Korkeakouluissa se vaatii johdon hyväksynnän ja tuen, ja sitä olemme saaneet. Uskon, että kolmen vuoden päästä voimme todeta, että jokainen on nostanut omaa osaamistaan. Pyrimme saamaan lisää hankekumppaneita ja isompia hankkeita. Siihen on hyvät edellytykset, sillä aiemmat hankkeet luovat aina pohjaa uusille. Tässä hankkeessa syntyy myös uutta innovatiivisuutta, jota Euroopan maissa kaivataan.
Hän painottaa, että yhteiskehittämisen, yhteisopettajuuden ja yhdessä opiskelemisen idea on se, että ei luoda kurssia vaan osaamista.
Arvokasta tukea TAMKista uuden edellä
Halkoaho pukee innostuneet tunteet sanoiksi koko hanketiiminsä puolesta.
− Olemme todella innoissamme tästä! Ja ennen kaikkea uteliaalla mielellä, sillä opimme kolmen vuoden aikana valtavasti uutta – niin me opettajat kuin opiskelijatkin. Toimijamme ovat innovatiivisia ja rohkeita, ideathan nousevat pelottomuudesta pallotella asioita.
Halkoaho ja Smolander kiittävät TAMKia tuesta ja iloitsevat siitä, että Suomen hanketiimi saa tehdä arvokasta työtä kansainvälisessä verkostossa.
− On turvallista toimia koordinaattorina, kun tiedämme, että saamme tarvittaessa tukea ja asiantuntijoiden apua. Johto toimii todella joustavasti, samoin TKI-asiantuntijamme Ella Kallio ja rahoitusasiantuntijamme Hanna Selimaa. Hakemusvaiheessa vararehtorimme Kirsi Viskarin tilannenopeus oli ratkaisevan tärkeää. Meillä joustetaan, ja siitä iso kiitos! Kun perusta on kunnossa, voi antaa ajatusten lähteä virtaamaan ja luoda uutta.
.
Kuva: Renata Brito
Teksti: Hanna Ylli
.
