Merkittävä tieteellinen tutkimus siivittää Ata Gearsin menestystä
Ata Gears on pitkälle erikoistunut voimansiirron valmistaja, jolla on historia Tampereella ja markkinajohtajan asema maailmalla.
– Perheyrityksenä kykenemme ketterään päätöksentekoon ja pysymme maailman trendien muutoksessa mukana. Satsaamme vahvasti tutkimukseen ja osaamisen kehittämiseen, missä yliopistoyhteistyö on avainasemassa, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Hanna Miettinen.
Yhteistyön siemen kylvettiin jo vuosituhannen vaihteessa. Tohtoriopiskelija Gabor Szanti työskenteli tuotantotekniikan laitoksella aikomuksenaan paketoida väitöskirjaksi tutkimuksensa SISU-kuorma-auton akseleiden kartiohammaspyörien melusta. Tuolloin hän tutustui professori Arto Lehtovaaraan, jonka erikoisalaa on tribologia eli kitkan, kulumisen ja voitelun tutkimus. Vaikka väitöskirjaa ei lopulta syntynytkään, saadut tulokset, osaaminen ja kontaktit pohjustivat tulevaa.
Yhteistyötä opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa
Szantin urapolku johti Ata Gearsille. Tuttuun professoriin oli helppo ottaa yhteyttä, kun yritys halusi vertailla kehittämällään jyrsintäteknologialla viimeisteltyjen kartiohammaspyörien ja perinteisesti hiottujen hammaspyörien suorituskykyä. Tämä onnistui yliopiston laitteistolla.
Seuraava askel olikin oman uniikin laitteiston rakentaminen kartiohammaspyörän kestävyyden testaukseen. Tampereen yliopiston laboratoriossa sijaitsevan laitteiston myötä avautui mahdollisuus paitsi tutkimus- myös opiskelijayhteistyöhön.
–Yrityksemme pystyi tarjoamaan opiskelijoille hyviä diplomityöaiheita ja saimme heitä avuksi testien tekemiseen. Se mahdollisti myös osaavien, potentiaalisten työntekijöiden kasvattamisen yritykseemme, nykyinen Ata Gearsin tuote- ja menetelmäkehityspäällikkö Gabor Szanti sanoo.
Rajallisten opiskelijaprojektien rinnalle yritys kaipasi jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ratkaisu oli vakituisen tutkijan rekrytointi. Parhaillaan on käynnissä yhteinen nelivuotinen tutkimushanke, jonka tuloksena syntyy myös väitöskirja Teollisuuden innovaatioiden tutkijakoulussa (DSII). Professori Arto Lehtovaara ohjaa tohtoriopiskelija Erkka Virtasen väitöskirjatutkimusta yhdessä Gabor Szantin kanssa.
–Kestävyystestilaitteiston avulla tutkimme kartiohammaspyörien vauriomekanismeja ja kehitämme niiden eliniän arviointiin liittyviä laskentamenetelmiä, Lehtovaara kertoo.
Hammaspyörä on vanha keksintö, mutta haasteita riittää yhä. Materiaalit ja ympäristöystävälliset voiteluaineet kehittyvät, ja niiden käyttö yleistyy. Myös työstömenetelmät ja erilaiset pintakäsittelyt kehittyvät.
–Näillä kaikilla tekijöillä voidaan pidentää hammaspyörien elinikää ja luotettavuutta. Mutta voidaksemme hallita kaikki eri vauriomuodot eliniän arvioinnissa tarvitaan systemaattista kokeellista ja analyyttistä t&k-toimintaa, Lehtovaara summaa.
– Yhteisissä hankkeissa yrityksemme intressi liittyy aina testilaitteistoomme sekä kartiohammaspyöriemme suorituskyvyn, tuotantomenetelmien ja laadun kehittämiseen. Olemme saaneet paitsi hyödyllistä tutkimustietoa myös kontakteja muiden yritysten asiantuntijoihin. Olemme myös saaneet aina hyviä tutkijoita hankkeisiimme, Szanti tiivistää.
Ata Gears muisti kumppania lahjoituksella
Tampereen yliopiston alumni Hanna Miettinen teki aikoinaan diplomityönsä Ata Gearsille ja kasvoi vastuullisten tehtävien kautta yhtiön toimitusjohtajaksi.
– Yhteisöllisyys ja tekemisen meininki ovat peruja Hervannan ajoiltani. Opiskelu on eittämättä hauskinta aikaa elämässä!
Ata Gears osallistui keväällä yliopistojen vastinrahakampanjaan lahjoittamalla Tampereen yliopistolle 15 000 euroa. Jokainen kesäkuun 2022 loppuun mennessä lahjoitettu euro voi merkitä koulutukselle ja tutkimukselle 3,5 euroa.
– Meille on äärimmäisen tärkeää, että voimansiirtoalan osaamista ja tutkimusta säilyy, ja sitä kehitetään Tampereella. Yhteistyö yliopiston kanssa on avain tähän. Vaikka olemme pk-yritys, on tiedeosaaminen meillä huippuluokkaa ja kehittäminen tärkeässä roolissa. Niin pitää ollakin, jotta turvaamme asemamme myös tulevaisuudessa, Hanna Miettinen sanoo.
Miettinen korostaa, että konepajateollisuuden ja voimansiirron houkuttelevuus ammattialana on saatava nousuun nuorten keskuudessa.
– Muuten kärsimme tulevaisuudessa osaajapulasta, on sitten kyse koneistajista, diplomi-insinööreistä tai alan tohtoreista. Haaste ei koske vain pirkanmaalaisia yrityksiä, vaan on maailmanlaajuinen.
Myös Miettinen on Tampereen yliopiston alumni. Hän valmistui vuoden 2002 alussa Tampereen teknillisen korkeakoulun materiaalitekniikan osastolta pääaineenaan tuotantotekniikka ja pitkänä sivuaineena metallimateriaalit. Hän kertoo saaneensa diplomi-insinööriopinnoistaan hyvän tieteellisen pohjan konepajateollisuuteen.
–Etenkin materiaalihankinnassa toimiessani olen saanut käyttää oppimaani hyödyksi. Arvostan myös laajoja verkostoja, jotka syntyivät toimiessani aktiivisena killan hallituksessa sekä yo-kunnan jäsenenä. Niistä on apua nykyisessäkin tehtävissäni.
Tampereen yliopiston alumni Hanna Miettinen teki aikoinaan diplomityönsä Ata Gearsille ja kasvoi vastuullisten tehtävien kautta yhtiön toimitusjohtajaksi. –Yhteisöllisyys ja tekemisen meininki ovat peruja Hervannan ajoiltani. Opiskelu on eittämättä hauskinta aikaa elämässä!
Tutustu Teollisuuden innovaatioiden tohtorikouluun (DSII)
Yliopisto on myös pk-yritysten kumppani
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä Suomessa. Vaikka yritysten tulevaisuudennäkymiä hämärtävät niin pandemiavuodet kuin muuttunut turvallisuusympäristö, ovat pirkanmaalaisten pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät valtakunnallista tasoa positiivisemmat (Pk-yritysbarometri 1/22).
Haasteena ja jopa kasvun esteenä pk-sektorilla on pula osaavasta työvoimasta. Tampereen yliopisto tuottaa uutta osaamista ja uusia osaajia eri toimialojen pk-yrityksiin.
–Pk-yritykset ovat tärkeä osa eri toimialojen arvoketjuja. Ne ovat myös merkittäviä ilmastonmuutosta torjuvien teknologioiden kehittäjiä ja energiatehokkaiden toimintatapojen toteuttajia. Haluamme mahdollistaa pk-yritysten menestyksen myös tulevaisuudessa. Teemme yhteistyötä tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja osaamisen kehittämisessä, sanoo tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen.
Tampereen yliopistossa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyöhön on runsaasti mahdollisuuksia organisaation koosta tai toimialasta riippumatta. Suurten ja pienempien yritysten kanssa tehtävän yhteistyön dynamiikka on erilainen, mutta perustarpeet samat:
–Osaamisen uudistaminen, innovaatiokyvykkyyden kasvu, kasvun edellytysten luonti, yrittäjyyden tukeminen, ekosysteemeihin ja verkostoihin pääsy, listaa kumppanuuspalvelupäällikkö Pasi Vakaslahti.
Siinä missä suurten yritysten kanssa yhteistyö on muodollisempaa, pk-sektorille räätälöidyt palvelut perustuvat ketteryyteen ja henkilöiden väliseen nopeaan toimintaan. Yhteistyön muodoissa huomioidaan pk-yritysten tarpeet, resurssit ja toimintaympäristö.
–Liikkeelle voi lähteä yksittäisestäkin tarpeesta, ja kasvattaa yhteistyötä tarpeen mukaan. Esimerkiksi maksuton Pulmaperjantai® -palvelumme on hyvä matalan kynnyksen palvelu, josta aloittaa. Siinä asiantuntijamme auttavat esimerkiksi tuoteidean, laiteprototyypin tai kehittämisajatuksen eteenpäin viemisessä, Vakaslahti toteaa.
Tutustu Pulmaperjantaihin ja muihin matalan kynnyksen palveluihimme
Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme yrityksille
Teksti: Marjut Kemiläinen
Kuva: Jonne Renvall
