Nuoret, hyvin te vedätte – vaikka aikuiset eivät sitä aina sanokaan

Ensin hyvät uutiset: Suurin osa suomalaisnuorista on aktiivisia ja osallistuvia. Nuoret haluavat löytää oman alansa, maksaa veronsa ja olla osa yhteiskuntaa. Huono uutinen on se, että tutkimusten mukaan moni nuori kokee, ettei häntä arvosteta eikä hänen ajatuksistaan olla kiinnostuneita. Nuoria paitsi vaietaan hiljaiseksi, koetetaan myös kiusata hiljaiseksi. Tämän ovat kokeneet monet yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret etenkin sosiaalisessa mediassa.

– Niin kauan kun nuoret pyrkivät vaikuttamaan asioihin aikuisten määrittämillä tavoilla, heidän mielipiteensä otetaan paremmin vastaan. Mutta jos puheenaihe on poliittisesti jännitteinen tai poliittisilla puolueilla on aiheeseen erilaisia intressejä, nuorten äänet joko sivuutetaan tai saatetaan yrittää hiljentää kovinkin keinoin, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori Tiina Rättilä Tampereen yliopistosta.

Miten nuori voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa, jos aikuisten yhteiskunta ei ota nuoren ajatuksia vakavasti ja anna niille arvoa? Kyseessä on perustavanlaatuinen demokratian ja hyvinvoinnin ongelma.

Nuorten osallisuutta tutkivan ALL-YOUTH-tutkimushankkeen näkemys on, että nuorten luottamuksen rapautuminen on otettava vakavasti, sillä se voi johtaa turhautumiseen ja lopulta horjuttaa yhteiskunnan tasapainoa.

Liikaa vaatimuksia?

Nuoria ei siis oteta tosissaan, mutta yhteiskunnan vaatimukset heitä kohtaan ovat totiset. Politiikassamme on linjattu, että työuria halutaan pidentää alku- ja loppupäästä. Nuorten pitäisi löytää nopeasti oma alansa, päästä opiskelemaan ja opiskeluista nopeasti tienaamaan.

Tästä käy esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalinta, jossa suurin osa, usein 80 prosenttia, opiskelupaikoista varataan ensi kertaa korkeakouluun hakeville. Opiskelualaa valitessa ei siis kannata erehtyä. Jos koulutusohjelmaa haluaa myöhemmin vaihtaa tai opiskella uuden ammatin, opiskelemaan pääsy onkin muuttunut huomattavasti vaikeammaksi.

Osa nuorista tarvitsisi kuitenkin yksinkertaisesti lisää aikaa tiensä löytämiseen.

– Tämä yhtälö on toisille liian raskas. Epäonnistumisen kokemus voi olla lamauttava, jos ei pystykään etenemään odotettua vauhtia, sanoo ALL YOUTH-hankkeen johtaja, nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta.

– Nuoret ponnistavat omaan elämäänsä hyvin erilaisista taustoista ja perheistä. Silti kaikilta vaaditaan samaa. Miksei nuoriin voisi suhtautua hieman joustavammin?

Honkatukia huomauttaa, että nuoruusiän kokemukset ovat tärkeitä koko elämänkulun kannalta. Se, millaiseksi yhteiskunta koetaan nuorena, vaikuttaa vahvasti aikuisiän yhteiskuntasuhteeseen.

– Olemme nähneet, miten konkreettisesti poliittiset linjaukset vaikuttavat nuoriin ja millaista painetta ne aiheuttavat. Surullista on, että paine kohdistuu myös alle 20-vuotiaisiin, joilla on kehitys vielä kesken, Tiina Rättilä sanoo.

Jokainen kaipaa arvostusta

Yhteiskunta ja päättäjät vaikuttavat kyllä kantavan huolta nuorista ja etenkin nuorten syrjäytymisestä. On aktivointia, kouluvelvollisuuden pidentämistä ja työllisyyskokeiluja. Tutkijoiden mielestä lisäksi tarvittaisiin enemmän nuorten aitoa kuuntelemista.

– Nuoret pitäisi nähdä muunakin kuin toimenpiteiden kohteina, Päivi Honkatukia sanoo.

Olennaista olisi tietää, mitä nuoret itse ajattelevat yhteiskunnasta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, ja tätä monitieteinen ALL-YOUTH-hanke selvittää.

Hankkeessa on mukana kolme yliopistoa, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sekä lukuisia yhteistyökumppaneita ministeriöistä nuorisoalan järjestöihin ja yrityksiin. Hankkeessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla nuoret pystyisivät paremmin osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon – nekin nuoret, jotka eivät koe nuorisovaltuustoa omaksi paikakseen vaan haluavat keskustella asioista joillain muulla tavalla.

Ongelma ei ole se, että nuorilla ei olisi mielipiteitä. Niitä kyllä löytyy, kun heitä kuuntelee.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa uusien lakien valmistelu. Esimerkiksi koulutukseen liittyvien lakien luulisi olevan sellainen asia, jossa nuorten ajatukset otetaan huomioon?

Vaan eipä sittenkään.

– Lainvalmisteluissa on hyvin harvoin sellainen tilanne, että nuoria kuullaan. Ei silloinkaan, kun sille olisi ilmeinen tarve, sanoo julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta.

– Ja jos heitä kuullaan, se tehdään useimmiten ammattilaisten näkökulmasta eikä nuorten.

Viljasen johtamassa osatutkimushankkeessa nuoret otetaan mukaan nuorisolain, lukiolain ja ilmastolain valmisteluun. Nuoret tavoitetaan tutkimukseen etenkin koulujen kautta. Viljanen näkeekin, että tämänkaltainen työ voisi olla luonteva osa opetusta ja demokratiakasvatusta. Näin saadaan mukaan myös nuoria, jotka eivät ole valmiiksi aktiivisia.

– Asiat täytyy sanoittaa niin, että ne ovat nuorille mielekkäitä. Opettajilla on tärkeä rooli tehtävään motivoimisessa, Viljanen sanoo.

Tutkimusta nuorten kanssa

ALL-YOUTH-hankkeen tutkijat ovat tietoisia siitä, että heidän lähtökohtanaan on ideaali, joka ei käytännössä toteudu. Tutkimuksen alaotsikkona on ”Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään”. Eriarvoistumisen vuoksi tämä ei kuitenkaan toteudu, vaan osalta nuorista puuttuu kokonaan kokemus siitä, että heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Tutkijat koettavat vaikuttaa siihen, että kaikki nuoret voisivat kokea itsensä osaksi yhteiskuntaa, olipa heidän tilanteensa ja taustansa mikä hyvänsä.

– Ongelma ei ole se, että nuorilla ei olisi mielipiteitä. Niitä kyllä löytyy, kun heitä kuuntelee, Honkatukia sanoo.

Puutetta on kuitenkin vaikutuskanavista ja tiedosta. Nuoret ovat ALL-YOUTH-tutkimuksissa tuoneet esiin, että he kaipaisivat esimerkiksi maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta lisää luotettavaa tietoa.

Digiraati on yksi hankkeessa kehitetyistä sovelluksista, jonka tutkijat toivovat vakiintuvan käyttöön vaikuttamisen ja inspiroimisen välineenä. Digiraati on verkkoalusta, jossa keskustellaan anonyymisti valituista teemoista, kuten itsenäistymisestä, omilleen muuttamisesta tai koronaviruksesta. Verkkoalustaa on käytetty Suomen Punaisen Ristin turvataloissa asuvien nuorten kanssa. Tutkijat vievät keskusteluista tulleita viestejä eteenpäin päättäville tahoille. 

ALL-YOUTH-hankkeessa perinteiset tutkimusasetelmat on muutoinkin käännetty ylösalaisin. Etäisyyden sijaan tutkimuksessa on haluttu päästä lähelle nuorten arkea. Tutkijat haluavat myös antaa omasta asiantuntemuksestaan jotain nuorille, jotta tutkittavat yhtä lailla hyötyisivät tutkimuksesta.

– Nykyään tutkimuksessa suositaan big dataa eli suuria tietokokonaisuuksia, mikä lisää etäisyyttä tutkittaviin. Me halusimme kuroa välin umpeen, Tiina Rättilä sanoo.

Nuoret on kutsuttu tekemään tutkimusta tasa-arvoisina yhdessä tutkijoiden kanssa ja he saavat vaikuttaa siihen, mistä lähtökohdista tutkimusta tehdään. Honkatukian mukaan tällä on ollut positiivinen vaikutus siihen, miten syrjäytyneiksi kutsut nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa.

– He ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisista asioista uudella tavalla. On ollut mielenkiintoista huomata, että kokeilulla todella on positiivinen vaikutus nuoriin, Honkatukia sanoo.