Pirkanmaan hyvinvointialueella tutkimustieto, kehittäminen ja käytäntö saatetaan yhteen niin, että asiakas on keskiössä
Uutta hyvinvointialuetta on nyt rakennettu reilut viisi kuukautta. Valmistelutyö aloitettiin jo viime vuonna. Pirhalaiset haluavat, että muutokset ja palvelut perustuvat tutkittuun tietoon myös perustason palveluissa. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus ovat isoja teemoja.
– Tiiviille yhteistyölle ja monialaisuuden vahvistamiselle on suuri tarve ja potentiaali. Näin kertoo myös korkeakouluyhteisön selvitysraportti Kylse-yhteistyöstä, sanoo tutkijatohtori Ulriika Leponiemi Tampereen yliopistosta.
Hyvinvointialue ja korkeakoulut ovat laatimassa yhteistyöohjelmaa, jolla tarpeisiin voidaan vastata. Oppimisympäristöstä tulee koko hyvinvointialueen laajuinen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja opetuksen vaikuttavuus kasvaa.
”Kehittäminen on korkea prioriteetti organisaation ensimmäisinä vuosina”
Pirhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson sanoo, että varsinainen TKIO-työ tapahtuu sotepalvelulinjoilla, pelastuspalveluissa ja tukipalveluissa. Hän muistuttaa, että kyseessä on lakisääteinen toiminta ja tehtäväkenttä on laaja.
– Meille kuuluu kumppanuuksien rakentamista, strategista tutkimusta, infraa, koulutusta, oppimista, kehittämistä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Koordinoimme ja ohjaamme kehittämistyötä. Tuemme myös kuntia terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Lisäksi hyvinvointialueet osallistuvat kansalliseen ja alueelliseen sotekehittämiseen sekä alan osaamis- ja työvoimatarpeen arviointiin, Kristiansson taustoittaa.
”Tärkeintä on ihminen – olemme Suomi pienoiskoossa erilaisine haasteineen”
Pirhan strategian mukaan pirkanmaalaisia palvellaan paremmin, kun uudistutaan rohkeasti ja kestävästi. Tärkeimpinä ovat ihmiset, hyvinvoivat työntekijät, yhdenvertaiset, ennakoivat ja vaikuttavat palvelut sekä yhteen toimiva hyvinvointialue.
Meneillään olevissa sopimusvalmisteluissa sovitaan yhteistyön rakentumisesta ja suunnitellaan TKIO-palvelutoiminnan ”pirhaistamista”. Toiminta sisältää palvelut tutkijoille, yritysyhteistyön, biopankkipalvelut, koulutuksen ja opetuksen palvelut sekä viestinnän ja edunvalvonnan.
Pirhan integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho painottaa, että TKIO-työnkin pitää hoitua asiakkaan ja omaisten näkökulmasta. Ihmisiä ei järjestetä postinumeron tai kotikunnan perusteella.
– Hyvinvointialue on Suomi pienoiskoossa erilaisine haasteineen. Sotepalvelut ovat yksi kokonaisuus. Sovitamme yhteen palveluita valtion, kuntien, kouluttajien ja kolmannen sektorin suuntaan. Mietimme, miten arvot – ihmisläheisyys, arvostus, rohkeus, vastuullisuus ja luottamus – tulevat osaksi yksiköiden tekemistä erilaisista toimintakulttuureista huolimatta. Arjen tekeminen löytyy strategisten kärkien alta.
Korkeakoulujen ja kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on etulinjassa
Monialainen yhteistyö korkeakouluyhteisön kanssa on hyvinvointialueen strategian ytimessä. Salkoaho toivoo, että strategia kiinnittyy koulutusohjelmiin ja tulevien ammattilaisten eli sotealan opiskelijoiden arkeen. Myös kuntakentän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Pirhan TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus vastaa tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen liittyvästä palveluverkostosta. Työn alla on luoda projektitoimisto hankkeille, lisätä yritysyhteistyötä ja edistää innovaatiopalveluita. Strategiasta laskeudutaan käytännön tasolle.
– Porskutamme kovaa vauhtia eteenpäin. Tuotamme tukipalveluita tutkijoille ja tutkimusryhmille, ja jatkuvan oppimisen osalta meillä on rajapintoja korkeakouluyhteisöön.
Korkeakoulujen osallistuminen sotepalvelujen kehittämiseen on kansainvälisesti ainutlaatuista
Jarkko Lumio toimii Pirhan kehityspäällikkönä. Hän kertoo, että Kaupin kampukselle rakentuvassa Kaupin yliopistollisessa sotekeskuksessa, tutummin Kylsessä, tehdään tiivistä tutkimus- ja kehitystyötä ja näihin liittyvää opetusta ja innovaatioita. Kehittämishubin perusta on, kuten nimestäkin kuuluu, yliopistollisuus.
Tavoitteena on olla kansainvälisestikin huipputasoinen soten monialaisen palvelujärjestelmän tutkimus- ja kehittämisyhteisö. Kylseen kohdistuu paljon kansainvälistäkin kiinnostusta. On ainutlaatuista, että yliopistollinen yhteys upotetaan peruspalveluihin.
– Tunnistimme korkeakouluyhteisön ja hyvinvointialueen toimijoiden TKIO-yhteistyötarpeita ja toteuttamismahdollisuuksia. Korkeakoulut tarvitaan mukaan, jotta ydintä, eli peruspalveluiden kehittämistä voitaisiin tehdä saattamalla yhteen tutkimustieto ja käytäntö, Lumio sanoo.
Tutkimus, innovaatiot ja kumppanuudet nivoutuvat yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen
Tampereen yliopiston vararehtori Tapio Visakorpi näkee sotealueen kolmiona, jonka muodostavat Pirha, korkeakouluyhteisö ja Tampereen kaupunki.
– Tampere on mukana kaikessa, mitä korkeakouluna teemme. Parhaillaan laadimme sopimuksia ja luomme mahdollisuuksia syventää yhteistyötä. Tekeminen on sopimuksia tärkeämpää.
Uusia toimintoja on jo käynnissä. Visakorpi nostaa vaikuttavuuden luomisen esimerkiksi hankkeistamisen. Tampere Health -kärkihankkeessa hyödynnetään terveystietoa asiakkaan hyväksi. Sen tutkimus- ja innovaatioekosysteemi edistää myös yritysyhteistyötä. Kylse toimii soten testi- ja koulutusalustana, ja kokonaisuuden pitää toimia.
– TKIO-rahoituksen osuus tulee kasvamaan ja meidän on syytä olla valmiina. Innovaatiot syntyvät yhdessä, ja sama pätee kumppanuuksiin. Niiden eteen teemme paljon työtä.
”Yhdessä tekemällä tulos on moninkertainen”
TAMKin vararehtori Ari Sivulakin painottaa, että uusia avauksia, TKIO-yhteistyömalleja ja hyvin toimivien käytäntöjen vahvistamista tarvitaan.
– Meillä kaikilla on sama tavoite: ratkomme isoja ja viheliäisiä ongelmia yhteistyöllä ja innovatiivisuudella. TAMKin rooli sotealan ammattilaisten kouluttajana ja soveltavan tutkimuksen tekijänä kasvaa entisestään. Esimerkiksi sairaanhoitajien liian pieni määrä on iso haaste. Emme poukkoile vaan kehitämme pitkäjänteisesti kaupungin, yliopiston ja yritysten kanssa. Helpotamme yhdessä toimimista entisestään ja teemme siitä ketterämpää.
Sivula uskoo, että panostamalla TKIO-yhteistyöhön Pirhan toimijat saavat valtavasti mahdollisuuksia, jolloin koko Pirkanmaasta tulee kilpailukykyisempi. Uraauurtavaa työtä on jo tehty monilla vahvuusalueilla, ja siitä on hyvä jatkaa.
Seuraavan kerran kuulemme tuoreimmat kuulumiset TKIO-yhteistyön rakentamisen etenemisestä 23.10.2023. Tilaisuuden tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähempänä ajankohtana.
Selvitysraportti Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuuksista https://trepo.tuni.fi/handle/10024/142255
Lisätiedot:
Ulriika Leponiemi
Verkostojohtaja, Transform-tutkimusalusta
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto
ulriika.leponiemi [at] tuni.fi, 040 1909 806
Hanna Uotila
TKI-asiantuntija
Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna.uotila [at] tuni.fi, 050 5208 296
Teksti: Hanna Ylli
Havainnekuva Kylse-rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen
