Hyppää pääsisältöön

Tiede kurkottaa solumallien avulla hoitoihin – sydänterveyden eteen kannattaa itsekin liikkua

Julkaistu 8.5.2023
Tampereen yliopisto
Henkilöitä liikkumassa steppilaudoilla.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Professori Katriina Aalto-Setälän johtama Sydänryhmä pohjaa kantasolututkimukseen sydänsairauksien selvittämiseksi. Aalto-Setälä muistuttaa, että jokaisen meistä kannattaa huomioida sydänterveys elintavoissa ja parantaa sitä liikunnan avulla. Liikkumaan kannustetaan myös tämänvuotisella Sydänviikolla.

Niin kutsuttu iPS-soluteknologia, joka tarkoittaa aikuisen somaattisista soluista uudelleenohjelmoituja kantasoluja, tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tutkimukseen ja sairauksien hoitoon. 

Teknologian avulla on mahdollista tuottaa potilaskohtaisia erittäin monikykyisiä eli pluripotentteja kantasolulinjoja ja niistä edelleen toimivia sydänlihassoluja. Tutkimuksessa niitä käytetään solu- ja kudosmalleina sydämen toiminnan tutkimiseen, lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin. Kantasoluista tuotetut sydänsolut soveltuvat mallintamaan geneettisten sydänsairauksien mekanismeja. 

Kardiologi ja Tampereen yliopiston fysiologian professori Katriina Aalto-Setälä kertoo, että tulevaisuudessa kantasoluista erilaistettuja soluja voidaan mahdollisesti käyttää soluterapiahoidoissa, joilla korjattaisiin sydänlihaskudoksen vaurioita. 

— Tärkein hyöty iPS-soluteknologiasta tulee olemaan juuri uusien hoitojen ja lääkkeiden kehityksessä. Siten myös suuret potilasmäärät tulevat hyötymään tutkimuksesta. Solusiirrot ovat vielä kokeellista toimintaa, ja ne tulevat aina olemaan vain harvojen saatavilla. Ensimmäiset iPS-teknologiaan perustuvat soluhoidot ovat testauksessa tällä hetkellä Saksassa, Aalto-Setälä kertoo. 

Tampereen yliopiston Sydänryhmässä erilaistetaan toiminnallisia sydänlihas- sekä maksasoluja kantasoluista. Tutkimusryhmä hyödyntää iPS-teknologiaa perinnöllisten sydänsairauksien ja ateroskleroosin mallinnuksessa. 

— Tutkimme sydäninfarktia mallintamalla sitä soluviljelmissä. Perinnöllisistä sydänsairauksista tarkastelemme iPS-kantasolujen avulla perinnöllisiä rytmihäiriöitä ja sydänlihaksen sairauksia eli niin sanottuja kardiomyopatioita. Tavoitteenamme on selvittää, voitaisiinko tautien etenemisiin ja oireiden poistamiseen vaikuttaa uusilla ja jo käytössä olevilla, mutta johonkin muuhun indikaatioon tarkoitetuilla lääkkeillä. 

Mitä jokaisen kannattaa tehdä sydänterveyden eteen? 

— Paljon! Terveellinen ravinto, liikunta sekä riskitekijöiden seuranta ja hoito luovat perustan. Verenpainetta, sokeriarvoja ja kolesterolia kannattaa seurata. Tupakoinnin lopetus auttaa aina, Aalto-Setälä sanoo. 

Entä millainen sydänterveys Suomessa nykyisin vallitsee? 

— Työikäisten sydänterveys vaikuttaa hyvältä, mutta iän lisääntyessä sairastuvuus lisääntyy. Silloin diagnostiikan tehoa haittaavat sekä ikä että muut sairaudet. 

Sydänviikon 7.–14.5.2023 teemana on Liikkuen hyvää sydämelle. Sydänliiton teemaviikon aikana kannustetaan nauttimaan raittiista ulkoilmasta ja liikkumisesta. Tapahtuman verkkosivuilla annetaan ideoita teemaviikon viettämiseen. Sydänliitto neuvoo esimerkiksi, että säännöllinen liikunta auttaa painonhallinnassa ja vaikuttaa myönteisesti muun muassa verenpaineeseen. 

Sydänryhmän henkilöitä kokoontuneena ryhmäkuvaan metsän lenkkipolulla.
Tampereen yliopiston Sydänryhmä ulkoili hyvää sydämelle teemaviikolla. (Kuva: Sydänryhmä).

Liikunnan terveysvaikutuksia – Sydänliitto  

Sydänryhmä – Heart Group (Tampereen yliopisto)