Miika Lipiäinen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon: ”Kestävät elämykset elämään ja liiketoimintaan”

Elämystalouden työelämäprofessorina aloittava Miika Lipiäinen näkee ongelmia tavassa, jolla sosiaalinen media muokkaa elämyksellisyyttä. Yhteisöllisyys on vaarassa kadota nopeatempoisuudessa, vaikka yhdessä kokeminen on aikojen hämärästä luonnehtinut elämyksiä.

– Mielestäni on menty kohti elämysten krääsäkulutusta. Sosiaalinen media appeineen tarjoaa manipuloituja dopamiinipiikkejä loputtomassa virrassa. Tällainen jatkuvasyöttöisyys ei ole hyväksi elämystaloudelle, Lipiäinen sanoo.

Lipiäinen selättää elämysten kertakäyttöisyyttä lisäämällä yhteisöllisyyttä, kehollisuutta ja kokemuksellisuutta. Tampereen yliopiston työelämäprofessorina hän aikoo edistää kestävää elämystaloutta. Tavoitteena on palauttaa elämysten kokemisen tasapainoa – Lipiäisen sanoin ”ruokaympyrää” – keskittymätöntä ylikulutusta suitsien ja yhteisöllisyyttä tuoden.

– Tarvitsemme kansallista dialogia elämysten merkityksestä ihmisille, tutkimusta ja kestävää liiketoimintaa. Silloin ihmiset saavat mahdollisuuksia osallistua elämyksiin myös talouden heilahteluissa. Elämässä voi, ja pitääkin, olla ei-kaupallisia arjen elämyksiä, mutta elämyksissä on myös merkittävää liiketaloudellista potentiaalia.  

Lipiäinen haluaa tuoda elämystalouden toimijoita yhteen ja tutkia, miten elämykset voisivat olla niin liiketoiminnallisesti kuin elinympäristön kannalta kestäviä. 

Kuluttajakokemus ruokkii elämystaloutta

Elämystaloudella tarkoitetaan joukkoa toimialoja, joissa on keskeistä luoda merkityksellisiä kuluttaja- ja asiakaskokemuksia. Siihen kuuluvat esimerkiksi tapahtumaliiketoiminta, kulttuurialat, viihde- ja peliteollisuus, urheilu sekä matkailu- ja ravintola-ala.

Elämystalouden teemoja sovelletaan myös tuotelähtöisiin toimialoihin kehittämällä asiakaspolkua elämykselliseen suuntaan. Sitä Lipiäinenkin on yritysurallaan edistänyt Kyrö Distilleryn perustajajäsenenä. Pientislaamo Kyrö valmistaa suomalaista giniä ja ruisviskiä Isossakyrössä.

– Suomessa ei ollut Kyröä perustettaessa toimittajien ja asiakkaiden liiketoimintaverkostoa, jonka varassa pientislaamo toimisi elämyksellisestä näkökulmasta. Maailma ei tarvitse lisää alkoholia, mutta sitä enemmän hyviä elämyksiä, yhteisöllisyyttä ja kertomuksia. Olemme vieneet ennakkoluulottomasti firmaa maailmalle maun, kulttuurin ja elämysten kautta, Lipiäinen kertoo.

Yritys perusti tislaamon yhteyteen elämyskeskuksen, jonka vuosittainen kävijämäärä ylittää moninkertaisesti paikkakunnan asukasmäärän.

– Yhdessä koettuna maku on vahvempi. Ihmiset haluavat tulla jutun juurelle, ja silloin päästään myös makukokemuksessa uudelle asteelle, Lipiäinen ajattelee.

Maku on keskeinen käsite Lipiäisen Jyväskylän yliopistossa tekeillä olevassa strategian ja organisaatioiden väitöskirjassa. Lipiäinen kirjoittaa väitöskirjaa viskistä kategoriana ja tutkii, miten ihmiset määrittelevät ’viskiyden’, tai mikä mielletään hyväksi viskiksi. 

– Tällaiset arvostukset kytkeytyvät aina jollakin tavalla elämyksellisyyteen. Erilaiset kategoriat syntyvät ja muuttuvat sosiodynaamisesti. Toisin sanoen ensin koetaan ja hahmotetaan, jonka jälkeen neuvotellaan tietoisesti ja tiedostamattomasti kategorioista erilaisten ryhmien kesken. 

– Prosessi pohjaa kokemuksiin ei pelkästään mausta tai tuotteesta, vaan koko elämyksen ympärille rakentuvasta kulttuurista, Lipiäinen sanoo.

Lipiäinen nostaa väitöstutkimuksessaan esiin markkinoiden toiminnan, jossa eri toimijat suostuttelevat ja sopivat välillä jopa konfliktin kautta sen, onko esimerkiksi kauramaito maitoa, nykytaide taidetta tai vaikkapa pitääkö oikean mallasviskin tulla juuri Skotlannista. Etenkin viimeiseen kysymykseen Lipiäisellä on oma vahva mielipiteensä.

Kaupunki elämystalouden näyttämönä

Kaupunkien tarve elävöittää keskustojaan ohjaa kehittämään elämyksiä. Tampereen kaupunki on toiminut viime vuosina edelläkävijänä tapahtumateollisuuteen ja elämystalouteen panostamisessa ja alan kehittämisessä.

– Elämys voi olla hyvinkin intiimi ja yksityinen, mutta silti ihmiset kokoontuvat yhteen kokemaan sellaista, mihin emme yksin pysty. Kaupungit ovat siinä mielessä täydellisiä elämysympäristöjä. Tampereella on tehty hyvää työtä ja se toimii mainiona testilaboratoriona elämystalouden ohjelmalle, Lipiäinen toteaa.

Lontoossa asuneena Lipiäinen tietää, miten Arsenalin kotipeli kokoaa ihmiset pubeihin laulamaan ja siirtymään pelipaikalle yhteisöllisen toiminnan ympäröimänä. Asukkaat esimerkiksi hyödyntävät pihojaan pienmyynnissä.

– Kun ajattelen Tamperetta tällaisena ’living labina’, kaupunkiyhteistyön kautta on mahdollista rakentaa ihmisten ympärille elämyksellistä liiketoimintaa ja testata sitä tutkimuksessa. Ihmisten liikkuessa joukoin kaupungin ytimessä meillä on täydellinen paikka kehittää elämystaloutta. On ylitettävä liiketoimintarajat ja yhdistettävä toimijoita mukaan elämystalouden arvoketjuun. Mitä kaikkea elämystoimintaa siihen liittyykin, kun ihmiset lähtevät esimerkiksi matsiin tai keikalle Areenalle.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Suomi voi saada virikkeitä maailmalta – ja näyttää mallia

Lipiäisestä on tärkeää saada mukaan yritysyhteistyöhön ja uudenlaiseen tutkimukseen kansainvälisiä toimijoita. Yhteydet maailmalle auttavat ymmärtämään elämystaloutta paremmin. 

– Elämyksissä on se hyvä puoli, että ihmislajina haluamme kokea elämyksiä kaikkialla. Vaikka kokemisen tyyli on erilainen, tarve elämyksiin on silti yhteinen. Joku voi kysyä, ovatko elämykset oikeita asioita tutkia tieteellisesti. Kansainvälisesti näemme kuitenkin, miten paljon maailmalla arvostetaan sekä arkista ja että juhlan elämystä. Elämysten ympärillä tehdään liiketoimintaa ja aihetta tutkitaan.

Lipiäinen haluaa herättää keskustelua elämysten merkityksestä. Elämykset eivät ole työelämäprofessorin mielestä vain liiketoimintaa, vaan niitä tuotetaan myös ihmiseltä ihmiselle arjessa. 

– Suomi voi profiloitua kestävän elämystalouden mallimaana. Emme ole pelkästään viimeinen paikka maailmassa, jossa on puhtaita järviä, vaan täällä koetaan ympäristön ja yhteisöjen kannalta upeita elämyksiä. Se tapahtuu terveellä tavalla, joka edistää hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Jos onnistumme, saamme todella hyvän lisän Suomi-kuvalle. 

***
Elämystalous sijoittuu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa kauppatieteiden yksikköön. Professuuri on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luonteeltaan työelämäprofessuuri.

Hankekokonaisuutta rahoittavat ensivaiheessa Tampereen kaupungin lisäksi Noho Partners, Tampereen kauppakamari, SM-liiga, Jääkiekkosäätiö, Tampereen liikesivistyssäätiö ja Tampereen Messut. Hankkeen kumppaniverkostoa täydennetään vielä vuosien 2024–2025 aikana.

Työelämä- ja industry professorien nimittämisen tavoitteena on vahvistaa yliopiston vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä, Suomessa ja kansainvälisesti. Työelämäprofessorin tehtävässä edellytetään elinkeinoelämän, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin tehtävissä saavutettuja poikkeuksellisia ansioita perinteisten akateemisten meriittien sijaan. Siten työelämäprofessori ei vastaa yliopistolain mukaista professorin tehtävää. 
 

Lisätietoja:

KTM Miika Lipiäinen, elämystalouden työelämäprofessori Tampereen yliopistossa 1.9.2024 alkaen
0400 484 576, miika.lipiainen [at] gmail.com

Kauppatieteen yksikön päällikkö, Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta (MAB)
Markkinoinnin professori Hannu Saarijärvi, 040 535 1369, hannu.saarijarvi [at] tuni.fi