Page 6 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Johtavana arviointieettisenä periaatteena voitaneen pitää, että arviointia on toteutettava niin, ettei
se aiheuta arvioitavalle vahinkoa tai haittaa. Käytännössä arvioinnin haittoja joudutaan kuitenkin pun-
nitsemaan suhteessa hyötyihin (ks. Atjonen 2007, 33.) Vaikka tähtäimessä on oppilaan hyvä, voi silti
tapahtua myös vahinkoa. Arvioinnista saattaa syntyä esimerkiksi psyykkisiä haittoja, kuten oppilaiden
stressin lisääntymistä. Kun nuoren oppilaan itsetunnon kehitys on herkässä vaiheessa, epäoikeuden-
mukaiseksi tai lannistavaksi koettu arviointi saattaa jäädä pysyvästi oppilaan mieleen. Siksi oppilaan
itsetunnon tukemista ajatellen on pidettävä erityisen tarkasti huolta siitä, että käytössä on vain positii-
visia ja kannustavia arviointimenetelmiä ja sanomisen tapoja.

Kirjan artikkelit

Kirja sisältää kymmenen artikkelia, jotka on ryhmitelty suomalaisen koulun arviointia koskevan joh-
dantoartikkelin jälkeen väljästi neljään osastoon. Kirjoittajat ovat perusopetuksen, lukion ja opettaja-
koulutuksen opettajia, tutkijoita ja asiantuntijoita. Näin ollen on luonnollista, että artikkeleiden tutki-
musasetelmien kirjo on laaja. Tällöin myös tutkimustulokset liittyvät suoraan esimerkiksi yksittäisen
oppiaineen arviointiin tai kouluasteen mukaiseen ympäristöön. Tämän lisäksi tutkimustuloksilla ja ke-
hitetyillä malleilla voi olla käyttöä ja sovellusmahdollisuuksia yli kouluasteen tai oppiainerajojen (ks.
esim. artikkelit Hildén & Jyrkiäinen ja Jyrkiäinen & Jyrkiäinen). Artikkelien kirjoittajat jäsentävät arvi-
oinnin käsitettä ja käytäntöjä myös yleisemmällä tasolla. Samalla he rakentavat positiivista, oppimista
tukevaa arviointikäsitystä ja -kulttuuria suomalaisessa koulussa ja opettajankoulutuksessa.

Kolme ensimmäisestä artikkelia pureutuvat joko koko perusopetusta ja kaikkia oppilaita koskeviin tai
useiden oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien opetuksen arvioinnin aihealueisiin. Tutkittavana ovat
arvioinnin ja oppilaan tuen yhteensovittaminen, opettajien arviot monialaisista oppimiskokonaisuuk-
sista sekä eettisen kuuntelukasvatuksen arviointi. Seuraavaksi fokus tarkentuu alakouluun: jakson kaksi
artikkelia käsittelevät alaluokkien kehittävän arvioinnin problematiikkaa ja pariopettajuutta innovatii-
visessa tulevaisuusluokassa. Yläkoulun ja lukion arviointia koskevissa artikkeleissa paneudutaan äidin-
kielen ja kirjallisuuden päättötöiden ja dokumenttiprojektien prosessiarviointiin, oppimisen omistami-
seen ja arviointiin katsomusaineissa sekä Business Norssilaisten kokemuksiin lukion arvioinnista. Kirjan
päättävä artikkeli, joka tutkii ohjeistettua oppimisraporttia reflektiivisen itsearvioinnin välineenä, tuo
vankan lisän opetusharjoittelun arviointityökaluihin.

Kirjan johdantoluvussa Arviointi suomalaisessa koulussa Mari-Pauliina Vainikainen ja Helena Thu-
neberg tarkastelevat koulutuksen ja oppilaiden arvioinnin eri tasoja suomalaisessa yleissivistävässä
koulutuksessa. Tarkastelu pohjautuu kansainvälisiin vertaileviin tutkimuksiin. Kirjoittajat analysoivat
myös oppilaiden oppimista tukevaa henkilökohtaista palautejärjestelmää. Artikkeli toimii avauksena ja
kehyksenä kirjan muille artikkeleille, joissa paneudutaan tarkemmin esimerkiksi erilaisiin arviointimal-
leihin tai tarkastellaan uudenlaisten arviointikäytänteiden vaikuttavuutta.

Koko perusopetusta koskevan arvioinnin ulottuvuuksien tarkastelun aloittaa Hanna Lehikoinen. Artik-
kelissa Tukea tarvitseva oppilas ja arviointi hän pohtii tukea tarvitsevan oppilaan oppimisen tukemisen
ja arvioinnin suhdetta ja sekä sitä, millaisia suuntaviivoja perusopetuksen opetussuunnitelman perus-
teet (2014) tähän antaa.

Seuraavan artikkelin kirjoittajat, Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo, Sinianna Sinervo ja Maija Reinikainen
nostavat esille opettajan haasteellisen tehtävän perusopetuksen monialaisen oppimiskokonaisuuden
ohjaajana. Kvalitatiivisen evaluaatiotutkimuksensa pohjalta he ottavat artikkelissa Monialaiset oppi-
miskokonaisuudet opettajien arvioimana myös kantaa esimerkiksi oppilaiden itseohjautuvuuden ja
osallisuuden, oppimisympäristöjen laajentumisen sekä arviointimenetelmien monipuolistumisen ky-
symyksiin.

6