Page 7 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

Myös kuuntelukasvatus perusopetuksessa koskee lähtökohtaisesti kaikkia oppiaineita – ja siten koulun
jokaista oppilasta ja opettajaa. Olli-Taavetti Kankkusen artikkeli Perusopetuksen kuuntelukasvatuksen
etiikka – tavoitteet ja arvioinnin perusteet nostaa keskusteluun arvioinnin eettisyyden. Kirjoittaja kes-
kittyy erityisesti perusopetuksen eettisen kuuntelukasvatuksen lähtökohtien, tavoitteiden ja arvioinnin
perusteiden jäsentämiseen. Kuuntelukasvatuksen arviointikäytäntöjen teoreettisten välineiden kehit-
tämiseksi artikkeli vastaa kahteen kysymykseen, ensinnä, miten voidaan käsitteellisesti kuvata oppi-
laan pätevän kuuntelun kriteereitä ja toiseksi, miten tältä pohjalta voidaan arvioida oppilaan eettisen
harkinnan kehittymistä kuuntelussa.

Kirjan viidennessä artikkelissa tarkastelukulma siirtyy alakoulussa tapahtuvaan arviointiin. Johanna
Hildén ja Anne Jyrkiäinen selvittävät, miten perusopetuksen alaluokille kehitetty Kasvun puu -arvi-
ointimalli ilmentää kehittävän arvioinnin periaatteita. Artikkelin Kehittävää arviointia perusopetuksen
alaluokilla tutkimustulosten perusteella kirjoittajat toteavat, että esitetty Kasvun puu paitsi selkeyttää
oppimistavoitteita, myös edistää oppilaan työskentely- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnin ymmärtä-
mistä, kannustaa lasta kehittämään taitojaan sekä vahvistaa opettajan ja oppilaan välistä luottamusta.
Arviointityökaluna Kasvun puu myötävaikuttaa positiivisesti myös opettajan, oppilaan ja huoltajan vä-
liseen vuorovaikutukseen.

Kirjan kuudennessa artikkelissa KAKSIO 56 pariopettajuus innovatiivisessa tulevaisuusluokassa – en-
simmäisten vuosien kokemuksia ja arviointia Mikko Horila ja Tuomo Tammi kuvaavat prosessia, jossa
koulun vanha kirjastotila muuntui joustavaksi oppimisen resurssikeskukseksi. Kirjoittajat, jotka yhdessä
kehittävät pariopettajuuden pedagogiikkaa ja joustavia oppimisen tiloja, myös arvioivat uutta oppimis-
ympäristöä ja sen toimintakulttuuria.

Krista Jokinen ja Anna Väisänen keskittyvät yläkoulun arviointikäytänteiden tutkimiseen ja kehittämi-
seen. He tarkastelevat äidinkielen prosessiarviointia kahden aineiston avulla artikkelissa ”Kehityin aja-
tuksieni ilmaisussa” Äidinkielen ja kirjallisuuden prosessiarviointia yhdeksänsien luokkien päättötöissä
ja sirkuspainotteisten luokkien dokumenttiprojekteissa. Kirjoittajat tuovat esiin ne monet haasteet,
joita prosessityöskentelyn arvioiminen opettajalle asettaa. Samalla he löytävät ja tarjoavat ongelmiin
myös ratkaisuja.

Tuovi Pääkkösen artikkelin Oppimisen omistaminen ja arviointi – arvioinnin kokeiluja katsomusaineissa
tutkimuskohteena on käänteisen eli yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmä (flipped learning) sekä
oppimisen omistajuuden (ownership of learning) käsite. Pääkkönen pyrkii artikkelissaan selvittämään,
miten yksilöllisen oppimisen periaate ja oppimisen omistajuus toteutuvat yläkoulussa ja lukiossa kat-
somusaineiden, erityisesti evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksessa ja arvioinnissa.

Eija Niskanen ja Aulikki Leisku-Johansson nostavat esiin lukion opiskelijoiden näkökulman artikke-
lissaan Hyvät arvosanat motivoivat – Business Norssilaisten kokemuksia lukion arvioinnista keväällä
2018. Antamalla äänen opiskelijoille Niskanen ja Leisku-Johansson kartoittavat lukiolaisten kokemuksia
arvioinnista sekä heidän näkemyksiään lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) määritellyistä
arvioinnin tavoitteista ja tehtävistä. Samalla tutkijat tukevat kirjan keskeistä ajatusta arvioinnista paitsi
opiskelua motivoivan palautteen antamisen ja saamisen välineenä, myös arvioinnin kytkeytymistä
opettajan ja opiskelijoiden yhteistyöhön ja neuvotteluun opiskelun tavoitteista.

Kirjan päättää Paavo Jyrkiäisen ja Anne Jyrkiäisen artikkeli Reflektiivinen itsearviointi positiivisen kas-
vun voimavarana opetusharjoittelussa. Tutkimustehtävänä on selvittää ja kuvata luokanopettajaopis-
kelijoiden reflektiivisten itsearviointivalmiuksien tukemista ja kehittämistä ohjatussa opetusharjoitte-
lussa. Kirjoittajat analysoivat tässä tapaustutkimuksessa neljän opiskelijan Laaja-alaistavan harjoittelun
loppuraportteja. Tutkimuksen tuloksena he esittävät, että reflektiivisiä itsearviointitaitoja pitää tukea

7