Sirpa Syvänen tietää dialogin purevan työelämässä
Sirpa Syvänen jää eläkkeelle Tampereen yliopiston kunnallistalouden, erityisesti henkilöstövoimavarojen dosenttina ja työelämän tutkimuksen yliopistotutkijana. Hän teki lähes 40 vuoden työuran täydennyskoulutuksessa ja työelämän tutkimuksessa.
Koko uransa Syvänen on soveltanut dialogisuuden, työelämän laadun, tuloksellisuuden ja johtamisen yhteen nivovaa teoreettismetodista kehystä käytännön työelämään. Tarkempana tutkimustapana on ollut aluksi työntekijäorientoitunut ja sittemmin osallistava ja kommunikatiivinen toimintatutkimus.
– Kun organisaatiossa pitää tehdä tulosta, olla osaamista, laatua ja hyvinvointia sekä yhteistoimintaa, dialoginen toimintatapa ja vuorovaikutus ovat keskiössä. Viime vuosina on korostunut erityisesti dialoginen johtaminen, Syvänen kertoo.
Dialogin periaatteiden mukaan ihmisiä kuunnellaan, arvostetaan ja kukin voi ilmaista mielipiteensä työpaikalla. Työyhteisöjä rohkaistaan suoraan puheeseen, jotta epäkohtia ja ongelmia uskalletaan nostaa.
– Se edellyttää, että me kehittäjät ja tutkijat luodaan turvallinen tila, jossa uskalletaan ilmaista. Toimintatutkimus on ihmisten kanssa tekemistä, verkostoja ja yhteistoimintaa, Syvänen toteaa.
Dialogisessa työelämän tutkimus- ja kehittämisverkostossa on toiminut paitsi tutkijoita, konsultteja ja kehittäjiä sekä työpaikkojen edustajia myös ammattijärjestöjen ja työnantajien sekä rahoittajien edustajia.
Syväsen tutkimuksen ja kehittämishankkeiden päärahoittaja on ollut Työsuojelurahasto, jonka edustajia on muiden rahoittajien tapaan osallistunut Dialogiverkoston toimintaan. Syvänen otti vuonna 2016 vetovastuun verkoston koordinaattorina ja on toiminut omien hankkeidensa ja laajojen monitieteisten konsortioiden tieteellisenä johtajana. Elokuun verkostotapaamisessa hän luovutti Dialogi-kapulan seuraajalleen.
– Verkostossa on toki tehty opinnäytetöitä ja tutkimusta, mutta sen terä on aina ollut yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, yliopiston kolmannessa perustehtävässä. Päätavoitteenamme on ollut, että organisaatiot ja suomalainen työelämä kehittyvät, eikä niinkään oma akateeminen meritoituminen ja urakehitys.
Demokraattinen dialogi on ollut keskeistä verkoston monipuolisessa toiminnassa ja hankkeissa. Vuonna 2012 dialogitutkijat saivat Tekesin (nykyisin Business Finland) LEADER-ohjelman rahoituksen, jolloin tutkimus laajeni johtamisen dialogisuuteen.
– Kun menemme työyhteisöihin kehittämään, siellä on koko henkilöstö ja myös johto mukana. Laaja yhteistoiminta ja yhteiskehittäminen on keskeinen toimintatapa hyviin tuloksiin ja vaikutuksiin. Se toimii aivan toisella tavalla kuin säästöt ja talouden juustohöyläys.
Syvänen näkee, että nykyään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta ensisijassa säästetään, vaikka esimerkiksi tulos- ja työhyvinvointihaasteita voitaisiin yrittää ratkaista lisäämällä henkilöstön osallistumista työn, palveluiden ja organisaation kehittämisessä.
– Dialoginen toimintatapa alkaa yleensä purra hyvin nopeasti ja vaikuttaa sekä työpaikan kehitystarpeisiin ja ongelmiin että synnyttää myös merkittäviä arjen innovaatioita. Jos muutosvastarintaa ehkä esiintyy alussa, se muuttuu, kun ihmiset kokevat, että heillä on aidot osallistumismahdollisuudet.
Sotehelmiä hyvinvointialueille ja muillekin työpaikoille
Kuusi ESR-rahoitteista kehittämishanketta on koottu Sotehelmet-sivustolle. Sivustolla esitettävät teema-alueet ovat lähtöisin sote-helmet kehittämishankkeiden yhteistoiminnallisen kehittämistyön aiheista, sisällöistä ja kehittämistavasta. Hankkeiden keskeisimmät tulokset ja tuotokset nimettiin helmiksi.
Keskeisessä roolissa Sotehelmissä on läpi koko organisaation vastuullinen ja osaava strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen. Case-pankissa on tarjolla tietoa, menetelmiä ja työkaluja suoraan hyvinvointialueiden ja muidenkin organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen tueksi.
– Sotehelmiä eli hankkeiden case-esimerkkejä voidaan soveltaa sote-alalta vaikkapa kirkkoon ja kouluun. Keskeisimpänä nousi yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja keskusteleminen. Koronan jälkeen ja etätyön myötä on tarvetta saada jälleen ihmisiä yhteen ja luoda työpaikoille yhteisiä periaatteita, Syvänen muistuttaa.
Dialogiverkoston kapula siirtyi seuraajalle
Eläkkeelle lähdön kynnyksellä Syvänen järjesti verkostolle kohtaamisen, joka oli samalla Dialogiverkoston noin 30-vuotisjuhla. Oriveden kampuksella ryhmissä pohdittiin, mitä kukin on oppinut verkostosta.
– Myös organisaatiot ovat hyötyneet verkoston toiminnasta. Mukana olleet työpaikojen ihmiset ovat työyhteisönsä arjessa soveltaneet dialogista toimintatapaa ja johtamista sekä ymmärtäneet tiimien ja työpaikkojen dialogitilojen tärkeyden. Keskeisenä on myös koettu, että kaikissa hankkeissa yhdistetään tutkimus ja käytäntö.
Verkoston vetovastuun otti lehtori Kati Tikkamäki HUMAKista.
Sirpa Syvänen kokee, että hänen työnsä pääalana ja painopisteenä on koko uran aikana ollut yhteiskunnallinen vuorovaikutus.
– Minun perusarvoni on, että suomalainen työelämä, työntekijät, johto ja organisaatiot kehittyvät, tekevät työnsä ja tuottavat palvelut entistä paremmin ja uudistuvat. Tähän olen voinut osallistua yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta.
Toimintatutkijalle on kertynyt kilometrejä Suomen työpaikoilla. Vaikka työtä on tullut tehtyä viime vuosiin asti pätkätyösuhteissa ja jatkuvassa rahanhaussa itselle ja hankkeissa työskenneille, Syvänen ei lakkaa uskomasta dialogiin, sen voimaan ja vaikutukseen. Verkostotapaamisen toisessa tehtävässä pohdittiin, mikä on ollut parasta.
– Minulle parasta ovat olleet ihmiset, yhteistoiminallisuus, ilo ja innostus. On hyvin palkitsevaa, kun yhteistoiminta ja ymmärrys työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin johtamisesta alkavat purra työpaikoilla. Sairauspoissaolot vähenevät, taloustilanne paranee. Toimintatutkija näkee sen heti. Motiivina on saada omalla työllä muutosta aikaan työyhteisössä.
