Page 124 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Selvitimme kyselyssä, kuinka opiskelijat kokevat opetussuunnitelman arvioinnin tavoitteet ja niiden
toteutumisen. Vastauksien perusteella opiskelijat ovat nähneet arvioinnin pääosin annettuina arvosa-
noina.

Vaikka lukion opetussuunnitelmassa kuvataan arviointia pitkälti formatiivisesta näkökulmasta, opiske-
lijoiden vastauksissa se ei tullut ilmi. Se oli yllätys. Vastausten perusteella iso osa opiskelijoista näkee
vain arvosanat osaamisen kuvaajina. Opettajina pohdimme, osaammeko tukea opiskelijaa oppimispro-
sessin aikana ja ehdimmekö antaa riittävästi palautetta oppimisen etenemisestä. Arvioinnin merkittä-
vänä haasteena on osaamisen ja oppimisprosessin näkyväksi tekeminen.

Kyselyssämme selvitimme, tukevatko arviointimenetelmät opiskelijoita omien tavoitteiden asettami-
sessa. Opiskelijat kokevat, että hyvät arvosanat motivoivat heitä opiskelemaan. Tämä tulos oli ole-
tettava, kuten se, että vastausten perusteella heikot arvosanat eivät innosta. Arvioinnissa ei korostu
riittävästi jo hankittu osaaminen. Opiskelija kokee epäonnistuneensa, mikäli arvosana ei vastaa hänen
odotuksiaan. Keskeinen kysymys on, kuinka opiskelija voisi kokea arvioinnin aidosti kannustavaksi. Kan-
nustavan arvioinnin tulee olla avointa ja rehellistä, joka tekee opiskelijan tietoiseksi omasta osaamises-
taan. Kuitenkin vastausten mukaan opiskelijoita kannustavat pääasiassa vain hyvät arvosanat.

Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mukaan itsearviointi on heille tuttu menetelmä, jota käytetään
paljon lukion opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti osana lukiokurssien arviointia. Hämmästyt-
tävää oli se, että vaikka yli puolet vastanneista koki itsearvioinnin auttavan omien tavoitteiden asetta-
misessa, tuli avoimissa kysymyksissä vahvasti esille se, että itsearviointi koetaan turhana jopa ärsyttä-
vänä. Näiden vastausten perusteella voi kysyä, olemmeko onnistuneet perustelemaan itsearvioinnin
merkityksen oman oppimisprosessin edistäjänä sekä jatko-opintojen keskeisenä toimintatapana. Lä-
hes viidennes opiskelijoista koki ettei itsearviointi kannusta heitä omien tavoitteiden asettamisessa.

Vertaisarvioinnin kohdalla opiskelijat kokivat rehellisyyden vaikeaksi. Vastausten mukaan arvioinnin
avoimuuden tilalle nousivat kaverisuhteet, kaverille annettiin mieluusti vain hyvää palautetta. Arvi-
oinnin monipuolisuuden ja arviointitaitojen kehittämisen kannalta ajatuksia herättävä oli yhden opis-
kelijan kommentti, jossa vertaisarviointia pidettiin “vitsinä”. Vertaisarviointitaidot jatko-opinnoissa ja
tieteellisessä työskentelyssä ovat keskeisiä taitoja. Vastauksissa oli myös positiivisia näkemyksiä vertai-
sarvioinnista ja yksi vastaaja toivoi sitä lisää. Itse- ja vertaisarviointiin liittyvä piirre on se, että arviointi
on jossain määrin subjektiivista. Arvioinnin kriteerejä tulisi avata tarkemmin yhdessä opiskelijoiden
kanssa.

Keväällä 2018 tehdyssä kyselyssä näkyi opiskelijoiden huoli jatko-opintojen pistevalinnasta, joka ko-
rostaa vain menestystä ylioppilaskirjoituksissa. Ristiriitaisesti nykyisessä lukion opetussuunnitelmassa
halutaan vahvistaa moniammatillista osaamista ja ilmiöoppimista, joita jatko-opintojen pistevalinta ei
tue. Uusi pistevalinta on vaikuttanut siten, että opiskelijat ovat muuttaneet henkilökohtaisia opin-
tosuunnitelmiaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa (23.11.2018) haastateltu opiskelija kertoi tähtää-
vänsä kauppakorkeaan tai oikeustieteellisen lukion jälkeen ja vaihtaneensa ylioppilaskirjoitussuunni-
telmaansa koska pisteytystyökalu ei tuo yhteiskuntaopin ylioppilasarvosanalla riittävän hyviä pisteitä.
Yhteiskuntaoppi on ainoa lukion oppiaineista, jossa opiskellaan lakitietoa ja taloustiedon perusteita,
joten on hyvin ristiriitaista, ettei niiden opiskeleminen lukiossa vahvista jatko-opintoihin pääsyä.

Marraskuussa 2018 hallitus antoi eduskunnalle ylioppilaskirjoitusten uudistamista koskevan lakialoit-
teen. Sen mukaan ylioppilastutkinnon uudistuksella vahvistetaan yleissivistystä, edistetään tutkinnon
kansainvälisyyttä ja joustavoitetaan kokelaan asemaa. Jatkossa opiskelijat kirjoittavat vähintään viisi
ainetta. Tavoitteena on muodostaa tutkinnosta tasapainoisempi, joka mittaa nykyistä paremmin lukion
opintojen osaamista ja ylioppilaskokeisiin tulee myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Ylioppilaskokeen

124