Page 100 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Itsearvioinneissa kuten myös vertaisarvioinnissa kysymyksenasettelulla on suuri merkitys. Kumpaankin
projektiin liittyvää itsearviointilomaketta luodessamme pyrimme välttämään -ko/-kö -kysymyksiä ja
muistuttamaan oppilaita vastaustensa perustelemisesta. Silti sirkusdokumentin itsearviointilomakkee-
seen jäi kysymys ”kannattaisiko tällaisia projekteja tehdä sirkuspainotteisten luokkien kanssa jatkossa-
kin?”. Tästä huolimatta puolet oppilaista osasi oma-aloitteisesti perustella näkemyksensä.

Oppilaille ei ole aina täysin selvää, mikä kaikki prosessinaikaisesta työskentelystä on palautteenantoa.
Tämän huomasimme muun muassa siitä, että oppilaat eivät osanneet ottaa huomioon tai muistaneet
saaneensa esimerkiksi suullista palautetta eri tekstilajeja kirjoittaessaan. Jos opettaja ei nimeä keskus-
teluaan oppilaan kanssa nimenomaan palautteeksi, oppilas ei välttämättä osaa sitä itse tehdä. Arvioin-
nin ideaaleihin kuuluu läpinäkyvyys (POPS 2014, 50), jonka mukaan oppilaalle ja huoltajalle tulisi tehdä
selväksi arvioinnin kriteerit. Koska palautteen saaminen on affektiivinen kokemus, voi olla hyväkin,
ettei oppilas aina ajattele opettajan kanssa käymäänsä dialogia palautteena.

LÄHTEET

Alexander, Robin (2008): Talking, teaching, learning. Teoksessa: Essays on Pedagogy.
Routledge: New York.
Blanchard, John (2009): Teaching, Learning and Assessment. Open University Press: Glasgow.
Brownlie, Faye; Schnellert, Leyton (2009): Collaborating to Support All Learners in English,
Social Studies, and Humanities. Portage Main Press: Winnipeg.
Dominowski, Roger L. (1998): Verbalization and Problem Solving. Teoksessa: Metacognition in
Educational Theory and Practice. Toimittanut: Douglas J. Hacker; John Dunlosky; Arthur
C. Graesser. Routledge: New York. 25–46.
Hakkarainen, Kai; Bollström-Huttunen, Marianne; Pyysalo, Riikka; Lonka, Kirsti (2005):
Tutkiva oppiminen käytännössä. WSOY: Helsinki.
Kauppinen, Merja; Sintonen, Sara; Harmanen, Minna; Kauppinen, Eija (2017): Luovan tuottamisen
arviointi musiikissa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Teoksessa: Arviointia toteuttamassa.
Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin. Toimittanut: Kauppinen, Eija; Vitikka; Erja.
Juvenes Print: Helsinki. 127–139.
Kauppinen, Merja; Hankala, M. (2013): Kriitikosta keskustelukumppaniksi – uutta otetta
kirjoittamisen opetukseen. Teoksessa: Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen
päätöksenteon perustana. Ainedidaktisia tutkimuksia 4. Toimittanut: Tainio, L.; Juuti, K;
Routarinne, S. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura: Helsinki.
Kolb, David A. (1984): Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and
Development. Pretience-Hall, Inc.: New Jersey.
Luukka, Minna-Riitta; Pöyhönen, Sari; Huhta, Ari; Taalas, Peppi; Tarnanen, Mirja; Keränen, Anna
(2008): Maailma muuttuu, mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet
koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä.
Massumi, Brian (1995): The Autonomy of Affect. Cultural Critique, No. 31, The Politics of Systems
and Environments, Part II. (Syksy, 1995), pp. 83-109.
O’Brien, Tim; Guiney, Dennis (2001): Differentation in Teaching and Learning: Principles and
Practice. Continuum: London.
Ouakrim-Soivio, Najat (2016): Oppimisen ja osaamisen arviointi. Otava: Keuruu.
Opetushallitus (2004): Perusopetuksen opetussuunnitelma.
Opetushallitus (2014): Perusopetuksen opetussuunnitelma.
Rowntree, Derek (1979): Assessing Students: How Shall We Know Them? Kogan Page: London.
Stipek, Deborah (2002): Motivation to Learn. Integrating Theory and Practice. Allyn and Bacon:
Boston.

100