Page 105 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

Sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman perusteet painottavat oppijan motivaatiota,
opiskelutaitoja ja aktiivisuutta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 ilmaistaan ek-
splisiittisesti oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. On esitetty myös huoli siitä,
että nuori ihminen joutuu vastuuseen sellaisesta, johon hän ei vielä ole valmis (HS 18.11.2018). Hänel-
tä odotetaan itseohjautuvuutta, jopa päätöksiä siitä, mitä hän tahtoo oppia, liian varhain. Opettajan ei
tietenkään pidä jättää oppilasta tai opiskelijaa yksin opintojensa kanssa. Opettaja päättää edelleenkin
opittavat aiheet opetussuunnitelman pohjalta, mutta oppijan päätettäväksi voi hyvin jättää esimerkiksi
sen, missä ja kenen kanssa opiskellaan, mitä lähteitä, välineitä ja työtapoja käytetään. Tällainen työs-
kentely vaatii hyviä opiskelutaitoja, vastuun ottamista sekä kykyä itsearviointiin. Näissä taidoissa on
oppijoiden välillä suuria eroja.

Yksilöllisen oppimisen menetelmän yhtenä ydinajatuksena on tarjota opiskelijoille opetussuunnitel-
man perusteiden mukaisesti eritasoisia ja eri tavoilla haastavia tehtäviä ja oppisisältöjä. Opiskelija voi
valita tehtäviä, joista osa mittaa tiedon hallintaa, osa tiedon syventämistä ja soveltamista ja vaativin
taso tiedon arvioimista ja jopa uuden luomista. Normaalikoulussa toteutetussa mallissa työskentely
eteni seuraavasti: Opiskelijat valitsevat eritasoisista tehtävistä itselleen sopivat. Eritasoisten tehtävien
suorittaminen tuottaa eri arvosanan. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, mitä hänen tulee tehdä saa-
vuttaakseen tehtävän määrittelemän tason.

Normaalikoulun kokeiluissa tehtäviä on ollut kolmentasoisia:
1) perustehtävät, joissa on kysymys tiedon haltuun ottamisesta, toistamisesta, jäsentämisestä ja

ymmärtämisestä,
2) syventävät tehtävät, joissa toistuu tiedon haltuunotto ja etsiminen, mutta lisänä pyritään tiedon

syvälliseen ymmärtämiseen, vertailuun ja soveltamiseen ja
3) vaativimmat tehtävät, joille on tyypillistä tiedon etsimisen lisäksi analyysi, arviointi sekä uuden

oivaltaminen.

Periaatteena oli, että tehtäviä voidaan tehdä yksin, parin kanssa tai ryhmässä, jossa jäsenillä on valit-
tuna samantasoiset tehtävät. Ryhmän toiminnan näkökulmasta maksimikokona voidaan pitää neljää
henkilöä. Opettaja ei jätä opiskelijoita yksin tehtäviä suorittamaan, vaan hän on koko ajan läsnä ohjaa-
massa, kannustamassa ja arvioimassa edistymistä. On myös mahdollista antaa opiskelijan valita, halu-
aako hän, että opettaja selittää tietyt asiat vai haluaako hän selvittää ne itse yksin tai ryhmän kanssa.
Esimerkiksi käsitteiden selventämistä jakson alussa toivotaan opettajalta melko usein.

Kurssissa voi olla useita tehtäväosioita, joiden parissa opiskelijat työskentelevät eri ihmisten seurassa
tai välillä yksin. Tehtävillä voidaan kattaa koko kurssi tai osa siitä. Lopullinen arvosana koostuu osioi-
den yhteistasosta esimerkiksi seuraavasti: Arvosanan 6 saa tehtyään kaikista osioista perustehtävät,
arvosanan 8 saa suorittamalla syventävät tehtävät ja arvosanan 10 saa tekemällä vaativimmat tehtävät
menestyksellisesti. Jokaisen jakson jälkeen opiskelija tai opiskelijaryhmä arvioi itse työnsä ja työsken-
telynsä erillisellä lomakkeella. Kurssin päättyessä opettaja käy ryhmien tai yksin työskennelleiden opis-
kelijoiden kanssa arviointikeskustelun, jossa yhdessä päätetään arvosanasta. Arvosanan muotoutu-
miseen vaikuttavat tuntityöskentely, tehtävien vaativuustaso sekä tehtävien suorittamistaso. Jos koko
kurssi katetaan tehtävillä, ei erillistä summatiivista koetta enää tarvita. Välillä voidaan kuitenkin pitää
käsitekokeita tai pienimuotoisia kuulusteluita. Kokeiden tärkein funktio on antaa opiskelijalle tietoa
hänen etenemisestään.

4. Yksilöllistä oppimista tukeva arviointi ja arvioinnin omistajuus

Itsearviointi on keskeinen väline matkalla oppimisen ja arvioinnin omistajuuteen. Itsearvioinnissa op-
pija pohtii perustellen ja monipuolisesti omaa osaamistaan ja työskentelyään sekä oppii tunnistamaan

105