Page 104 - Arvioinnin ulottuvuudet
P. 104
Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu
ohjeessa esitettyihin kysymyksiin. Laadukkaamman työn kriteerinä on, että oppilas laajentaa ja syven-
tää kysymyksiä sekä painottaa teemoja oman valintansa mukaan. Arviointikriteerinä pidetään omien
ajatusten perustelemista ja niiden taustojen monipuolista arvioimista ja reflektiota. Opettaja ei arvioi
kenenkään mielipiteitä sinänsä.
Maailmankatsomuksellisen pohdinnan arviointi on luonnollisesti aina subjektiivista. Omalta katsomuk-
selta ei voi vaatia täydellistä selkeyttä ja loogisuutta. Jonkinlainen johdonmukaisuus kertoo kuitenkin
siitä, että omia arvoja, uskomuksia ja elämäntapaa on ajateltu. Pohtivan työn arvioinnissa on kyse
tietämisen, osaamisen sekä itsetuntemuksen arvioinnista. Niiden arviointi vaatii sekä oppilaalta että
opettajalta erilaista paneutumista kuin faktatiedon arviointi, mutta se on yhtä kaikki mahdollista.
Opetussuunnitelman perusteet sekä perusopetuksessa että lukio-opetuksessa painottavat arvioinnin
monipuolisuutta, yksilöllisyyttä sekä oppimisen prosessiluonnetta. Peruskoulun päättöarviointia
kohti edetessä arviointi on yhä enemmän kriteeriperusteista. Perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteissa 2014 tavoitteet ilmaistaan opetuksen tavoitteina. Tavoite 1 uskonto-oppiaineessa kuuluu:
(Uskonnonopetuksen tavoite on) ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus
sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus. Arvosanan 8 kriteerit taas ilmaistaan oppilaan
osaamisena: Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa.
Elämänkatsomustiedossa tavoite 1 kuuluu: ohjata oppilasta tunnistamaan ja käyttämään katsomuksel-
lisia käsitteitä. Arvosanan 8 kriteerinä sama ilmaistaan: Oppilas osaa käyttää katsomuksellisia käsitteitä
ja tunnistaa niiden välisiä suhteita.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan arviointi perustuu työskentelyn havain-
nointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Sisällön lisäksi arvi-
oidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita. Arvioinnin tulisi olla monipuolista ja palautteen ohjaavaa
ja kannustavaa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta
suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Myös oppilaiden itsearviointia sekä vertaispalautetta käytetään
arvioinnin tukena. Päättöarviointi on kriteeriperusteista absoluuttista arviointia. Oppilaan osaaminen
suhteutetaan oppimäärässä ilmaistuihin valtakunnallisiin kriteereihin. Päättöarvosana ilmaisee, miten
ja missä määrin nämä kriteerit on tavoitettu.
Lukion uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon tavoitteet ovat monipuolisesti tiedolliseen ai-
nekseen sekä ymmärrykseen, asenteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvää osaamista. Lukion opetussuun-
nitelman perusteiden 2015 mukaan arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin
pitkäjänteiseen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnossa arviointi kohdistuu uskon-
toihin, katsomuksiin ja identiteetteihin liittyvän tiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä
katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan. Katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen
liittyvät taidot korostuvat.
Sekä perusopetuksen että lukio-opetuksen tavoitteissa näkyy selvästi pyrkimys jäsentää myös sitä, mil-
laiseen tiedon ja osaamisen tasoon pyritään. Esimerkiksi tunnettu Bloomin taksonomia (Bloom 1956)
korostaa ns. aktiivisten verbien käyttöä tavoitteita muotoiltaessa. Alimpia osaamisen tasoja ilmaistaan
verbeillä tunnistaa, palauttaa mieleen tai ymmärtää ja luokitella. Korkeampaa osaamisen tasoa il-
maisevat verbit soveltaa ja analysoida. Korkeimman tason osaamista ilmaistaan esimerkiksi verbeillä
luoda uutta ja arvioida. Osaltaan taksonomia selkeyttää arviointia, mutta sitä voi myös kritisoida konk-
reettisuuden puutteesta. Opettajan on vaikea arvioida, milloin joku todella ymmärtää jonkin asian tai
mitä uuden luomisella viime kädessä tarkoitetaan. Opiskelijan itsearviointia on syytä käyttää tässä tu-
kena. Puutteistaan huolimatta Bloomin taksonomia tarjoaa mallin, jonka pohjalta tehtäviä ja oppimista
voi tarkastella.
104